Valmistavan teollisuuden uudistuminen uusien valmistusteknologioiden avulla on yhä tärkeämpää taloudelle ja yhteiskunnalle sekä kestävän kehityksen siirtymälle. Toni Luomaranta keskittyi väitöstutkimuksessaan lisäävään valmistukseen, joka paitsi tehostaa nykyisiä tuotantomenetelmiä myös mahdollistaa uusien valmistusprosessien kehittämisen ja uudentyyppisten tuotteiden valmistuksen. Kestävän kehityksen siirtymän näkökulmasta lisäävän valmistuksen teknologialla on potentiaalia säästää valmistusmateriaaleja tuotannossa. Lisäksi teknologia avaa mahdollisuuden aivan uudenlaisiin tuoteratkaisuihin, jolloin esimerkiksi voidaan säästä energiaa käytössä tai pidentää tuotteiden elinkaarta.
– Ensimmäisten lisäävän valmistuksen teknologioiden katsotaan kehitetyn 1980-luvulla. 2010-luvun kiihtyneestä teknologian kehityksestä huolimatta sen leviäminen tuotanto-organisaatioihin ei ole ollut niin nopeaa kuin hyötyjen kannalta on oletettu. Tästä tunnistin tärkeän tutkimusaiheen, johon väitöskirjassani syvennyin, kertoo Luomaranta.
Väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista, joista kaksi tutkivat lisäävän valmistuksen omaksumisen haasteita useiden erilaisten valmistavan teollisuuden organisaatioiden näkökulmasta. Artikkelien päätuloksena oli, että näkökulma teknologian omaksumiseen tulee laajentaa koko tuotannon arvoketjuun. Kolmas artikkeli keskittyy vielä laajempaan joukkoon sidosryhmäorganisaatiota, jotka kytkeytyvät uuden teknologian omaksumisen prosessiin tutkimuksen, koulutuksen ja esimerkiksi standardien kautta. Neljännessä artikkelissa Luomaranta tutki tapaustutkimuksena kahta projektia, joiden lopputuloksena lisäävä valmistus otettiin käyttöön osaksi tuotannon arvoketjua.
Uuden teknologian omaksuminen edellyttää täydentäviä innovaatioita
Tutkimustulokset osoittavat, että lisäävän valmistuksen käyttöönotto on monimutkainen prosessi, jossa tuotantoinnovaatiot omaksutaan.
– Uuden teknologian omaksuminen itsessään ei välttämättä ole mielekästä, vaan uudella teknologialla valmistetut tuotteet määrittelevät, onko teknologia houkutteleva organisaation tarpeisiin, toteaa Luomaranta.
Luomaranta määrittelee lisäävän valmistuksen systeemiseksi valmistusinnovaatioksi. Väitöskirja myötävaikuttaa teknologiainnovaatioiden omaksumisen teoriaan osoittamalla, että systeemisen innovaation omaksuminen vaatii toisiaan täydentäviä innovaatioita usealla eri alueella.
– Näitä täydentäviä innovaatioita löytyy toimitusketjuinnovaatioiden, prosessi-innovaatioiden ja uusien tuoteinnovaatioiden muodoissa. Ilman innovaatioiden tuomaa lisäarvoa teknologiaa ei välttämättä kannata ottaa käyttöön, joten näiden hahmottaminen on tärkeää teknologian käyttöönottoa harkitseville organisaatioille, Luomaranta kiteyttää.
Toni Luomaranta on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Ylioppilaaksi vuonna 2008 Nurmon matemaattis-luonnontieteellisestä erikoislukiosta ja tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta 2016 valmistunut Luomaranta toimii johtavana kestävyysasiantuntijana suomalaisessa Origin by Ocean -bioteknologiayrityksessä. Hän aloittaa väitöksen jälkeen vierailevana tutkijana Vienna University of Economics and Business -yliopiston Institute of Managing Sustainability -tutkimusryhmässä.
Diplomi-insinööri Toni Luomarannan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Managing the adoption of additive manufacturing – A systemic manufacturing innovation and sustainability perspective tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa torstaina 6.10.2022 klo 12 alkaen. Väitöstilaisuus pidetään Hervannan kampuksella Festian salissa Pieni sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Anna Öhrwall Rönnbäck Luulajan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Miia Martinsuo johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2532-9.
Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä.
Kuva: Origin by Ocean