Uusia akatemiahankkeita biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen
Toimikunta osoitti rahoitukseen lähes 41 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista 18,5 prosenttia sai rahoituksen.
Suomen Akatemian hankerahoituksen tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, jossa mahdollisia tieteellisiä läpimurtoja ja tutkimusyhteistyötä tehdään parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin.
Myönnettävä rahoitus ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai muulle tutkimusorganisaatiolle, joka vastaa akatemiahankkeen rahoituksen käytöstä.
BTY-toimikunnan tärkein kriteeri valinnoissa oli tutkimuksen korkea tieteellinen laatu. Toimikunta rahoittaa hankehakemuksia kansainväliseen vertaisarviointiin perustuen.
MiWaGen-konsortio: Jäteveden geneettisten tietojen louhinta auttaa tunnistamaan väestön terveyden ja tautien trendejä
Yliopistotutkija Sami Oikarinen (BioMediTech) tutkii jätevesien geneettistä materiaalia, jonka avulla saadaan luotettava kuva väestön terveyteen vaikuttavista tekijöistä viemäriverkoston alueella.
Jätevesiseuranta on noussut uudeksi epidemiatyökaluksi tartuntatautien seurannassa. Sen avulla voidaan havaita väestötasolla tapahtuvia muutoksia. Uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden nopea kehittyminen on laskenut sekvensoinnin kustannuksia, mikä puolestaan tukee projekteja, joissa tutkitaan näytteen kaikki geneettinen materiaali (metagenomit).
Hanke arvioi jäteveden geneettisten tekijöiden ja paikkakuntakohtaisten terveystietojen välisiä tilastollisia riippuvuuksia. Tutkijat käyttävät geneettisten tautiriski-indikaattorien tunnistamiseen bioinformatiikan ja datatieteen menetelmiä kuten koneoppimista.
Lisäksi tutkimus tuottaa kustannustehokkaan menetelmän infektioepidemiologisen terveystiedon tuottamiselle ja väestön terveystutkimukselle.
Oikarinen toimii johtajana MiWaGen-konsortiossa, jossa on mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Kansanterveyden ja terveydenhuollon huomiointi kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa
Professori Meri Koivusalon (SOC) tutkimus analysoi, miten terveys on huomioitu EU:n kauppa- ja investointisopimuksissa.
Suomi ja Euroopan unioni ovat sitoutuneet hyvinvointitalouden tavoitteisiin sekä edelleen tavoitteisiin ottaa terveys huomioon kaikissa politiikoissa. Käytäntö on kuitenkin jäänyt jälkeen etenkin kauppa- ja investointipolitiikassa.
Hanke vertailee terveystavoitteita kauppasopimuksissa eri maiden välillä (EU, Yhdistynyt kuningaskunta UK) sekä suhteessa muihin tavoitteisiin kuten kestävän kehityksen tai työelämään huomiointiin ja siihen, onko terveysvaikutuksia arvioitu ennalta.
Tutkimuksen materiaalina ovat kauppasopimukset ja politiikkadokumentit sekä haastattelut.
Tutkijat analysoivat myös pandemian jälkeisiä toimia ja sen jälkeisiin neuvotteluihin pohjautuvia vaihtoehtoja kansanterveyden ja rokotteiden saatavuuden edistämiseksi. Osana hanketta kehitetään etenkin bioetiikan kysymyksenasettelujen kautta dialogisia keinoja ja verkkopohjaisia työkaluja, joilla voidaan käsitellä terveyden ja kauppapolitiikan prioriteetteja.
Solujen vuorovaikutus ihmisen ruskean rasvan synnyssä
Solu- ja kudosteknologian professori Susanna Miettisen (BioMediTech) akatemiahanke käyttää ihmisen kantasoluista erilaistettuja soluja mallintamaan ihmisen rasvakudosta.
Yleistynyt lihavuus liitännäissairauksineen on lisännyt tarvetta tuntea ihmisen rasvakudoksen ominaisuuksia tarkemmin. Nisäkkäillä on vaihteleva määrä valkeaa ja ruskeaa rasvaa. Valkoinen säilöö energiaa, kun taas ruskea rasva polttaa rasvaa lämmön ylläpitämiseksi. Ruskean rasvan aktivointi voisi tulevaisuudessa olla keino lihavuuden hoitoon, mutta lisätietoa tarvitaan eri rasvakudostyyppien säätelystä ihmisellä.
Tutkimushankkeessa tarkoituksena on tutkia solujen vuorovaikutusta ruskean rasvan muodostumisessa.
Konsortio CElMi: Solut elektromekaanisina mikrokoneina
Yliopistotutkija Teemu Ihalainen (MET) johtaa CElMi-konsoritiota, joka kehittää mikroskooppitason solumanipulaatio- ja mittausmenetelmiä epiteelisolujen tutkimiseen.
Epiteeli on kudos, jolla on useita tärkeitä toimintoja ja joka vuoraa kehomme elimiä ja onteloita. Epiteelikudoksen poikkeava käyttäytyminen liittyy moniin sairauksiin aina sokeuttavista silmäsairauksista maha-suolikanavan sairauksiin ja syöpään. Näihin sairauksiin liittyy muutoksia solujen mekaanisissa ja sähköisissä prosesseissa, jotka säätelevät epiteelin normaalia toimintaa.
Epiteelisolujen sähkömekaaninen säätely tunnetaan kuitenkin vielä huonosti ja yhtenä syynä siihen on sopivien tutkimusmenetelmien puute. Akatemiahankkeessa kehitetään mikroskooppitason solumanipulaatio- ja mittausmenetelmiä, joiden avulla tutkijat selvittävät elektromekaanisen säätelyn roolia epiteelin toiminnassa ja epiteelin toimintahäiriöön liittyvissä silmäsairauksissa. Esimerkkeinä sairauksista ovat silmänpohjan ikärappeuma ja perinnöllinen verkkokalvorappeuma.
Tutkimus vastaa haasteeseen, jossa sairaudet aiheuttavat huomattavaa sosiaalista ja taloudellista taakkaa niiden yleisyyden ja parantavien hoitojen puutteen vuoksi.
Konsortion partnerina on yliopistotutkija Soile Nymarkin (MET) johtama osahanke.
***
Tampereen yliopistolle myönnettyjen akatemiahankkeiden lisäksi Tampereen yliopiston kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki (MET) saa Akatemian hankerahoituksen tutkimukseen, jonka toteutuspaikkana on Tampereen yliopistollinen sairaala.
Lehtimäen hankkeen otsikkona on Elinikäiset ja sukupolvet ylittävät epigeneettiset profiilit ja niiden muutokset suhteessa kardiometabolisiin sairauksiin.
Epigeneettiset muutokset ovat palautuvia, muuttuvat vasteena ympäristötekijöihin ja vaikuttavat geeni-ilmentymiseen ja yksilön ilmiasuun. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten epigeneettiset muutokset kasaannuttavat sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Akatemiahankkeessa hyödynnetään yli 40 vuotta jatkunutta Young Finns Study -seurantatutkimusta, jonka avulla tutkijat perehtyvät DNA:n metylaatiprofiilien ja miRNA ilmentymisen pysyvyyteen, dynamiikkaan ja periytyvyyteen.
Hanke analysoi myös klassisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yhteyttä näihin epigeneettisiin profiileihin. Siinä tutkitaan myös näiden epigeneettisten profiilien säilymistä yksilön elinaikana ja sukupolvelta toiselle. Tutkijat pohtivat, voivatko nämä profiilit välittää sydän- ja verisuonitautien riskiä seuraavalle sukupolvelle.
