Spekulatiivinen fiktio kulkee aikaansa edellä – kuvitteellinen todellisuus voi paljastaa uutta vaikkapa demokratiasta
Spekulatiivinen fiktio on ollut selkeässä nosteessa jo jonkin aikaa. Väitöskirjatutkija Markus Laukkanen kertoo, että spefi on siirtynyt marginaalisesta ilmiöstä koko ajan keskeisemmäksi ja laajemmin osallistetuksi:
– Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Game of Thrones, joka sai valtavan joukon ihmisiä ruutujen ääreen.
Post doc -tutkija Elise Kraatilan mukaan myös tämänhetkinen spefi-tutkimus on nykyajan liipaisimella, ja tutkittavissa aiheissa korostuvat ajankohtaiset teemat kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, sota, sukupuolten moninaisuus ja demokratian kriisi. Kraatila mainitsee oman tämänhetkisen tutkimusprojektinsa liittyvän maailmanhistoriallisiin, kosmisiin ja geologisiin aikajatkumoihin sekä spekulatiivisten kertomusten kykyyn kuvata niitä.
Kirjallisuudella voi olla rooli myös demokratiassa
Elise Kraatila, Markus Laukkanen ja tutkijatohtori Hanna-Riikka Roine ovat osa monitieteellistä kertomustutkimukseen keskittyvää Narrare-tutkimuskeskusta. Hanna-Riikka Roine johtaa tällä hetkellä demokratiaa eri tavoin kuvittelevaan kertomakirjallisuuteen keskittyvää Kuvittele, demokratia! -hanketta.
Koneen Säätiön rahoittaman hankkeen keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä on se, miten ja millaista demokratiaa kuvitellaan etenkin suomalaisessa 2000-luvun nykykirjallisuudessa. Roine kertoo, että aiempaa tutkimusta demokratian kuvittelusta löytyy varsin vähän:
– Kuvittelun rooli on noussut demokratian ja politiikan tutkimuksessa esiin oikeastaan vasta viimeisen 10–20 vuoden aikana. Aiemmin on ajateltu, että ihmiset ovat rationaalisia toimijoita ja politiikka on rationaalista toimintaa. Nykytutkimuksessa tunnistetaan jo kuvittelun tärkeys ja se, että kuvittelu ei välttämättä ole mitenkään vastakkaista rationaaliselle toiminnalle.
Roine kertoo olevansa kiinnostunut kirjallisuuden roolista ja kirjallisuuden mahdollisista strategioista demokratiassa. Tutkimus saattaa myös avata kirjallisuuden merkitystä laajemminkin. Roineen mukaan tämänhetkisessä yhteiskunnassa on tärkeää pohtia, miten demokratiaa voitaisiin kuvitella paremmin ja monipuolisemmin:
– Koen demokratian kuvittelun tutkimisen todella mielekkäänä tällaisena aikana, kun poliittisessa keskustelussa nousee esiin kaikenlaisia demokratian vastaisia voimia niin meillä Suomessa kuin ympäri Eurooppaa ja koko maailmaa.
Science fiction -maailmassa korostuu yhteisöllisyys
Roine esitteli Kuvittele, demokratia! -hankettaan myös Tampereen yliopistolla heinäkuussa järjestetyssä science fiction -tapahtuma Finnconissa. Kraatila ja Laukkanen järjestivät tänä vuonna Finnconin akateemisen ohjelman, joka on Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfar ry:n vuosittain organisoima spefi-tutkimuksen konferenssi. Sekä vuosittaisessa tapahtumassa että spekulatiivisen fiktion tutkimuksessa korostuvat heidän mukaansa yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen.
– Finncon-tapahtuma toimii oivana science fiction -fanien ja tutkijoiden kohtaamispaikkana. Tuomme akateemisen ohjelman avulla yleisön tietoisuuteen sitä, mitä tutkimuksen puolella tehdään. On ollut mahtavaa huomata, että konferenssin ilmapiiri on akateemisuudelle tyypillisen hierarkkisuuden sijaan avoin ja kollegiaalinen, ja kaikki maisteriopiskelijasta professoriin ovat samalla viivalla, Kraatila ja Laukkanen iloitsevat.
– Myös spefi-tutkijoiden keskuudessa vallitsevan kannustavan kommentointikulttuurin ansiosta tuntuu, että ollaan menossa kohti yhteistä päämäärää. Tällaista yhteisöllisyyttä soisi akateemiseen elämään enemmänkin, Roine lisää.
Fantasia- ja science fiction -piireissä yhteisöllinen tapa lähestyä kirjallisuutta on ollut Laukkasen mukaan läsnä jo varhain:
– Jo internetin alkulähteiltä löytyy todella paljon aiheisiin liittyviä sisältöjä. Nykyajan uudet verkostoteknologiat ja internet-kulttuurin valtavirtaistuminen ovat muuttaneet yhteisöllisyyttä. Niin lukijat, katsojat ja pelaajat käyttävät science fiction -tekstejä yhteisönä eri lailla kuin aiemmin. Nämä ovat äärimmäisen mielenkiintoisia tutkimuskohteita.
Lisätietoja:
Post doc-tutkija Elise Kraatila, Tampereen yliopisto, elise.kraatila [at] tuni.fi
Väitöskirjatutkija, koordinaattori Markus Laukkanen, Tampereen yliopisto, markus.laukkanen [at] tuni.fi
Tutkijatohtori Hanna-Riikka Roine, Tampereen yliopisto, hanna.roine [at] tuni.fi
