Hyppää pääsisältöön

Eeva-Liisa Bastman

tutkijatohtori (Suomen Akatemia)
Tampereen yliopisto
eeva-liisa.bastman [at] tuni.fi (eeva-liisa[dot]bastman[at]tuni[dot]fi)

Oma esittely

Tutkijatohtorihankkeni Monikieliset kirjalliset repertuaarit ja sosiaaliset kontekstit varhaisen uuden ajan tilapäärunoudessa (Suomen Akatemia 2022-2025) tarkastelee varhaisen uuden ajan henkilörunoutta Ruotsin valtakunnan alueella 1600- ja 1700-luvulla. Tilapäärunot ovat esimerkiksi hautajaisiin tai häihin kirjoitettuja runoja. Monikielistä runoaineistoa tutkimalla selvitetään, mitä piirteitä henkilörunouden poetiikkaan kuuluu, mitä kielellistä ja paikallista variaatiota siihen sisältyy, ja miten sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristöt, joissa runoja kirjoitettiin, vaikuttivat runojen sisältöön, ilmaisukeinoihin ja muotokieleen. Tutkimus edustaa historiallista poetiikkaa, jossa tarkastellaan kirjallisuuden ilmiöitä ja niiden ilmenemistä tiettynä historiallisena aikana. Se soveltaa ajatusta varhaisen uuden ajan runoudesta repertuaarirunoutena, jolle on ominaista kirjallisen aineksen kierrättäminen. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa aikakauden runouden käytännöistä ja toimintaperiaatteista sekä varhaisen uuden ajan runouden erityispiirteistä Euroopan pohjoisilla alueilla. 

Projektin sivu https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/monikieliset-kirjalliset-repertuaarit-ja-sosiaaliset-kontekstit-varhaisen-uuden-ajan

Tutkimukseeni voi tutustua myös blogissa: https://ajanvirrasta.wordpress.com/

Osaamisalueiden kuvaus

  • 1600- ja 1700-luvun runous Suomessa ja pohjoismaissa
  • Poetiikka, metriikka, lajiteoria
  • Kirjallisuushistoria
  • Henkilörunot, virsirunous
  • Lyriikka
  • Suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus varhaisella uudella ajalla

Merkittävimmät julkaisut

Sounding a Song of Praise: Forms and meanings of sound repetition in an 18th century hymn. Venla Sykäri & Nigel Fabb (Toim.) Rhyme and Rhyming in Verbal Art, Language, and Song. Helsinki: Finnish Literature Society (2022). https://doi.org/10.21435/sff.25

Att kommunicera känsla. Dialogdikter i stormaktstidens gravskrifter över kvinnor. Historiska och litteraturhistoriska studier 96 (2021) https://doi.org/10.30667/hls.100130

Eeva-Liisa Bastman, Kati Kallio & Tuomas M.S. Lehtonen: Vernakulaarin monta tasoa. Näkökulmia Matthias Salamniuksen runoon ILo-Laulu JEsuxesta. Elore Vol. 27 Nro 1 (2020) https://doi.org/10.30666/elore.89057.

Jäljittelyn ja muuntelun dynamiikkaa Matthias Salamniuksen runossa Ilo-Laulu Jesuxesta. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 3/2019. https://journal.fi/avain/article/view/82789/44966

Eeva-Liisa Bastman: Rakkauden kryytimaassa. Korkean veisun repertuaari kansanomaisessa ja kirjallisessa käytössä. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu & Silja Vuorikuru (toim.): Satuperinteestä nykyrunoon: Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2019)