Susanna Ågrenin mukaan ammattiin valmistuneiden nuorten aikuisten työntekijäkansalaisuudesta keskusteltaessa ei riittävästi tunnisteta niitä realiteetteja, jotka määrittävät heidän työntekijäkansalaisuuttansa muuttuneessa aikuisuudessa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Ågren tutki väitöskirjassaan 17–25-vuotiaiden ammattiin opiskelevien nuorten ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden nuorten aikuisten näkemyksiä ja kokemuksia työelämäsiirtymästä nykyisillä työmarkkinoilla. Ågren tarkasteli erityisesti, miten nämä nuoret aikuiset tulkitsevat yhteiskunnallista kuulumistaan suhteessa työntekijäkansalaisuuteen liittyviin yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja odotuksiin.
Ågrenia kiinnosti tutkimuksessaan työntekijäkansalaisuus, joka ihanteena arvottaa ja määrittää nuorten aikuisten elämää. Varsinkin ammattiin opiskelevien ja valmistuneiden nuorten osallistumisesta ja arvosta yhteiskunnassa keskustellaan usein lähinnä työelämän näkökulmasta. Nuoren ammattiin valmistuneen tulee olla motivoitunut ja osaava ammattilainen, mutta myös valmis muokkaamaan osaamistaan, persoonaansa ja toiveitaan työmarkkinoiden tarpeista käsin.
– Tutkin sitä, miten nuoret aikuiset itse ymmärtävät työn merkityksen ja yhteiskuntaan kuulumisen ja miten he mieltävät itsensä työntekijäkansalaisina. Halusin tarkastella, millaisia hyvinvointiin ja kuulumiseen liittyviä kysymyksiä ja ristiriitaisuuksia tällaiseen ihanteeseen liittyy, jos nuorelle viestitään, että hänen tärkein tavoitteensa on työntekijäkansalaisuus ja käytännössä tuon ihanteen täyttäminen osoittautuu hankalaksi, Susanna Ågren taustoittaa.
Nuorten aikuisten työmarkkinakokemukset haastavat työntekijäkansalaisuuden ihanteita
Nuorisotutkimuksen kentällä on pitkään keskusteltu siitä, että samaan aikaan kun nuoria aikuisia vastuutetaan työelämässä osallistumisesta yhä enemmän, näiden vaatimusten täyttäminen ei välttämättä ole nykynuorille helppoa.
– Ammattiin opiskelevat nuoret aikuiset toivoivat aineistossani, että työllistyessään omalle alalle he voivat itsenäistyä ja pääsevät elämässään eteenpäin tavalla, jota yhteiskunta heiltä odottaa. Vaikka he realistisesti tunnistivat, että työmarkkinoihin liittyy monia epävarmuuksia ja osa oli myös huolissaan jaksamisestaan, moni heistä myös luotti omaan ammattialaansa ja mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla pitkällä tähtäimellä, Ågren kertoo.
Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet nuoret aikuiset kertoivat hyvin paljon monimutkaisempia tarinoita työelämäsiirtymästä.
– Tulkintani mukaan tarinoissa näkyi jopa nuorten aikuisten turhautuminen siihen, että työntekijäkansalaisuuteen liitetyt vaatimukset esimerkiksi työllisyyspalveluissa eivät tunnista niitä realiteetteja, joita he työmarkkinoilla kohtaavat. Nämä nuoret aikuiset kokivat, että työnantajat vaativat mahdottomia nuorelta työntekijältä, heidän ammattiosaamistaan ei arvosteta tai heidän omia toiveitaan ja elämäntilanteitaan ei kuulla työllisyyspalveluissa tai he joutuvat venyttämään jaksamistaan työelämässä äärimmilleen. Osa oli myös kokenut työnantajien toimesta hyvin epäoikeudenmukaista kohtelua, Ågren jatkaa.
Nuoret aikuiset joutuvat ottamaan kantaa työntekijäkansalaisuuden ristiriitaisuuksiin – ja kantamaan yksin niistä vastuun
Ågrenin tutkimus tuo esiin, että moni nuori aikuinen halusi kuitenkin korostaa haastatteluissa omaa tunnollisuuttaan työntekijäkansalaisena ja oikeuttaan tulla arvostetuksi ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Silti myös ne, jotka toteuttivat työntekijäkansalaisuutta ihanteen mukaisesti, kokivat siihen liittyviä ristiriitoja toiveissaan, hyvinvoinnissaan ja elämäntilanteissaan.
Ågrenin väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että työntekijäkansalaisuus on ammattiin valmistuneille nuorille aikuisille käytännössä hyvin monimutkainen ja osin ristiriitainen ihanne neuvotella siitä, keitä he kokevat olevansa, haluaisivat olla, heidän pitäisi olla tai joita he voivat olla työntekijäkansalaisina. Kuvatakseen työntekijäkansalaisuuteen liitettyjen ihanteiden ja nuorten aikuisten omien kokemusten, mahdollisuuksien, odotusten ja toiveiden ristiriitaisuuksia nykyisessä aikuisuudessa Ågren esittelee väitöskirjassa uuden ”työntekijäkansalaisuuden epistemologisen dissonanssin” käsitteen.
– Ajattelen, että nykynuorten elämässä työntekijäkansalaisuudessa on perustavanlaatuinen, epistemologinen, ristiriita, johon jokainen nuori aikuinen joutuu jollain tavalla ottamaan kantaa. Tätä ei välttämättä tunnisteta ammatillista koulutusta ja nuorten aikuisten elämää ohjaavissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa, jotka kytkeytyvät työntekijäkansalaisuuteen.
– Sen sijaan arvioimme hyvin kapeasti ja jopa velvoittavasti, että työntekijäkansalaisuus takaisi näille nuorille aikuisille yhteiskuntaan kuulumisen kokemuksen ja mahdollisuuden riittävän hyvään aikuiseen elämään, Ågren päättää.
Ågrenin väitöskirja on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa monitieteistä ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushanketta.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. tammikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Ågrenin nuorisotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Epistemological Dissonance of Worker-Citizenship: Young vocational students’ and graduates’ negotiations of societal belonging within the changing labour market tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 26.1.2024 klo 12 Keskustakampuksella, Pinni B -rakennuksen salissa B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Carmen Leccardi (Università degli Studi di Milano-Bicocca). Kustoksena toimii professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Jani Tuovinen