Tulevaisuuteen liittyy aina hallitsemattomuutta ja epävarmuutta. Niin henkilökohtaisessa elämässä, yhteiskunnassa kuin koko maailmassa voi sattua odottamattomia asioita, kuten tämänhetkinen COVID-19-pandemia on hyvin osoittanut.
– Palestiinalaispakolaisten kohdalla ei kuitenkaan voida puhua niin sanotusti normaalista, kaikkien elämään kuuluvasta epävarmuudesta, Järvi toteaa.
Palestiinalaisten kohtaaman epävarmuuden taustalla on vuosikymmeniä jatkunut oikeuksien kieltäminen, mikä radikaalisti vähentää heille tarjolla olevia mahdollisuuksia ja heikentää kykyä selvitä erilaisista laajemmista vastoinkäymisistä.
Tiina Järven tutkimuksessa ilmenee, että palestiinalaispakolaiset toivovat tulevaisuudelta nimenomaan muutosta niihin äärimmäisen haavoittuviin olosuhteisiin, joissa he elävät. Henkilökohtaisella tasolla muutos voi tarkoittaa siirtolaisuutta maihin, joiden olosuhteet ovat vakaammat ja joissa on tarjolla enemmän mahdollisuuksia. Poliittisella tasolla taas toivotaan parannuksia oikeudelliseen asemaan ja ennen kaikkea pakolaisuuden ja Israelin miehityksen päättymistä.
Järven etnografiseen kenttätyöhön pohjaava tutkimus on toteutettu pakolaisleireillä Libanonissa, Jordaniassa ja miehitetyllä Länsirannalla. Näiden kolmen erilaisen kontekstin ja niissä elävien palestiinalaispakoisten aseman ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuudentoiveiden hahmottamisen kannalta.
Poliittiset päämäärät ja henkilökohtaiset toiveet
Palestiinalaispakolaisten tulevaisuudesta puhuttaessa on huomioitava ne poliittisen vaatimukset, joiden saavuttamiseksi pakolaiset ovat kamppailleet vuosikymmeniä. Näistä keskeisin on vaatimus paluusta Palestiinaan; oikeus, jonka myös YK on vahvistanut vuoden 1948 lopussa.
Paluuoikeuden vaatimus elää pakolaisten keskuudessa ja luo oman ulottuvuutensa tulevaisuuden tarkastelulle. Järven tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi, että pakolaisten henkilökohtaiset toiveet tulevaisuuden suhteen ovat hyvin samaistuttavia.
– Ihmiset haluavat mahdollisuuden opiskella, matkustaa, tehdä töitä ja tarjota perheelleen edellytykset hyvään elämään. He haluavat tasokasta koulutusta lapsilleen ja turvatun terveydenhuollon ikääntyville vanhemmilleen, Järvi sanoo.
Pakolaisleireillä mahdollisuudet näiden toiveiden saavuttamiseen ovat kuitenkin rajalliset. Libanonissa palestiinalaisten kansalaisuudettomuus, Jordaniassa pakolaisleireillä asuvien stereotyyppinen leimaaminen ja Länsirannalla erityisesti Israelin väkivaltainen miehitys vaikeuttavat toivotun tulevaisuuden saavuttamista.
Järvi näkeekin, että palestiinalaispakolaisten tilanne on selkeä esimerkki mahdollisuuksien epätasaisesta jakautumisesta maailmassa, jossa oikeudet ja mahdollisuudet ovat tiukasti sidoksissa kansalaisuuteen ja siihen paikkaan, johon ihminen on sattunut syntymään.
– Mahdollisuuksien maantieteellinen jakautuminen on usein tavalla tai toisella linkittynyt eurooppalaisen kolonialismin historiaan, myös palestiinalaisten kohdalla. Tämä tulisi muistaa myös silloin, kun ihmiset pyrkivät siirtolaisina Eurooppaan tavoittelemaan edellytyksiä parempaan elämään, Tiina Järvi huomauttaa.
Mahdollisuuksien puute koskettaa monia ihmisiä ympäri maailman, mutta Järvi painottaa, että palestiinalaispakolaisten kohdalla se tulee nähdä siinä poliittisessa kontekstissa, joka on heidän pakolaisuutensa taustalla.
– Niin kauan kuin Israel saa jatkaa nykyistä ulossulkevaa, etnonationalistista ja väkivaltaista politiikkaansa, on palestiinalaispakolaisten asemaan hyvin vaikea saada oikeudenmukaista ratkaisua. Tässä on myös kansainvälisellä yhteisöllä peiliin katsomisen paikka, Järvi toteaa.
Tiina Järvi on syntynyt Raumalla ja valmistunut maisteriksi Turun yliopistosta. Hän työskentelee tällä hetkellä tutkijana Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Palestiinan nykytulevaisuudet -projektissa.
Valtiotieteiden maisteri Tiina Järven sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja Negotiating Futures in Palestinian Refugee Camps: Spatiotemporal Trajectories of a Refugee Nation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.1.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen luentosalissa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Annelies Moors Amsterdamin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Laura Huttunen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Koronatilanteen takia väitöstilaisuudessa voi olla paikalla yhteensä enintään 10 henkilöä.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1789-8
Kuva: Matti Järvi