Työnohjaaja osaa kuunnella, kysyä ja kyseenalaistaa

Työnohjaukselle on suomalaisissa organisaatioissa huutava pula, sillä työhyvinvoinnissa olisi vielä paljon parannettavaa. Työnohjauksesta löytyy menetelmiä, joilla voidaan työstää työtämme itsellemme mieluisammaksi. Työnohjauksen opeilla tavoitellaan henkilökohtaista hyvinvointia ja jaksamista. Työnantajalle työnohjauksen hyöty näkyy tuottavuuden tehostumisella ja motivoituneella ilmapiirillä.

Carolina Pajula tutustui ensimmäistä kertaa työnohjaukseen työskennellessään uransa alussa yliopistolla hypermedialaboratoriossa oman tiiminsä esihenkilönä. Työnantaja tarjosi nuorille tiiminvetäjille työnohjausta, ja jo silloin hän päätti haluavansa joskus itsekin työnohjaajaksi. 20 vuotta myöhemmin hän toteutti unelmansa. Nykyään hän on paitsi itse työnohjaaja, myös työnohjauksen kouluttaja TAMKissa.

Nykypäivän urapolut ovat mutkittelevia, minkä vuoksi puhutaan paljon uraohjauksen ja -valmennuksen tarpeesta.

– Työnohjaus tarjoaa oman ja toisten työurien läpikäyntiin ja suunnitteluun voimavarakeskeisen näkökulman. Työnohjaus auttaa ohjattavaa hahmottamaan omia resursseja, vahvuuksia ja valttikortteja, ja pohtimaan omaa uraa niiden pohjalta, Pajula kertoo.

Työnohjaus rikastuttaa myös tekijänsä arkea

TAMKissa on koulutettu työnohjaajia jo yli kaksikymmentä vuotta. Monelle työnohjaus on sivutyö ja työkalu, joka auttaa hahmottamaan oman päätyön vuorovaikutustilanteita tehokkaammin.

– Esimerkiksi moni esimies kertoo hyötyneensä koulutuksesta todella paljon, Pajula toteaa.

Moni sivutyönä työnohjausta tekevä toteaa työnohjauksen rikastuttavan omaa arkea. Sivutyön myötä he ovat saattaneet päästä toteuttamaan sellaisia unelmia ja hyödyntämään sellaisia vahvuuksia, jotka eivät ehkä päätyössä pääse vahvasti esille.

Pajula itse tekee työnohjausta sivutyönään. Hän kertoo, että ohjattavat tapaukset ja käsiteltävät aiheet ovat hyvin erilaisia. Teemat vaihtelevat liiketoiminnan kehittämisestä ja organisaatiomuutoksista ongelmiin jaksamisessa ja ihmissuhteissa. Ohjaussuhteet kestävät yleensä noin vuoden ajan niin, että ohjauskertoja on noin 3–4 viikon välein.

Carolina on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka oman työnsä voi tuunata uusiksi työnohjaajana. Nykyään yli puolet hänen työstään TAMKilla koostuu aikuisten, kuten työvoimakouluttautujien ohjaamisesta eteenpäin urallaan. Ohjaustaidot kulkevat mukana myös perinteisemmässä opetustyössä.

– Tänä päivänä opettaminen on yhä enemmän prosessien ohjaamista ja kohtaamisten mahdollistamista kuin luennointia, Pajula toteaa.

Täydennyskoulutuksessa aukeaa mahdollisuuksien maailma

Työnohjauskoulutus kestää kaksi vuotta, ja suurin osa suorittaa sen työn ohessa. Koulutus on hyvin käytännönläheinen, ja osallistujat tekevät jo sen aikana paljon harjoitusohjauksia, joihin he itse etsivät asiakkaansa ja tekevät sopimuksensa. Opintojen ja harjoitusten tekeminen päivätyön ohella on työlästä, mutta myös palkitsee, sillä kaiken oppimansa pääsee viemään lähes välittömästi käytäntöön.

- Moni sanoo, että on koulutuksen myötä innostunut työnteosta uudestaan, Pajula toteaa.

Työnohjaajakoulutuksen kävijöillä on Carolinan mukaan ollut hyvin moninaiset taustat. Juuri moninaisuus on ryhmässä parasta, sillä jokainen osallistuja tarkastelee työtä ja työnohjausta hieman eri näkökulmasta. Kun harjoitusohjauksia puretaan pienryhmissä koulutuksen lähitapaamiskerroilla, pääsevät osallistujat nauttimaan myös toinen toistensa asiantuntijuudesta.

Käytännössä kaikki kouluttautujat ovat yllättyneet siitä, mitä kaikkea koulutuksessa on oppinut. Moni on myös halunnut jatkaa opintoja joko työnohjauksen tai aivan toisten aiheiden parissa.

- Monelle syntyy oppimisen jano, ja sen jälkeen eteen aukeaa mahdollisuuksien maailma, Pajula kuvailee.

Kiinnostaisiko sinua opiskella työnohjaajaksi? Seuraava ryhmä aloittaa opintonsa tammikuussa 2021.

Lue lisää työnohjaajakoulutuksesta