Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Tampereen yliopistolla on pitkään tutkittu kestävän, tehokkaan ja ihmisläheisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Yhtenä painopistealueena on viime vuosina ollut uudistuvan liikennejärjestelmän muutosvoimat. Tutkimusryhmässä työskentelevä Timo Liljamo on syventynyt väitöskirjassaan siihen, miten tieliikenteen automatisoituminen ja palveluistuminen arkiliikenteen muutosvoimina voivat muuttaa liikennejärjestelmää ja ihmisten liikkumista tulevaisuudessa.
Muutosten ymmärtämisen kannalta on olennaista arvioida, miten valmiita ihmiset ovat muutokselle. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin melko valmiita kokeilemaan ja ottamaan käyttöön automaattiautoja, eli kansankielellä robottiautoja, kunhan ne ovat riittävän turvallisia ja luotettavia myös Suomen vaihtelevissa olosuhteissa. Suurin osa suomalaisista suhtautuukin myönteisesti automaattiautoihin.
Myös uudenlaisten liikkumispalveluiden, eli nk. MaaS-palveluiden, ydinajatukselle on selvästi kysyntää. MaaS-palveluilla tarkoitetaan konseptia, jossa käyttäjä- ja palvelulähtöisesti yhdistetään ja kytketään saumattomasti yhteen erilaisia liikennemuotoja ja -palveluita, joiden avulla ihmisille voidaan tarjota kokonaisvaltaista liikkumispalvelua. Toisaalta ihmiset eivät ole valmiita maksamaan MaaS-palveluista kovin paljoa. Näillä muutostekijöillä voi olla merkittäviä vaikutuksia liikennejärjestelmään ja ihmisten liikkumiseen tulevaisuudessa.
– Erityisesti liikenteen automatisoituminen voi muuttaa liikennejärjestelmän dynamiikkaa merkittävästi tulevaisuudessa. Automaattiautojen myötä henkilöauto tulee kulkumuotona paremmin saataville myös niille, jotka eivät nykyisin voi ajaa, kuten nuorille, iäkkäille, sairaille tai ajokortittomille. Tämä taas lisää henkilöautoilun kysyntää. Samalla henkilöautoilun houkuttelevuus voi kasvaa, kun ajamiseen käytetyn ajan voi käyttää muilla tavoin hyödyksi, Timo Liljamo kertoo.
Toisaalta digitalisaation mahdollistama liikenteen palveluiden parantuminen voi lisätä henkilöautoilulle vaihtoehtoisten kulkutapojen, kuten joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Tutkimuksen perusteella myös ihmisten autonomistustarve pienentyy tulevaisuudessa, mikä osaltaan vaikuttaa liikennejärjestelmään ja voi esimerkiksi pienentää henkilöautoilun kulkutapaosuutta.
– Tulevaisuudentutkimuksessa on hyvä huomioida, että aina on olemassa useita mahdollisia tulevaisuuskuvia ja siten vaikutuksia ei voida määritellä etukäteen yksiselitteisesti ja varmasti. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin niitä vaikutusmekanismeja, joiden perusteella liikenteen automaatio ja palveluistuminen muuttavat liikennejärjestelmää. Se, millaiseksi vaikutukset lopulta muodostuvat, riippuu yhä monista tekijöistä ja esimerkiksi liikennepoliittisista ratkaisuista. Myös erilaiset yllättävät ja vaikeasti ennustettavat tekijät, kuten nyt käynnissä oleva koronaviruspandemia, voivat muuttaa tilanteita merkittävästi, Liljamo muistuttaa.
Lapualaislähtöinen Timo Liljamo työskentelee tällä hetkellä yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä ja johtavana liikennejärjestelmäasiantuntijana Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksessa.
Diplomi-insinööri Timo Liljamon rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Tieliikenteen automaation ja palveluistumisen vaikutukset ihmisten liikkumiseen tulevaisuudessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 klo 12.00 Tampereen yliopiston Rakennustalon Auditoriossa RG202, Korkeakoulunkatu 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Arto Salonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii Tenure track -professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1741-6
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.