Markku Norvasuo

Yliopistotutkija ja dosentti Rakennetun ympäristön tiedekunnan arkkitehtuurin yksikössä. Ennen vuotta 2017 toimin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:ssa (Teknillinen korkeakoulu, sittemmin Aalto-yliopisto), ja sitä ennen VTT:ssä yhdyskuntasuunnittelun ja rakennustekniikan puolella. Väitöskirjani tein Alvar Aallon arkkitehtuurista. 

Keskeisimmät minua kiinnostavat näkökulmat ovat ensinnäkin 1900-luvun yhdyskuntasuunnittelun pyrkimys jäsentää kaupunkia ja tällöin toistuvasti päätyä pieneen yhdyskuntaan kaupungin rakenneyksikkönä ja yhteisöllisenä ihanteena, toiseksi tällaisten yhdyskuntien keskukset, joihin lukeutuvat myös lähiöiden ostoskeskukset ja muut yhteiset tilat kuten kirjastot, ja kolmanneksi teknologian merkitys arkkitehtuurissa ja yhdyskuntasuunnittelussa. 

Tutkimus, opetus, hankevalmistelu.

Yhdyskuntasuunnittelu tutkimus ja opetus, lähiöt ja asuinalueet, 1900–2000-lukujen arkkitehtuuri, teknologian historian tutkimus.

Rakennustaiteen seuran hallituksen jäsen.

Pyrin erityisesti ymmärtämään historiallisia jatkuvuuksia, erityisesti koskien hyvän yhdyskunnan tavoitteita, kaupunkirakennetta ja arkkitehtuurin suunnittelua.

Asuinalueet ja lähiöt, kestävät yhdyskunnat, 1900-luvun arkkitehtuuri, Alvar Aalto sekä teknologian historia. Monet aiemmista projekteistani ovat liittyneet lähiöiden uudistamiseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät hankkeet ovat koskeneet mm. Tampereen Hiedanrannan kehittämistä ja paikallista energiantuotantoa, sekä puurakentamisen alueellista merkitystä ja mahdollisuudet uudistaa yhdyskuntia puurakentamisen avulla.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusryhmä.

Kaupunkitutkimus, arkkitehtuurin tutkimus. 

Dosentti 2015 (asumis- ja kaupunkitutkimus), tekniikan tohtori 2009.

Joensuu, T., Norvasuo, M., & Edelman, H. (2020). Stakeholders’ Interests in Developing an Energy Ecosystem for the Superblock – Case Hiedanranta. Sustainability, 12(1), 1–20. https://doi.org/10.3390/su12010327 

Lilius, J., & Norvasuo, M. (2017). Kulttuuria yhdyskuntarakenteessa? Urbaanin yhteisöllisyyden muuttuvat tulkinnat. In M. Häyrynen & A. Wallin (Eds.), Kulttuurisuunnittelu: Kaupunkikehittämisen uusi näkökulma (230–249). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Norvasuo, M. (2017). Yhdyskuntasuunnittelun koulutustarveselvitys. Mitä tulevaisuuden yhdyskuntasuunnittelijan tulee osata? Turku: Turun kaupungin konsernihallinto, Kaupunkikehitysryhmä. Retrieved from https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tutkimusraportti_1-2017yhdyskunta.pdf 

Norvasuo, Markku. “Alvar Aalto and the Industrial Origins of Finnish 1940s Community Planning.” Planning Perspectives 31, no. 2 (2016): 227–251. doi:10.1080/02665433.2015.1065756.

Norvasuo, Markku & Mälkki, Mikko. “Telakkateollisuus yhdyskunnan ytimenä. Turun Pansion telakat ja alueen asuntorakentaminen 1940-luvulta 1960-luvulle [= Shipyard Industry as the Core of a Community: The Shipyards of Pansio in Turku and Residential Building from the 1940s to the 1960s].” Tekniikan Waiheita 2/2015, 26–35.

Norvasuo, Markku. “Designing Properly Lit Homes: The Question of Daylight and Electric Light in the Housing Architecture of Alvar Aalto between 1927 and 1935.” ICON 16, Special Issue Technology in Everyday Life (2010). http://www.icohtec.org/publications-icon.html. 

Norvasuo, Markku. “Natural and Artificial Light in Alvar Aalto’s Architecture.” In Alvar Aalto – Second Nature, edited by Jochen Eisenbrand and Mateo Kries. Vitra Design Museum, 2014.