Nelly Penttilä

Olen valmistunut puheterapeutiksi vuonna 2012 ja työskennellyt sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluksessa lapsi- ja aikuisasiakkaiden parissa ja asiantuntijatehtävissä. Yliopistolla olen työskennellyt vuodesta 2016. Väittelin filosofian tohtoriksi vuonna 2019. 

Opetukseni: Puhe ja puheen häiriöt LOG.211, Puhe- ja nielemistoimintojen tutkimus ja kuntoutus LOG.611,LOG612, Tutkimusklinikka LOG.710, Änkytysklinikka LOG.720, Pro gradu -seminaari LOG.810, maisterivaiheen tuutor-opetus, opinnäytetyöt (kandi- ja maisteritaso, väitöskirjat). Vastaan myös logopedian opintoihin kuuluvasta pitkästä harjoittelusta LOG.730.

Olen tiedekuntaneuvoston jäsen 2023-2027 ja koordinoin 2023 alkanutta Puheen ja äänen tutkimuskeskus -hanketta.

Toimin vastuullisena johtajana AAVISTUS- tutkimushankkeessa "Akustisen puhesignaalin käyttö ihmisen terveydentilan analyysissa ja automaattisessa luokittamisessa".

Osaamisalueet: puheen motoriset häiriöt, puheen sujuvuus, puheen akustinen mittaaminen

1. Penttilä, N., Rauhala, E. & Lintula, L. (2023). ”Mä koen vähän ehkä itteni alempiarvoisemmaksi”: Nuorten aikuisten kokemuksia kehityksellisestä änkytyksestä. Puhe ja Kieli. IN PRESS
2. Tavi, L. & Penttilä, N. (2023). Functional data analysis of prosodic prominence in Parkinson’s disease: a pilot study. Clinical Linguistics & Phonetics. https://doi.org/10.1080/02699206.2022.2158372
3. Penttilä, N., Ihalainen, T., Lintula, J., Niinisaari, S. & Rantala, L. (2022). Vokaaliartikulaation muutokset Parkinsonin taudissa. Pilottitutkimus. Puhe ja Kieli, 42, 223–238.
4. Liu, Y., Mittapalle, K., Penttilä, N., Ihalainen, T., Alku, P. & Räsänen, O. (2022). Automatic Assessment of Parkinson’s Disease Using Speech Representations of Phonation and Articulation. IEEE/ACM Transactions on Audio, Speech, and Language Processing, 31, 242–255.
5. Penttilä, N., Tavi, L., Hyppönen, M., Rontu, K., Rantala, L., & Werner, S. (2022). Prosodic features in Finnish-speaking adults with Parkinson´s disease. Clinical Linguistics and Phonetics, 7, 1–16.
6. Penttilä, N. & Siivola, T. (2022). Puheen sujuvuuden häiriöt aivovamman jälkeen: neurogeeninen änkytys, sokellus ja palilalia. Teoksessa S. Loukusa, T. Hautala & A-K. Tolonen (toim.), Sujuvaa vai sujumatonta? (s. 54–63). Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja, 54.
7. Liu, Y., Penttilä, N., Ihalainen, T., Lintula, J., Convey, R. and Räsänen, O. (2021). Language-Independent Approach for Automatic Computation of Vowel Articulation Features in Dysarthric Speech Assessment. IEEE/ACM Transactions on Audio, Speech, and Language Processing, 29, 2228–2243.
8. Penttilä, N., Korpijaakko-Huuhka, A-M., & Bona, J. (2021). Disfluency clusters in typical and atypical Finnish adult speech. A pilot study. Clinical Linguistics & Phonetics, 36 (1), 1–16.
9. Penttilä, N. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (2019). Disfluencies in typical Finnish-speaking adults. The Phonetician: Journal of the International Society of Phonetic Sciences, 27 (116), 28–41.
10. Penttilä, N., Korpijaakko-Huuhka, A-M. & Kent, R. D. (2019). Disfluency clusters in speakers with and without neurogenic stuttering following traumatic brain injury. Journal of Fluency Disorders, 59, 33–51.
11. Penttilä, N., Korpijaakko-Huuhka A-M. & Kent, R. D. (2018). Tavallista sujumattomuutta: aikuisten puheen sujuvuuden kvantitatiivinen analyysi. Puhe ja kieli, 38 (3), 153–173.
12. Penttilä, N., Korpijaakko-Huuhka A-M. & Kent, R. D. (2018). Auditory-perceptual assessment of fluency in typical and neurologically disordered speech. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 61 (5), 1086–1103.
13. Penttilä, N. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (2015). New guidelines for assessing neurogenic stuttering. Procedia–Social and Behavioral Sciences, 193, 310–313.
14. Leipakka, N. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (2013). Neurogeenisen änkytyksen arvioinnin haasteita. Teoksessa S. Stolt, A-M. Korpijaakko-Huuhka, M. Lehtihalmes & S. Tarvainen (toim.), Puhe, kieli ja aivot (s. 41–50). Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja, 45.