Uudelleensynnyttäjät jäävät yksin synnytyspelkonsa kanssa

Haastateltavat mainitsivat esimerkiksi siirtymisen yksityiseen neuvolaan paremman palvelun ja empatian toivossa.

Väitöskirjatutkija Laura Sandström kertoo, että huonon kokemuksen jälkeen pelko voi olla niin paha, että henkilö lykkää tarkoituksella seuraavaa raskautta. Yksityisellä käynnin ohella apua etsitään myös verkosta.

– Ne, joilla on varaa, hakevat yksityiseltä sen mitä ei koeta saatavan julkiselta. Tämä luo eriarvoisuutta. Internetistä saatu tieto ei aina auta, vaan pahoilla kokemuksilla mässäily voi pahentaa herkässä tilassa olevan tilannetta. Sen sijaan tarvittaisiin ammattilaisia sitomaan tietoa kontekstiin, Sandström sanoo.

Itsekin kätilönä työskentelevä Sandström pitää kuitenkin esimerkiksi doulien työtä tärkeänä apuna. Doula on tukena raskauden aikana ja valmentaa synnytykseen. Doula voi luoda turvaa tukemalla prosessissa, mutta hoitoon he eivät puutu.

Äskettäin julkaistu tutkimus, joka on osa Sandströmin väitöskirjaprojektia, osoittaa uudelleensynnyttäjien jäävän yksin synnytyspelkonsa kanssa. He joutuvat silloin ottamaan vastuun omasta pelostaan ja sen hoidosta. Kaikilla ei kuitenkaan ole tähän resursseja.

Synnytyspelko tulee ottaa todeksi terveydenhuollossa

Tutkimuksen mukaan pelosta selviytymään auttavia tekijöitä ovat tieto, ennakointi ja empaattinen tuki.

Uudelleensynnyttäjien synnytyspelkoa lievensi tiedon saaminen. Tieto auttaa jäsentämään tulevaa ja tekemään päätöksiä omasta hoidosta. Ongelmia syntyy puolestaan tilanteissa, joissa henkilö jää internetin armoille, arvioimaan yksin tiedon luotettavuutta.

Synnytyspelkoa lievensi myös tarkkojen suunnitelmien tekeminen, mikä lisäsi uudelleensynnyttäjien hallinnantunnetta. Odottajat eivät halunneet huonon kokemuksen toistumista, vaan pyrkivät valmistautumaan seuraavaan kertaan paremmin.

Osa kuitenkin kieltäytyi miettimästä tulevaa synnytystä ja yritti pitää itsensä kiireisenä, jotta pelkoja ei joutuisi kohtaamaan.

– Hoitamattomalla synnytyspelolla voi olla vakavia seurauksia äidille, perheelle ja koko yhteiskunnalle. Synnytyspelon hoito koetaan tutkimuksemme perusteella riittämättömäksi. Suomessa esiintyy ohittamista ja kokemuksien lyttäämistä silloinkin, kun apua on pyydetty heti huonon kokemuksen jälkeen, Sandström kertoo.

Vaikka asiat olisi tehty ammattimaisesta näkökulmasta täysin oikein, synnyttäjä voi silti kokea, ettei häntä kuunneltu tai että hänen pelkoaan vähätellään. Kun synnytyspelko otetaan todeksi, odottaja saa vahvemman tunteen kuuntelusta.

Pelon hoito vaatii äitiyshuollon kriittistä tarkastelua

Sandström painottaa tunteiden käsittelyn tärkeyttä, jotta pelko ei pääse vaikuttamaan uuteen synnytykseen. Osa tutkimukseen osallistuneista uudelleensynnyttäjistä käsitteli pelkojaan aktiivisesti. He keskustelivat aiemmista kokemuksistaan, sanoittivat tunteitaan ja purkivat niitä. Puolisoilla oli tärkeä rooli tukena.

Tutkimus tuo esiin joogan sekä erilaisten mielikuva-, rentoutus- ja hengitysharjoitusten roolin pelon hetkellä.

Synnytyspelon hoitoa tulee tutkijoiden mukaan kehittää ja parantaa. Tutkijat kuuluttavat äitiyshuollon rakenteiden kriittistä tarkastelua.

– Myös äitiyshuollon ammattilaisten osaamista pitää arvioida sekä ajantasaistaa heidän osaamistaan synnytyspelosta ja sen hoidosta, Sandström toteaa.

Vuoden 2020 alkupuolella kerätty tutkimusaineisto koostui 78:n raskaana olevan uudelleensynnyttäjän vastauksista. Sähköinen kyselylomake sisälsi taustakysymyksiä sekä avokysymyksiä keinoista, jotka odottajat olivat kokeneet pelkoja lieventäviksi.

Tutkimustulokset julkaistiin Midwifery-tutkimusjulkaisussa.

Tutkimusartikkeli:

Laura Sandström, Marja Kaunonen, Reija Klemetti, Eija Raussi-Lehto, Anna Liisa Aho, Factors helping pregnant multiparas cope with fear of birth: A qualitative study. Midwifery, Volume 125, 2023.

Yhteyshenkilö:

Kätilö, väitöskirjatutkija Laura Sandström
Tampereen yliopisto
laura.sandstrom [at] tuni.fi (laura[dot]sandstrom[at]tuni[dot]fi)