Tampereen yliopiston ihmisoikeustutkijoilta asiantuntijalausunto EIT:lle portugalilaisnuorten ilmastokanteesta
Niin sanottujen sivuväliintulojen tarkoituksena on antaa väliintulijan asiantuntemus EIT:n käyttöön ja avustaa tuomioistuinta. EIT ei ole aiemmin käsitellyt ilmastokanteita.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden tutkimusryhmä ja ALL-YOUTH tutkimushanke on yksi kahdeksasta toimijasta, joille EIT myönsi maaliskuussa sivuväliintulo-oikeuden eli oikeuden antaa lausunto asiasta. Joukossa on muun muassa YK:n ihmisoikeusraportoijia ja isoja järjestöjä. Lausunnossa ei saa ottaa kantaa tapauksen faktoihin tai asiasisältöön, vaan ainoastaan tapauksen ratkaisemiseen liittyviin yleisiin periaatteisiin.
Sopimusta pitäisi tulkita nykyolojen mukaan
Ilmastokanteen tehneet nuoret katsovat riittämättömien ilmastonmuutoksen vastaisten toimien loukkaavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamia ihmisoikeuksia.
ALL-YOUTH:n lausunto lähtee liikkeelle ihmisoikeussopimuksen päämäärästä ja tarkoituksesta. Lausunto perustuu ajatukseen vuonna 1950 solmitusta sopimuksesta elävänä asiakirjana eli asiakirjana, jota pitäisi tulkita nykyisten olojen mukaan.
Ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys on tullut vahvasti esille kansainvälisenä trendinä.
— Keskeisenä asiana lausunnossamme nousi esille tieteeseen perustuvan näytön merkitys punnittaessa valtion vastuun laajuutta ympäristötapauksissa. Laajaan tutkimusnäyttöön perustuva tieto ilmastonmuutoksesta on ratkaisevaa, kun arvioidaan valtioihin kohdistuvia positiivisia velvoitteita ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia lainsäädännöllä ja muilla viranomaistoimille, toteaa julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta.
Ilmastonmuutos kohtelee sukupolvia eri tavoin
Lausunnon mukaan ihmisoikeussopimuksen tulkinnassa on annettava erityistä painoarvoa nuorten erityisasemalle. Toimenpiteiden oikeasuhtaisuutta ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmastonmuutos ei kohtele nuoria tasa-arvoisesti muiden sukupolvien kanssa. Nuoret eivät voi vaikuttaa samalla tavalla päätöksiin, joiden vaikutukset kohdistuvat heihin.
— Erityisenä kehittämistä vaativana asiana on aikaisempien tulkintaperiaatteiden uudelleenarviointi rajat ylittävissä ympäristöongelmissa, Viljanen toteaa.
— Tulkintaa kehitettäessä on tärkeää estää ihmisoikeusvelvoitteiden ja vastuun kiertäminen. Ilmastonmuutoksen vakavuus ja mittasuhteet globaalina ilmiönä vaikuttavat siihen, miten valtion vastuuta arvioidaan omien rajojen ulkopuolella, Viljanen sanoo.
Ilmastokanne koskee 33:a valtiota
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sai syksyllä 2020 kuuden portugalilaisnuoren tekemän ilmastokanteen Duarte Agostinho ja muut v. Portugali ja muut valtiot.
Valitus kohdistui Portugalin lisäksi 32 muuhun eurooppalaiseen valtioon, mukana olivat Suomi ja kaikki EU:n jäsenvaltiot. EIT päätti ottaa tapauksen käsittelyynsä ja valtioilta pyydettiin vastauksia kysymyksiin.
ALL YOUTH -tutkimushanke järjesti teemaa koskevan virtuaalikonferenssin Youth, Climate change and the European Court of Human Rights marraskuun lopussa.
ALL-YOUTH-tutkimushanke
Yhteystiedot:
Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, ALL-YOUTH STN hankkeen osajohtaja,
jukka.viljanen [at] tuni.fi
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 6.5.2021
Kuva: Jonne Renvall
