Hyppää pääsisältöön
Koulutus

Tekniikan opiskelu Tampereella tarjoaa laajasti valinnanvaraa, inspiroivan oppimisympäristön ja kattavat eväät työelämään

Julkaistu 4.2.2025
Tampereen yliopisto
Tekniikan alan opiskelija koneen ääressä.
Kuva: Jonne Renvall
Tekniikan alan koulutusvalikoima Tampereen yliopistossa on erittäin laaja. Tällä hetkellä tarjolla on viisitoista suomenkielistä ja kolme englanninkielistä tekniikan alan kandidaattihakukohdetta. Alan koulutuksella on Tampereella pitkät perinteet sekä tiiviit ja monipuoliset työelämäyhteydet.

Tekniikan moniulotteinen merkitys maailmassa näkyy Tampereen yliopiston tekniikan alan opetustarjonnassa. Teknisiä opintosuuntia löytyy useista tiedekunnista: tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnastarakennetun ympäristön tiedekunnastalääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnastainformaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta sekä johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Matematiikan, fysiikan ja kemian kaltaisten perustieteiden lisäksi teknisten alojen opetus kattaa useita soveltavia alueita, kuten ympäristö- ja energiatekniikka, robotiikka, automaatiotekniikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Merkittäviä sovellusalueita ovat myös mm. liikenne ja viestintä, rakentaminen ja arkkitehtuuri, bio- ja lääketiede sekä terveysteknologia. 

Teknisiltä aloilta valmistutaan niin suunnitteleviin kuin toteuttaviinkin työtehtäviin, opettajaksi ja muihin koulutustehtäviin sekä työnjohtoon ja liiketoiminnan johtotehtäviin.

‒ Pidän erittäin hyvänä, että tekniikka on jakautunut yliopistossamme 18 kandidaatin tutkinto-ohjelmaan. Tarjoamme Suomen laajimmat DI-koulutusmahdollisuudet. Tekniikka linkittyy ihmiselämään ja yhteiskunnan toimintaan lukemattomin tavoin – tekniikkaa on käytännössä kaikkialla, toteaa Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan koulutuksen varadekaani, professori Mika Valden.

Tekniikan alan hakukohteet Tampereen yliopistossa

  • Kandidaattihakukohteita: 15 suomenkielistä + 3 englanninkielistä
  • Kandidaattivaiheessa alkavassa viisivuotisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on 964 (suomenkielinen koulutus) + 100 (englanninkielinen koulutus)
  • Lisäksi suoraan maisterivaiheessa alkavassa kaksivuotisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on 317 (suomenkielinen koulutus) + 275 (englanninkielinen koulutus)

Hakuajat tekniikan alan opintoihin

  • Hakuaika suomenkielisiin koulutuksiin kevään toisessa yhteishaussa 11.–25.3.2025 klo 15.00
  • Hakuaika englanninkielisiin maisteriohjelmiin sekä kandidaattiohjelmiin on vuosittain joulu-tammikuun aikana

Tutustu koulutustarjontaamme 

Ajankohtaisia ja ainutlaatuisia opintosuuntia

Tekniikan opetus Suomessa on erittäin korkealaatuista. Tampereen yliopiston koulutustarjonta tekniikan aloilla on kansallisesti vertaillen ja hakukohteiden lukumäärällä mitaten varsin laaja. Osa opintosuunnista on myös valtakunnallisesti ainutlaatuisia.

Monille uusille opintosuunnille on tyypillistä, että niissä yhdistyy useita eri tekniikan aloja, tai tekniikka on yhdistyneenä esimerkiksi yhteiskuntatieteellisiin tai humanistisiin aiheisiin.Poikkitieteellisyys on Tampereella kaikkiaan vahvasti läsnä. Opintoja voi tehdä tiedekuntarajojen yli, ja liitännäisalojen yhdistäminen on mahdollista hyvinkin monella eri tavalla. Opiskelijoiden on näin ollen mahdollista hankkia itselleen ainutlaatuisia ja työelämälähtöisiä osaamiskomboja. Yhdistävä elementti on kuitenkin se, että kaikki meiltä valmistuvat diplomi-insinöörit ovat matemaattis-luonnontieteellisen alan ammattilaisia, sanoo tietotekniikan yliopistolehtori Terhi Kilamo.

Esimerkiksi vuonna 2023 aloitetussa energiamurroksen koulutuksessa koulutetaan osaajia ratkomaan varsin ajankohtaisia haasteita, kuten hiilineutraaleja ratkaisuja kestävämmän maailman turvaamiseksi. Opinnoissa yhdistyy sähkö- ja energiatekniikkaa, teollisuuden prosesseja, älykkäitä työkoneita, talotekniikkaa ja sähköistyvää liikennettä.

Poikkitieteellisyys on Tampereella vahvasti läsnä.

Tietotekniikan yliopistolehtori Terhi Kilamo

Samana vuonna alkaneessa robotiikan koulutuksessa pyritään tekemään ihmisten työskentelystä kevyempää, terveellisempää ja turvallisempaa. Opinnot perustuvat matematiikan, fysiikan ja ICT-alan perusopintoihin, joita täydennetään automaation, konetekniikan ja tekoälyn teemoilla. Lisäksi perehdytään ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen, kyberturvallisuuteen, lainsäädäntöön ja etiikkaan, säätötekniikkaan ja mekatroniikkaan.

Molemmat ohjelmat ovat ainutlaatuisia Suomessa, ja molemmat ovat houkutelleet runsaan määrän hakijoita. Tampereen yliopistossa on myös Suomen ainoa tutkinto-ohjelma, jossa opiskelija saa diplomi-insinöörin tutkinnon lisäksi matemaattisten aineiden aineenopettajan pätevyyden.

Kuinka valita oma polku?

Oman opinto- ja urapolun löytäminen laajasta valikoimasta voi mietityttää hakijaa. Tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos toteaa, että yhä useammalle on tärkeää, että opinnot myös johtavat itselle merkityksellisiin työtehtäviin.

‒ Opiskelijat haluavat tehdä hyviä asioita maailmassa ja työskennellä itselle merkityksellisten ja kiinnostavien asioiden parissa. Tekniikan kautta voi tehdä hyvää monella saralla. Ihmisten hyvinvointia voi edistää vaikkapa yhdistämällä teknologiaa ja lääketiedettä ja 3D-mallintamalla syöpäkasvaimia. Tai voi edistää ympäristöasioita kiertotaloudellisena diplomi-insinöörinä, Aarikka-Stenroos sanoo.

Opiskelijat haluavat tehdä hyviä asioita maailmassa ja työskennellä itselle merkityksellisten ja kiinnostavien asioiden parissa. Tekniikan kautta voi tehdä hyvää monella saralla. 

Tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos

Tärkeä rooli Tampereen yliopiston tekniikan alan opetuksessa on myös teknis-taloudellisella näkökulmalla, jota voi oppia tuotantotalouden tai tietojohtamisen opinnoissa: miten luodaan kestävää, teknologiaan pohjautuvaa liiketoimintaa tai johdetaan laajoja teknisiä projekteja. Opiskelijat voivat valita sivuaineekseen myös monitieteisen kiertotalouden opintokokonaisuuden.

Labroja, flippausta ja työelämäyhteyksiä

Tampereen yliopistossa on panostettu vahvasti tekniikan koulutusta tukeviin oppimismenetelmiin ja -ympäristöihin.

‒ Etenkin tekniikkaan keskittyvää Hervannan kampusta on kehitetty monella tapaa nimenomaan opiskelijalähtöisesti. Oppimistilojen kehitystyöhön on osallistettu vahvasti opiskelijayhteisöjä, kertoo arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmavastaava Jenni Poutanen, joka on myös Tampereen yliopiston toimitilaohjelman osaksi fyysisiä ja sosiaalisia oppimistiloja kehittäneen yhteisöasiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

Tilasuunnittelussa on haluttu huomioida opiskelijan oma lähiyhteisö, esimerkiksi saman opintosuunnan opiskelijat ja kurssikaverit, ja laajempi kampusyhteisö. Luokkahuoneet ovat muunneltavia ja moderneja.

‒ Yhteisöllinen oppiminen on Tampereella edistynyttä ja vahvaa jopa kansainvälisesti vertaillen. Opiskelutilojen on mahdollistettava sekä keskittymistä vaativa opiskelu että yhteisöllinen oppiminen. Pidämme tärkeänä myös opetuksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, ja tiloja on hyvin tarjolla myös tätä varten. On ollut upeaa huomata, että opiskelijat ovat ottaneet tilat omakseen, Poutanen toteaa.

Yhteisöllinen oppiminen on Tampereella edistynyttä ja vahvaa jopa kansainvälisesti vertaillen.

Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmavastaava Jenni Poutanen

Tampereen yliopistossa on uudistettu rohkeasti oppimisen tapoja ja kyseenalaistettu totuttuja kaavoja. Esimerkiksi monipuoliset laboratoriot tukevat opiskelua useissa tekniikan oppiaineissa. Käyttöön on otettu myös kokonaan uudenlaisia opetus- ja oppimistapoja, kuten käänteiseen opetukseen perustuva flippaus. Flippauksessa opiskelijat perehtyvät ensin itse teoriaan ja sen jälkeen aihetta käydään opettajan johdolla syvällisemmin läpi. Tulokset ovat olleet hyviä, ja flippauksen on todettu vapauttavan aikaa aiheiden syvällisempään käsittelyyn yhdessä opiskelijoiden kanssa.

‒ Opiskelijaviihtyvyys tekniikan alalla on Tampereen yliopistossa erittäin korkealla tasolla. Tärkeä tekijä tässä on tekniikan alan pedagoginen osaamisemme, jota on käyty ihmettelemässä ulkomailta asti, Mika Valden sanoo.

Opiskelijaviihtyvyys tekniikan alalla on Tampereen yliopistossa Suomen huippua. Tärkeä tekijä tässä on yhteisöllinen ja aktiivinen kampus.

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan koulutuksen varadekaani, professori Mika Valden

Kansainvälisyys näkyy sekä kampuksella että vaihtomahdollisuuksissa

Monet tekniikan avulla ratkaistavista kysymyksistä ovat yleismaailmallisia, mistä syystä Tampereen yliopistossa panostetaan vahvasti kansainväliseen yhteistyöhön. Yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa onkin kansainvälisiä opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

‒ Olimme muun muassa Suomen ensimmäinen yliopisto, joka aloitti kansainvälisen kandikoulutuksen tekniikan alalla vuonna 2016. Ohjelma on erittäin suosittu, ja se vetää edelleen runsaasti kyvykkäitä opiskelijoita ympäri maailmaa, Mika Valden kertoo.

Rajat ylittävä yhteistyö näkyy myös tekniikan opintosuuntien monipuolisissa opiskelijavaihdon mahdollisuuksissa.

Kolme opiskelijaa työskentelevät yhdessä. Kuva: Jonne Renvall

Miksi juuri Tampereelle?

Laaja opintotarjonta voi tarkoittaa opintopolkuaan pohtivalle hakijalle myös runsaudenpulaa ja valinnanvaikeutta. Opiskelijavalintaan osallistuvalla Terhi Kilamolla on hakijalle kannustava viesti:

‒ Unelmatyöhönsä voi löytää monia polkuja pitkin. Hakukohde kannattaa valita oman kiinnostuksensa pohjalta. Opintojen alettua työelämäsuuntaustaan pystyy muokkaamaan hyvin paljon esimerkiksi vapaasti valittavien opintojen avulla.

Tekniikan koulutus on kytkeytynyt Tampereella niin paikalliseen kuin globaaliinkin teollisuuteen saumattomasti jo 1960-luvulta alkaen. Tampereen yliopistossa opiskelijan matkaa työelämää kohti on haluttu helpottaa monin tavoin. Yksi keinoista on kynnyksen madaltaminen opintojen ja työelämään astumisen välillä. 

Yhteistyötä työelämän kanssa tehdään vierailuluentojen kautta, tutustumiskäynteinä, yliopiston ja yritysten yhteisprojekteina sekä yritysten toimeksiannosta tehtävinä diplomitöinä. Näistä opiskelijat antavat paljon hyvää palautetta. Samaan aikaan opinnoissa halutaan pitää kiinni ajattomuudesta, jotta osaaminen ei vanhene teknologioiden ja työelämätarpeiden muuttuessa.

‒ Sloganimme mukaisesti ihminen ratkaisee, muttei ainoastaan tämän päivän ongelmia vaan myös tulevia. Siksi haluamme pitää sopivan tasapainon työelämälähtöisyydessä ja nykyhetken yli kantavassa, kestävässä osaamisessa, Jenni Poutanen toteaa.

Suomen vetovoimaisin kaupunki

Tampere äänestettiin vuonna 2024 jo kolmatta kertaa peräkkäin Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Vetovoimaa arvioitiin kuuden osa-alueen keskiarvona: yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut, taloudellinen elinvoima ja kustannusrakenne.

‒ Tampereen kehittäminen ja kaupunkiympäristö ilmentävät minusta samanlaista rohkeutta ja kokeilemisen kulttuuria kuin yliopistokampuskin. Hervanta on eräänlainen minikaupunki, Jenni Poutanen toteaa.

‒ Tampere on teknologinen keskittymä, jolla on keskeinen sijainti ja paljon annettavaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, Terhi Kilamo komppaa.

Opiskelija laboratoriossa laitteiden ympäröimänä katsoo kameraan.Kuva: Jonne Renvall

Tule sellaisena kuin olet

Myös Tampereen teekkarikulttuuri elää ja voi hyvin, minkä lisäksi se on osannut elää ajassa. Teekkaritoiminta tarjoaa laajan kattauksen muutakin toimintaa kuin isolle yleisölle kenties tutuimmat vapunvietot, kyykkäkisat, illanvietot ja sitsit. 

Esimerkiksi kilta- ja kerhotoiminta on Tampereella erittäin aktiivista, ja uudetkin jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi. Opiskelijayhteisöillä on myös tiiviit yhteydet alueen työelämään, ja ne järjestävät muun muassa erilaisia rekry- ja muita tapahtumia.

‒ Teekkarit muodostavat Tampereella vahvan opiskelijayhteisön ja ovat myös hyvin verkostoituneita. Henki elää täällä vahvana, eikä uuden kampukselle tulijan tarvitse olla mikään tyyppiteekkari. Tänne on helppo tulla juuri sellaisena kuin olet, Terhi Kilamo toteaa.

Teksti: Tiina Leivo