Tutkimus pohjautui vuosina 1995-2014 valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettuihin tuberkuloositapauksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuberkuloosin hoidon laatua arvioimalla annetun hoidon lopputulosta ja tuberkuloosin uusiutumista.
- Uusiutuneiden tapausten kohdalla eroteltiin uudet tartunnat ja vanhan taudin aktivoituminen vertaamalla molempien tautiepisodien bakteerikantoja uutta genotyypitysmenetelmää käyttäen. Erottelu on tärkeää, sillä vain vanhan taudin aktivoituminen merkitsee aiemman tuberkuloosihoidon epäonnistumista. Lisäksi selvitettiin riskitekijöitä hoidon epäonnistumiselle, Korhonen kertoo.
Hoidon lopputulos oli hyvä 75 prosentissa tapauksista, mikä on selvästi alle WHO:n asettaman 85 prosentin tavoitteen. Tilanne on vastaava useissa muissakin Euroopan maissa. Suomessa tämä johtuu pääasiassa kuolleiden suuresta 16 prosentin osuudesta. Tuberkuloosi uusiutui alle prosentilla tapauksista tutkimusjakson aikana. Yli 80 prosenttia uusiutumisista johtui taudin uudelleen aktivoitumisesta.
Miessukupuoli oli voimakas riskitekijä sekä kuolemalle että tuberkuloosin uusiutumiselle. Uusiutuneilla tapauksilla miehistä lähes kahdella kolmasosalla oli sairaskertomuksen mukaan päihdeongelma, mutta naisista tätä ei ollut mainittuna yhdelläkään.
Vanhemmilla ikäryhmillä oli suurempi kuolemanriski, kun taas nuoremmilla sairastuneilla oli suurempi tuberkuloosin uusiutumisen riski, vaikka eroavuudet seuranta-ajoissa ikäryhmien välillä otettiin huomioon. Tuberkuloosin uusiutumisen riski oli voimakkaasti suurempi keuhkotuberkuloosia sairastavilla kuin keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia sairastavilla.
Kuolleiden suurta osuutta selittävät ainakin osittain suomalaissyntyisten tuberkuloosipotilaiden korkea keski-ikä sekä liitännäissairauksien yleisyys tuberkuloosia sairastavilla. Lähes kaksi kolmasosaa kuolemantapauksista ilmeni varhain, joko ennen tuberkuloosin hoidon aloitusta tai kahden ensimmäisen hoitokuukauden aikana.
- Tuberkuloosi on nykyään Suomessa niin harvinainen tauti, että se helposti unohtuu terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Tuberkuloosin tunnettavuuden parantaminen on tärkeää, jotta tätä harvinaista tautia osataan epäillä, se todetaan ja hoito päästään aloittamaan ajoissa, Korhonen sanoo.
- Lisäksi on tärkeää huolehtia oikean lääkeyhdistelmän valinnasta sekä hoidon tukemisesta käyttäen valvottua lääkehoitoa, erityisesti nuoremmilla miehillä ja henkilöillä, joilla on lääkkeille vastustuskykyinen kanta, Korhonen summaa.
Virve Korhonen työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärinä sekä Tampereen yliopistossa keuhkosairauksien kliinisenä opettajana.
Lääketieteen lisensiaatti Virve Korhosen keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Quality of tuberculosis treatment in Finland: treatment outcomes, recurrent tuberculosis and risk factors for non-successful treatment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.12.2020 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Asko Järvinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Lauri Lehtimäki.
Koronavirustilanteen takia väitöstilaisuuteen voi osallistua vain rajallinen määrä yleisöä. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä, Zoom, meeting ID 646 0322 6126
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1722-5
Kuva: Janne Korhonen