Kilpailulla on pyritty saamaan lisää tehokkuutta sote-palveluihin useissa Euroopan maissa. Kilpailua kuitenkin hyödynnetään Suomen julkisesti rahoitetuissa sote-palveluissa edelleen verrattain vähän. Julkisissa hankinnoissa tuottajat kilpailevat markkinoista, eli siitä, ketkä saavat oikeuden järjestää palvelua tiettynä ajanhetkenä jollain alueella. Valinnanvapaus on puolestaan keskeinen keino lisätä kilpailua markkinoilla, kun asiakkaat saavat valita itselleen parhaiten sopivan tuottajan.
— Aikaisempien tutkimusten mukaan julkisten hankintojen keskeiset ongelmat ovat epätehokkaat hankintakäytännöt ja liian vähäinen kilpailun määrä. Väitöskirjassa osoitetaan, että molempia ongelmia löytyy myös joistain Suomessa järjestettävistä sote-palveluista, Pitkänen kertoo.
Visa Pitkänen tutki väitöskirjassaan erilaisten hankintakäytäntöjen vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluissa. Tutkimuksen mukaan Kelan järjestämissä hankinnoissa oli käytössä hyvin epätehokas hankintakäytäntö vuoteen 2014 saakka. Käytännössä Kela antoi sopimuksen lähes kaikille hankintaa osallistuneille tuottajille todellisen tarpeen määrästä huolimatta.
— Tutkimuksemme mukaan tuottajat oppivat tämän epätehokkaan hankintakäytännön. Se johti hintojen nopeaan nousutahtiin, Pitkänen toteaa.
Kela uudisti hankintakäytäntöään vuonna 2018, jolloin tuottajien hyväksyminen alkoi perustua alueelliseen palvelutarpeeseen. Väitöskirjan mukaan uudistus hidasti merkittävästi hintojen nousutahtia.
Pitkäsen väitöskirjan tulokset perustuvat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysio-, puhe- ja toimintaterapian kilpailutuksiin vuosina 2003–2018. Tutkimusaineisto perustui tarjouksen tehneiden yritysten hinta- ja laatutietoihin sekä yksilötason rekistereihin palveluita saaneista asiakkaista.
Asiakas suosii laadukasta palvelua lähellä
Kela on Suomen suurin terapiapalveluiden hankkija. Se järjestää kuntoutuksen hankinnat säännöllisesti joka neljäs vuosi. Tuottajat kilpailevat hankinnoissa sekä hinnalla että laadulla. Vuonna 2022 Kelan järjestämiä kuntoutuspalveluita sai noin 156 000 asiakasta ja palveluihin käytettiin yhteensä noin 448 miljoonaa euroa.
— Erityisesti Kelan järjestämät fysioterapiapalvelut ovat kiinnostava tutkimuskohde, sillä markkinat ovat aidosti erittäin kilpailulliset. Suomessa toimii yli 2000 eri kokoista fysioterapiayritystä. Kelan järjestämässä palvelussa tuottajat kilpailevat markkinoista ensin kilpailutuksessa. Tämän jälkeen tuottajat kilpailevat markkinoilla, kun asiakkaat saavat valita itselleen sopivan tuottajan. Palvelussa hyödynnetään siis kahta eri kilpailun muotoa, Pitkänen kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten tuottajien laatu on yhteydessä asiakkaiden tekemiin valintoihin. Tulosten mukaan asiakkaat valitsevat korkealaatuisia tuottajia, jotka sijaitsevat lyhyen etäisyyden päässä.
— Tämä osoittaa, että kilpailu voi kannustaa tuottajia investoimaan entistä kovemmin oman toimintansa laatuun.
Kilpailulliset hankinnat alentavat kustannuksia
Sopimuskauden vaihtuessa osa asiakkaista voi joutua vaihtamaan tuottajansa. Pitkäsen mukaan erityisesti näiden asiakkaiden valintoja voitaisiin helpottaa tarjoamalla vertailukelpoista tietoa. Sopimuskauden vaihtuminen luo markkinoille usein väliaikaisia haasteita.
— Tästä huolimatta on erityisen tärkeää, että hankinnoissa ylläpidetään kilpailua, joka luo riittävän hintapaineen, Pitkänen toteaa.
Vuonna 2010 Kela järjesti hankintakokeilun, jossa osalla alueista tuottajat saivat Kelan määrittämän kiinteän hinnan.
— Kiinteä hinta voi vähentää sopimuskauden vaihtumisen ongelmia. Samalla se kuitenkin poistaa hintakilpailun elementin. Keskeisenä haasteena on sopivan hintatason määrittäminen. Tutkimuksemme mukaan osalle tuottajista maksettiin liian suuri korvaus. Toisaalta on epävarmaa, että hyväksyisivätkö kaikki tuottajat hyvin alhaalle asetetun hinnan.
— Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet järjestävät useita isoja julkisia hankintoja vuosittain. Ne muodostavat isommat hankintayksiköt kuin aiemmin palveluita järjestäneet kunnat. Tämä luo potentiaalia sote-palveluiden kustannuspaineen helpottamiseksi, Pitkänen pohtii.
Visa Pitkänen on kotoisin Kuopiosta ja työskentelee tutkijana Kelassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 19. toukokuuta
Kauppatieteiden maisteri Visa Pitkäsen terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Competition and Public Procurements in Health Services tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.5.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Leena Forma yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Anna Simula
Twitter: @visapitkanen