Uusi tutkimushanke selvittää koronaviruksen leviämistä ja sen ehkäisyä sisätiloissa
Tampereen korkeakouluyhteisö on saanut vajaan 300 000 euron Business Finland -rahoituksen Licence to Breathe -hankkeelle. Hanke alkaa elokuussa ja kestää kuusi kuukautta. Hanke kartoittaa ja kehittää keinoja, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä sisätiloissa.
Hankkeen johtajana toimii keväällä rakennustekniikan yksikössä aloittanut industry professor Piia Sormunen.
– Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus leviää pääasiassa ilmavirtausten mukana huoneilmassa. Esimerkiksi yskäisyn aiheuttama aerosolipilvi voi leijailla huonetilassa hengityskorkeudella pitkään, Sormunen kertoo.
SARS-Cov-2-virus voi säilyä infektiivisenä pinnoilla useita vuorokausia riippuen pintamateriaalista. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan virus voi säilyä infektiivisenä muovipinnoilla jopa kolme vuorokautta, teräspinnoilla kaksi vuorokautta. Kuparipinnoilla infektiivistä virusta ei löytynyt enää neljän tunnin jälkeen. Erot pintamateriaalien välillä ovat siis suuria.
– Pintojen säännöllisellä desinfioinnilla voidaan hillitä viruksen leviämistä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että useimpia tavallisesti käytössä olevia pintamateriaaleja ei ole suunniteltu kestämään toistuvaa ja voimakasta kemikaalialtistusta, Sormunen sanoo.
Monitieteellistä yhteistyötä tarvitaan
Tutkimushanke selvittää esimerkiksi koronaviruksen leviämistä sisätiloissa pinnoilla ja ilmanvaihdon kautta. Lisäksi tutkimusryhmä tarkastelee rakennusten taloteknistä toteutusta, ihmisten käyttäytymistä eri toimintaympäristöissä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden mahdollisuuksia.
– Tutkimustietoa niin viruksen käyttäytymisestä sisäilmaolosuhteissa kuin teknologisista ratkaisuista tähän liittyen syntyy nyt nopealla tahdilla. Tutkimustulosten tieteelliset perusteet voivat kuitenkin olla osin heikkoja ja tulokset eivät ole suoraan implementoitavissa teknologiayritysten TKI-toimintaan ja sitä kautta eri toimintaympäristöihin, Sormunen toteaa.
Tutkimusryhmä koostuu rakennetun ympäristön ja lääketieteen tiedekunnan sekä TAMK:n tutkijoista. Mukana on lääketieteen, biotieteiden, virtaustekniikan, aerosolifysiikan, talotekniikan ja kiinteistöalan asiantuntijoita.
Hankkeeseen osallistuu 24 suomalaista laboratorio- ja teknologiayritystä, ohjelmistotoimittajaa sekä terveys-, rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa. Yritykset tunnistavat hankkeen aikana tutkimuskysymyksiä, joiden tuloksia ne voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan.
– Suomalaiset teknologiayritykset sekä rakennus- ja kiinteistöalan toimijat tarvitsevat ajan tasalla olevaa tieteellisesti arvioitua tutkimustietoa, jota he voivat hyödyntää ketterästi tuotteiden ja palvelujen kehityksessä. Hanke vastaa tähän tarpeeseen välittömästi, Sormunen sanoo.
Sormunen korostaa monitieteellisyyden merkitystä Licence to Breathe -hankkeelle.
– Jotta pystymme löytämään tehokkaat tekniset- ja ei-tekniset ratkaisut viruksen leviämisen estämiseksi, tarvitsemme poikkitieteellistä lähestymistä ja yritysyhteistyötä. On tärkeää yhdistää lääke- ja biotieteelliset tulokset talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen, jotta voimme luoda uusia ja innovatiivisia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja viruksen leviämisen estämiseksi ja tukahduttamiseksi globaalisti.
Aktiivinen tiedonvaihto tärkeää tutkimus- ja kehitystyössä
Hankkeelle pystytetään digitaalinen ja reaaliaikainen tilannehuone, joka mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutuksen tutkimusryhmän ja kumppaneiden kanssa. Koronaan liittyvä tutkimus etenee maailmalla huimalla vauhdilla, joten aktiivinen kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. Tilannehuoneen avulla yritykset voivat esimerkiksi nostaa esiin tutkimuskysymyksiä. Tutkijat voivat puolestaan jakaa kumppaneille uusinta tutkimustietoa maailmalta.
Rakennetun ympäristön tiedekunnan yhteiskehittämisalusta CoreLab ja sen verkostot kiinteistö- ja rakennusalalle tukevat hankkeen etenemistä ja ylläpitävät verkostoja.
– Co-Creation vaiheessa tunnistetaan pitkän tähtäimen tutkimushaasteita, joiden ratkaiseminen tähtää uuden liiketoiminnan synnyttämiseen vankan Licence to Breathe -ekosysteemiprojektin avulla. On hienoa päästä työskentelemään näin mahtavassa ja monitieteellisessä ryhmässä, Sormunen kertoo.
Lisätietoja:
Industry professor Piia Sormunen
piia.sormunen [at] tuni.fi
040 6533 118
CoreLabin projektipäällikkö Jaakko Kinnunen
jaakko.kinnunen [at] tuni.fi
050 4377 144
