Tieteen päivien teemana on Alku – tervetuloa tieteellisten alkujen pariin Tampere-taloon lauantaina 28.1.2023
Tampereen korkeakouluyhteisön asiantuntijoiden lisäksi tapahtumassa kuullaan puhujia Poliisiammattikorkeakoulusta sekä muun muassa uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkää, pormestari Anna-Kaisa Ikosta, alivaltiosihteeri Kai Saueria, psykologi ja viulisti Helmi Kuusta sekä esitysdramaturgi, ohjaaja ja kirjailija Hanna Rytiä.
Tapahtuma toteutetaan osana Tampereen korkeakouluyhteisön Tiedon valoviikkoja. Osa ohjelmasta järjestetään yhteistyössä Tampere Chamber Music -festivaalin kanssa.
Tutustu Tieteen päivien ohjelmaan.
Pienen salin ohjelmaa voi seurata myös livenä verkossa.
Ajankohtaisia aiheita monipuolisesti eri tieteenaloilta
Ajankohtaisia alkuja maailmanpolitiikassa -luennolla pohditaan, voiko maailmanpolitiikassa olla uusia alkuja, kun median maailmanpolitiikan kuvasto muistuttaa pikemminkin vanhan paluuta.
Hyvinvointialueiden alku -paneelikeskustelussa puolestaan aiheena on vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden toiminta.
Nuoret ja rikollisuus -osiossa keskustellaan uudesta palvelusta, jonka tarkoituksena on edistää lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden rikosten ilmituloa ja heidän pääsyään avun piiriin. Lisäksi ohjelmassa selviää, millaista tutkimusta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään.
Kestävä aivoterveys -luennoilla huolletaan aivoja: miksi aivoterveys on kaiken hyvinvoinnin pohja? Mitä aivoille tapahtuu työuupumuksessa? Miten lisääntyvä teknologian käyttö työssä vaikuttaa aivojen hyvinvointiin?
Vesihuoltopalvelut Suomessa ja maailmalla – tarvitaanko tieteellistä tutkimusta? -esitys opastaa kuulijat vesihuoltopalveluiden tärkeyden pariin. Esitys valottaa keskeisiä syitä vesihuollon TKI-toiminnan vähyyteen ja pohtii, mitä vesihuoltopalveluiden tulevaisuuden haasteille pitäisi tehdä.
Tiede ja taide kulkevat käsi kädessä
Luovan idean alku -luennolla kysytään, miten luovat ideat syntyvät ja mitä niille sitten tapahtuu? Millainen on luova prosessi taiteessa tai tieteessä?
Työhyvinvoinnin tutkiminen ja kehittäminen muusikkojen työyhteisöissä on luento, jolla tarkastellaan, miten muusikon työhön liittyviä kokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja millaisia asioita tutkimuksissa on havaittu.
Miten syntyy tiedon taju? -luennolla pohditaan, mihin kaikkeen ihmiset tiedettä tarvitsevat? Miten tieteellisen ajattelun taidot heijastuvat meidän kaikkien elämään? Tieteellinen ajattelu ei ole vain tieteilijöiden asia, vaan sitä tarvitaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja hyvän elämän mahdollisuuksien rakentamisessa.
Ihmistiedettä livenä -tapahtumat tuovat tieteen lähemmäs ihmistä
Selittävä tekijä – ihmistiedettä livenä -paneelikeskustelussa esitysdramaturgi, ohjaaja ja kirjailija Hanna Ryti sekä tutkija ja kulttuurituottaja Anne Koski ja yliopistotutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta keskustelevat livetiede-ilmiöstä. He kertovat muun muassa Selittävä tekijä -livetiedekonseptista, jossa tutkijat nousivat lavoille näyttelijöiden kanssa elävän yleisön eteen.
– Livetiede tapahtuu elävän yleisön edessä tutkijoiden ja näyttelijöiden yhteistyönä. Dokumenttiteatterin keinoin tutkittu tieto saadaan eloon. Tutkijat ja näyttelijät ovat lavalla samanaikaisesti ja mukana on kohtauksia, joissa he havainnollistavat tutkimustuloksia yhdessä. Tieteen ja dokumenttiteatterin yhdistelmä avaa uudenlaisia kosketuspintoja ja samastumismahdollisuuksia yleisölle, kertoo Koski.
– Tutkijat usein kuvittelevat, että tutkimustulos itsessään riittää ja sen pitäisi puhutella kansalaisia tai päättäjiä. Tieto ei kosketa ihmisiä vain faktoja toistamalla. Tarvitaan kokemuksellisia ja elämyksellisiä kosketuskohtia kansalaisten todellisuuteen. Tieto tuodaan lähemmäs ihmisiä havainnollistamalla, miten tutkimustieto on syntynyt ja houkuttelemalla yleisö peilaamaan omia kokemuksiaan suhteessa esitettyyn. Teatteri antaa tähän laajan paletin keinoja ja katsojan oivallus voi syntyä myös naurun tai liikuttumisen kautta, Koski jatkaa.
Koski kutsuu kuulolle tutkijat ja viestintäammattilaiset sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet:
– Tiedeviestintä on nykyisessä mediamaisemassa vaikea laji, jonka kanssa varmaankin moni tutkija ja viestintäammattilainen kamppailee. Meillä on pitkä kokemus tutkijoina tiedeviestinnästä ja tieteen popularisoinnista. Keskustelussa pääsee pohtimaan näitä asioita. Olisi hienoa myös kuulla lisää palautetta esityksen nähneiltä ihmisiltä.
Työpajat mahdollistavat käytännön ihmettelyn
Luentojen lisäksi ohjelmassa on Lasten Akatemia, toiminnallisia demopisteitä sekä Tampereen yliopiston Juniversityn non-stop työpaja, jossa tutustutaan lumihiutaleisiin ja valmistetaan teemaan sopivia koristeita 3D-kynien avulla.
Näkyvän ja näkymättömän liike -työpaja nivoo yhteen teoriaa, esimerkkejä ja harjoituksia. Osallistujat pääsevät kosketuksiin oman intuitiivisen tietonsa kanssa.
Lapsille on ohjelmaa myös Muumimuseon ateljeen avoimissa työpajoissa, joissa voi kokeilla helposti ja hauskasti eri taiteenlajeja ja löytää oma, ehkä piilossakin ollut taiteilijuus. Muumimuseoon on pääsymaksu, mutta kuiskaamalla lippua ostaessasi sanat Tieteen päivät, saat aikuisten lipun hintaan 10 e, ja lasten lipusta kahden euron alennuksen.
Tieteen päivien Nuorten päivän ohjelma katsottavissa 5.2. saakka
Perjantaina 22.1. lähetetyn Tieteen päivien Nuorten päivän tallenteet ovat katsottavissa tästä linkistä aina sunnuntaihin 5.2 saakka. Luennot on suunnattu nuorille, mutta sopivat toki kaikenikäisille. Päivän ohjelma oli seuraava:
- 09.00–09.25 Hämähäkinsilkkiä laboratoriosta – avaruuspukuja ja tulevaisuuden lääketiedettä?
- 09.25–09.50 Mikroskooppiset, rakennetut kudokset ihmiselimistön mallina – kurkistus monikudosmallintamisen maailmaan
- 10.00–10.25 Kasvava data-riippuvuus muuttaa kansainvälistä politiikkaa
- 10.25–10.50 Nuoret ja rikollisuus – apua, tukea ja toimintaa
- 11.00–11.50 ”Käyn koulut loppuun ja aloitan aikuistumisen” – Nuoret etsimässä elämänpäämääräänsä
- 12.00–12.50 Eläinten mieli, arvo ja sidos ihmisten hyvinvointiin
- 13.00–13.50 Mistä puheenaiheet saavat alkunsa?
- 14.00-15.00 Tiedekahvila: Tammikuun Tiedekahvila goes RoboLab
