Hyppää pääsisältöön

Tutkijat löysivät yhteyden lapsuuden riskitekijöistä aikuisiän sydän- ja verisuonitauteihin

Julkaistu 25.5.2022
Tampereen yliopisto
käsi pitelee punaista omenaa
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt yhteyden lapsuuden riskitekijöiden ja aikuisiän sydän- ja verisuonitautien ilmenemisen välillä. Keskimäärin 35-vuotisen seurannan perusteella voitiin osoittaa, että lapsuuden riskitekijöistä painoindeksi, seerumin kolesteroli ja triglyseridi, systolinen verenpaine sekä nuoruuden tupakointi vaikuttavat aikuisuuden riskiin saada sepelvaltimotauti, sydäninfarkti tai aivohalvaus tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Varsinkin usean riskitekijän yhdistyminen jo varhaislapsuudessa oli tutkimuksen mukaan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja niiden aiheuttamiin kuolemiin alle 60-vuotiailla.

— Tutkimus todistaa, että lapsuuden riskitekijöiden hallinnan kautta tapahtuvalla aikuisuuden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyllä on merkitystä. Tulokset muodostavat tieteellisen pohjan riskitekijöiden ehkäisylle, kertoo tutkimukseen osallistunut kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta.

Tähän asti on tiedetty, että lapsuuden sydän- ja verisuonitautiriskitekijöillä on yhteys aikuisuuden oireettomiin valtimotautimuutoksiin, kuten kaulasuonten sisäkalvon paksuuntumiseen ja ateroskleroosiplakkeihin. Sen sijaan lapsuuden riskitekijöiden yhteys sydän- ja verisuonitautien kliiniseen ilmenemiseen aikuisena on ollut epäselvä, koska tätä selvittävä lapsuudesta aikuisuuteen kestänyt pitkittäistutkimus on puuttunut.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 38 589:ää 3–19-vuotiasta lasta ja nuorta lähes 40 vuotta, aikuisuuteen asti. Riskit määriteltiin riskitekijämittauksien ja tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimus osoitti, että sekä lapsuuden useilla riskitekijöillä että riskitekijöiden kokonaisuuden muutoksella lapsuuden ja aikuisuuden välillä oli merkitystä ennustettaessa sairastumista aikuisiässä.

Tutkimusaineistona käytettiin seitsemää The International Childhood Cardiovascular Cohort (i3C) Consortiumin kohorttia Australiasta, Suomesta ja Yhdysvalloista.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä New England of Medicine -tiedelehdessä. Lehden vaikuttavuuskerroin eli impact factor on 91.

David R. Jacobs, Jr., Ph.D., Jessica G. Woo, Ph.D., Alan R. Sinaiko, M.D., Stephen R. Daniels, M.D., Ph.D., Johanna Ikonen, M.S., Markus Juonala, M.D., Ph.D., Noora Kartiosuo, M.S., Terho Lehtimäki, M.D., Ph.D., Costan G. Magnussen, Ph.D., Jorma S.A. Viikari, M.D., Ph.D., Nanhua Zhang, Ph.D., Lydia A. Bazzano, M.D., Ph.D., Trudy L. Burns, Ph.D., M.P.H., Ronald J. Prineas, M.B., B.S., Ph.D., Julia Steinberger, M.D., Elaine M. Urbina, M.D., Alison J. Venn, Ph.D., Olli T. Raitakari, M.D., Ph.D., and Terence Dwyer, M.D., M.B., B.S., M.P.H. Childhood Cardiovascular Risk Factors and Adult Cardiovascular Events. N Engl J Med 2022; 386:1877-1888
https://doi.org/10.1056/NEJMoa2109191

Kuva: Jonne Renvall