Näköaistia pidetään ihmisen hyvinvoinnin ja elämän laadun kannalta yhtenä tärkeimmistä aisteistamme. Näkökykyä ylläpitää ja siitä huolehtii verkkokalvon pigmenttiepiteeli, joka sijaitsee silmän takaosassa. Tämä ylläpitotyö on epiteelisolukolle kuluttava prosessi. Siksi yleisin ikääntyneillä ihmisillä todettu silmäsairaus, verkkokalvon ikärappeumatauti, johtuukin juuri kyseisen epiteelisolukon toiminnan häiriöstä. Ikärappeumatauti heikentää näkökykyä ja voi taudin edetessä johtaa jopa sokeuteen.
– Tällä hetkellä hoitokeinot ikärappeumaan ovat varsin rajalliset. Solusiirtohoitoa, jossa vaurioituneet pigmenttiepiteelisolut korvataan terveillä soluilla, pidetään potentiaalisena tulevaisuuden hoitokeinona, Taina Viheriälä kertoo.
Ihmisen alkion kantasoluista voidaan nykyisillä menetelmillä valmistaa verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja, mutta solujen ominaisuudet ja kehittyneisyysaste eivät ole vielä täysin vastanneet silmässä olevia pigmenttiepiteelisoluja. Väitöskirjatyössään Viheriälä osoitti, että viljelyolosuhteiden kohdennetulla muokkaamisella on positiivisia vaikutuksia solujen ominaisuuksiin sekä kehittyneisyyden tasoon.
– Keskityimme tutkimuksessa pigmenttiepiteelisolujen ominaisuuksiin ja kehittyneisyyteen kahdella eri lähestymistavalla: muokkasimme laboratoriossa käytettyä solujen kasvatusalustaa sekä tutkimme kasvatusajan vaikutusta solujen kehittyneisyyteen.
Kasvualustan proteiinipinnoitetta muokattiin niin, että siitä tuli vakaampi ja se muistutti enemmän tukirakennetta, joka sijaitsee silmässä pigmenttiepiteelin alla. Nämä muokkaukset paransivat solujen toiminnallisuutta ja solukerroksesta tuli tasalaatuisempi. Pidempi kasvatusaika puolestaan lisäsi etenkin solujen kykyä sietää solustressiä, jolla on tärkeä merkitys esimerkiksi solusiirtohoidon onnistumisen kannalta.
Viheriälän väitöstutkimus antaa merkittävästi uutta tietoa kantasoluperäisestä verkkokalvon pigmenttiepiteelistä ja sen ominaisuuksista. Työssä on erityisesti otettu huomioon niitä seikkoja, jotka vaikuttavat solusiirtohoidon onnistumiseen. Siten väitöskirjatyön tuloksia voidaan suoraan hyödyntää ikärappeumataudin hoidon kehityksessä.
Taina Viheriälä asuu Lempäälässä. Hän jatkaa väitöksen jälkeen tutkijana Tampereen yliopistossa väitöskirjan aihepiiriin kuuluvien jatkoprojektien parissa. Tähtäimessä on myös tutkijajakso ulkomailla.
Väitöstilaisuus perjantaina 6. lokakuuta
Filosofian maisteri Taina Viheriälän biolääketieteen alaan kuuluva väitöskirja In Vitro Maturation and Functionality Assessment of Human Pluripotent Stem Cell-Derived Retinal Pigment Epithelium for Therapeutic Applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.10.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Amanda Carr Lontoon yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Soile Nymark lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Jukka Lehtiniemi