Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Tekoälyllä kääntäminen vaatii lukutaitoa – Mary Nurmisen vinkit konekääntämiseen

Julkaistu 13.3.2026
Tampereen yliopisto
Mary Nurminen
Kuva: Antti Yrjönen
Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit (LLM) avaavat uusia mahdollisuuksia kääntämiseen ja digitaaliseen viestintään. Yliopistonlehtori Mary Nurminen on tutkinut, miten erilaiset konekäännösten käyttöympäristöt vaikuttavat työkalujen onnistuneeseen hyödyntämiseen.

Sitä ei heti arvaisi, mutta Chatgpt:n ja vastaavien chatbottien taustalla on alun perin kielten kääntämiseen tarkoitettua teknologiaa. Vuonna 2016 neuroverkoilla toimivat konekääntämisen ohjelmat tulivat laajasti saataville, ja nykyaikaiset generatiiviset tekoälyt toimivat hyvin samankaltaisilla algoritmeillä.

– Itse asiassa siitä tekoäly lähti liikkeelle, kertoo kääntämisen tutkija, yliopistonlehtori Mary Nurminen Tampereen yliopistosta.

Tästä syystä kääntämisen ammattilaiset ovat tottuneita kysymykseen "joko tekoäly vei työsi?". Jo 1990-luvulla kehitettiin käännösmuisteja, jotka samalla tavalla tuntuivat kääntämisen alalla disruptiivisina teknologioina. Kuitenkin vaikka generatiiviset tekoälyt ovat verrattomia työkaluja, ne eivät silti kokonaan korvaa kääntäjäammattilaisen tietotaitoa. Esimerkiksi tekoälyt ovat toistaiseksi kovin huonoja terminologiassa.

Suurilla kielimalleilla toimivat generatiiviset tekoälyt mahdollistavat parhaimmillaan saumattoman kieltenvälisen työskentelyn, mutta väärin käytettynä ne voivat johtaa jopa vaarallisiin tilanteisiin. Tekoälyn käytön helppous voi myös johtaa siihen, ettei organisaatiossa vaivalla kehitettyjä prosesseja opetella käyttämään. Esimerkiksi vastaanotolla lääkärille voi olla houkuttelevaa käyttää konekääntäjää, vaikka voisi suhteellisen helposti saada luotettavamman ammattilaistulkin etäyhteyden kautta kääntämään keskustelua potilaan kanssa. Pahimmassa tapauksessa lääkäri ei opettele käyttämään etätulkkausta ollenkaan, koska konekääntäjä on helpompi napsauttaa päälle.

 

Kääntämisen ammattilaisen vinkit

Nurminen kertoo konekäännöslukutaidon konseptista, jota on aktiivisesti kehitetty jo vuodesta 2019. OpenAi:n julkaistua chatbottinsa vuonna 2022 kääntämisen alalla havahduttiin, kuinka uudet käännöstyökalut alleviivasivat tarvetta ohjeille ja suosituksille. Nurminen esittää kysymysten kautta kolme ammattilaisen vinkkiä konekäännöksiin:

1. Mitä kieltä käytät käännöksen tekemiseen? Tämä kysymys liittyy kielimallien koulutusaineistoon. Esimerkiksi englannin ja suomen kielten välinen kääntäminen on luotettavampaa, kuin esimerkiksi suomen ja mongolian. Suomen ja englannin välisiä digitaalisia käännöksiä on paljon tarjolla, joka johtaa parempiin tekoälykäännöksiin.

2. Onko materiaalista olemassa valmiiksi ihmisen tekemää käännöstä? Monissa tapauksissa teksti on jo käännetty, joten kannattaa tarkistaa löytyisikö käännöksistä itselle tuttua kieltä. Esimerkiksi valtion virastojen sivustot ovat usein käännetty monelle eri kielelle.

3. Mihin tarkoitukseen käytät käännöstä, ja minkälaisia riskejä siihen liittyy? Kalakeiton reseptin kääntäminen on matalan riskin käännös, mutta jos olet pörssiyhtiön osavuosikatsauksen kääntäjä, harteillasi on suuri vastuu, ja siten riskit ovat suurempia.

 Voit kuunnella koko haastattelun tästä linkistä: Translators are used to the question "will AI take your job?": Interview with researcher Mary Nurminen
 

Tekoäly ja kielimallit

Suuret kielimallit (LLM, Large Language Models) ovat kehittyneitä tekoälyn malleja, jotka on ymmärtävät ja pystyvät tuottamaan ihmisen kieltä. Ne on koulutettu laajoilla tekstiaineistoilla tunnistamaan kieliopilliset rakenteet, sanastot ja merkitykset erilaisissa yhteyksissä. Ne pystyvät tuottamaan ihmismäistä kieltä, koodia ja muuta sisältöä ennustamalla, mitä tekstissä todennäköisesti tulee seuraavaksi.

Tunnettuja kielimalleja

  • ChatGPT
  • Google Gemini
  • Mistral ja LLaMA
  • Poro (suomalainen avoin malli)


Videolla Mary Nurminen kertoo tutkimuksestaan.

 

Kirjoittaja: Jaakko Suorsa