Samuli Björninen
Oma esittely
Olen yliopistonlehtori (ma.) kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa. Tutkimusalojani ovat kirjallisuustiede ja monitieteinen kertomustutkimus. Olen työskennellyt väitöksen jälkeen vuosina 2018–2020 projekteissa Kertomuksen vaarat, Instrumental Narratives ja INFOSTORY sekä Aarhusin yliopistossa fiktionaalisuuden tutkimukeskuksessa. Johdan määräajan projekteja Instrumental Narratives (SA) ja INFOSTORY (Emil Aaltosen säätiö) dosentti Maria Mäkelän sijaisena.
Työtehtävät
Opetan keväällä 2021 Fiktiivisyyttä ja faktuaalisuutta kirjallisuudessa tarkastelevaa aineopintojen kurssia, joka perustuu postdoc-tutkimukseeni. Vedän lisäksi tutkielmapiiriä graduntekijöille sekä ohjaan opinnäytetöitä.
Osaamisalueiden kuvaus
Monitieteinen kertomusteoria, fiktionaalisuuden teoria, romaanin poetiikka, postmodernistinen ja postmodernismin jälkeinen romaani, pohjoisamerikkalainen kirjallisuus
Luottamustoimet
Tutkimuskeskus Narraren johtoryhmän jäsen (2016–2017, 2021–)
Kirjallisuudentutkijain seura, hallituksen jäsen (2017–2020), varapuheenjohtaja (2019–2020)
Tampereen yliopiston tiedeneuvoston varajäsen (2017–2018)
Tutkimuskeskus PLURALin johtoryhmän jäsen (2014–2017)
Tutkimuskeskus Narrarren koordinaattori (2014–2016)
Tutkimustavoitteet
Väitöksen jälkeisessä tutkimuksessa tarkastelen retorisia keinoja, joilla viestitään, että kertovassa tekstissä esitetyt tapahtumat, henkilöt tai yksityiskohdat ovat tosia: että niillä on viittauskohde yhteisessä maailmassamme ja niistä voi edelleen esittää tosiasiaväitteitä.
Tutkimuksen tavoite on täydentää monitieteisellä kentällä paljon käytettyä retorista kertomusteoriaa. Luon synteesiä eri aloilla tuotetusta teoriasta, joka auttaa ymmärtämään aiempaa tarkemmin faktuaalisuuden retorista esittämistä, kirjallisuuden tiedollista funktiota sekä kirjallisuudenlajeja, joiden laji-identiteetti perustuu faktan ja fiktion yhdistelmille. Kirjallisuuden tiedollinen ulottuvuus on kertomusten, fiktioiden ja näennäisfaktojen värittämässä nykykulttuurissa keskeisemmin esillä kuin kenties koko 1900-luvun aikana.
Tutkimus jatkaa ja kehittää edelleen tutkimusta, jota olen tehnyt väitöksen jälkeisessä tutkimusprojektityössäni sekä Aarhusin yliopistossa vuoden 2018 aikana. Tutkimuksen teoriapohja on kirjallisuustieteessä, tieteenfilosofiassa ja retoriikan teoriassa. Tutkimuskohteet sijoittuvat jatkumolle fiktiosta (esim. historiallinen romaani) kertovan ei-fiktion lajeihin (esim. narratiivinen journalismi) ja kaunokirjallisista teksteistä poliittiseen tarinankerrontaan.
Pidän tutkimukseen perustuvan luentokurssin keväällä 2021, jolla faktuaalisuuden ja fiktiivisyyden teemoja käsitellään kirjallisuudenlajien ja lajihistorian näkökulmasta.
Tutkimuskohteet
Postmodernistinen ja postmodernismin jälkeinen romaani, kertova ei-fiktio, kertomuspuhe yhteiskunnassa, kertomuskäsitykset, faktuaalisuuden retorinen esittäminen
Tutkimusyksikkö
Tieteenalat
Kirjallisuustiede, kertomustutkimus
Tutkimusura
Tutkijatohtori, INFOSTORY (Emil Aaltosen säätiö), Tampereen yliopisto, joulukuu 2020.
Tutkijatohtori, Instrumental Narratives (Suomen Akatemia), Tampereen yliopisto, tammi–marraskuu 2020.
Postdoc-apurahatutkija, Kertomuksen vaarat -projekti (Koneen säätiö), Tampereen yliopisto, tammi-joulukuu 2019,
Postdoc-tutkija, Centre for Fictionality Studies, Aarhusin yliopisto, tammi–joulukuu 2018,
Filosofian tohtori, Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede, maaliskuu 2018,
Merkittävimmät julkaisut
Ilmestyy 2021. Tekijöiden Maria Mäkelä, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola ja Tytti Rantanen kanssa. ”Dangers of Narrative: A Critical Approach to Narratives of Personal Experience in Contemporary Story Economy.” Narrative.
2020. Tekijöiden Maria Mäkelä, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola ja Tytti Rantanen kanssa (toim.). Kertomuksen vaarat. Kriittisiä ääniä tarinataloudesta. Tampere: Vastapaino. 342 s.
2020. Tekijöiden Mari Hatavara ja Maria Mäkelä kanssa. ”Narrative as social action: a narratological approach to story, discourse and positioning in political storytelling”. International Journal of Social Research Methodology 23 (4): 437–49. https://doi.org/10.1080/13645579.2020.172197.
2020. Tekijöiden Maria Mäkelä, Matias Nurminen ja Juha Raipola kanssa. “‘Tämä tarina on niin monella tapaa tosi!’: lähtökohtia kertomuskäyttöjen hallintaan”. Teoksessa ProComma Academic 2020: Hallitsematon viestintä. Helsinki: ProCom – Viestinnän ammattilaiset Ry, 62–77.
2019. ”Faktat ja narratiivit: kertomustutkimuksen näkökulma postmoderniin tiedon kritiikkiin ja kertomuspuheeseen tiedekeskustelussa”. Tiede ja edistys, nro 4: 276–97.
2019. “The Rhetoric of Factuality in Narrative: Appeals to Authority in Claas Relotius’s Feature Journalism.” Narrative Inquiry 29(2): 352–370.
2018. Poetics at the Interface: Patterns of Thought and Protocols of Reading in Studies of Thomas Pynchon’s V. Acta Universitatis Tamperensis 2360. Tampere: Tampereen yliopisto, 244 s.
2017. “Roles of Interpretation in Wolfgang Iser’s Theory of Reading and Systematic Poetics.” Enthymema, no. 18: 136–49. https://doi.org/10.13130/2037-2426/8369.
2017. ”Realismia aivotieteen ajassa – Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani ja psykologisen realismin kirjallinen perinne”. niin & näin, 2/2017: 45–50.
2016. “Contemporary Sequential Narratology with Focus on Reading Dynamics.” Enthymema, no. 14: 276–81. https://doi.org/10.13130/2037-2426/7227.