Satu Ojala
Oma esittely
Olen työn (työolojen, työmarkkinoiden, työurien, työttömyyden, työttömyysturvan) ja sosiaalipolitiikan tutkija ja opettaja sekä yhteiskuntapolitiikan, erityisesti työelämäntutkimuksen dosentti (Jyväskylän yliopisto, 2018). Opetan ja ohjaan opinnäytetöitä sosiaalipolitiikan, etenkin työolojen ja työvoimapolitiikan aiheista. Vuodesta 2008 olen ollut Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin opettajana: kvantimenetelmien osaaminen on tärkeä asiantuntijataito ja menetelmien perusteiden ymmärtäminen vahvistaa tutkimustiedon lukutaitoa.
Tampereen yliopistosta valmistuvat yhteiskuntatieteilijät työllistyvät mainiosti. Maisterimme työllistyvät asiantuntijoiksi niin ministeriöihin, tutkimuslaitoksiin (THL, Kela, yliopistot, Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus) kuin järjestöihin ja yrityksiinkin. Työtehtäviin kuuluu yhteiskuntapolitiikan aiheiden tutkimusta, suunnittelua ja eri politiikkojen toimeenpanoa. On ilo saada ohjata opiskelijoita kohti näitä yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä.
***
Vuosina 2022 - 2025 johdan Koneen säätiön rahoittamaa hanketta Työtä vailla olevien työ- ja sosiaaliturvapolut ja työttömyysturvan poiskäännyttävät vaikutukset. Tutkimme, onko sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmällämme integroivia vai poiskäännyttäviä vaikutuksia suomalaisella työttömällä ja työvoiman ulkopuolella olevalla väestöllä eri kohorteilla eli eri ajanhetkien samanikäisellä väestöllä sitten 1980-luvun, eri pituisin seurantajaksoin.
***
Työsuojelurahaston Pirstoutuvatko työurat? -hankkeessa (2018 - 2020) tutkimme erityisesti teollisuustyöntekijöiden työuria soveltaen maailman parasta aineistoa, Tilastokeskuksen työikäisen väestön vuodesta 1988 nykyhetkeen kokoavaa kokonaisrekisteriä FOLK:a. Teimme hankkeessa yhteistyötä Eläketurvakeskuksen ja teollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen kanssa. Julkaisuseminaarissa (ks. esitykset) julkaisimme kirjan Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa, Ojala, Satu; Pyöriä, Pasi (toim. 2020, Tampere University Press).
***
Pohjoismaisessa Future of Work -hankkeessa tutkimme yhdessä eri maiden kollegojen kanssa työvoiman käyttöä ja uusia ja vanhoja epätyypillisen, joustavan työn muotoja. Julkaisimme pilarissamme III laajan vertailevan tutkimusraportin vanhoista ja uudemmista epätyypillisen työn muodoista. Julkaisun tiedot: Anna Ilsøe & Trine Pernille Larsen (Eds. 2021) Non-standard work in the Nordics: Troubled waters under the still surface, TemaNord 2021:503. Nordic Council of Ministers.
***
Olen ollut mukana kolmessa Valtioneuvoston Tieto käyttöön -tutkimushankkeessa:
Vastasin Tampereen yliopiston osahankkeesta konsortiossa Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ sekä siirtymät kokoaikatyöhön. Hanketta veti Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhanen. VATT:n osahankkeesta ja konsortiosta vastaa Tomi Kyyrä. Hankkeen kesto: 3/2021–1/2022.
Osallistun VATT:n Kari Hämäläisen vetämään hankkeeseen Työllisyyden kuntakokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutusten arviointi, josta Työelämän tutkimuskeskuksen Simo Aho vastaa Tampereen yliopiston osalta. Hankkeesta lisää täällä. Hankkeen kesto: 2/2021–6/2023.
Osallistuin Tilastokeskuksen kanssa THL:n Merita Jokelan vetämään Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon -hankkeeseen, jossa olivat mukana mm. Tampereen yliopisto ja Kela. Hankkeen kesto: 1.12.2020–31.5.2022.
***
Tutkimme Jouko Nätin johdolla työaikojen muutosta työvoima- ja ajankäyttötutkimusaineistoillaTyöterveyslaitoksen Mikko Härmän ja Kati Karhulan vetämässä NordForsk-hankkeessa (2015 - 2021) Working hours, health, well-being and participation in working life (WOW). Hankkeessa perehdyttiin työaikojen ja työterveyden kysymyksiin merkittävällä pohjoismaisella tutkimusasiantuntemuksella. Ks. Heikki Laurinollin uutinen Työmarkkinat eriytyvät Pohjoismaissa.
***
Tilastotutkimus on kiinnostavaa ja eri vuosikymmenillä kerättyjen aineistojen analyysi avaa näkymiä yhteiskunnalliseen muutoksen arviointiin. Olemme osoittaneet esimerkiksi harhakäsitykseksi sen, että työurat olisivat heikkenemässä väestötasolla. Ongelmana on eriytyminen. Toisille kasautuu paljon hyvää: vaurautta, vakaat urat, perhe, kun taas toisille katkonaisia töitä, taloudellista niukkuutta ja yksin elämistä. Työhön on vaikea päästä, jos on ollut pitkään työtä vailla. Silti työmarkkinoilla on myös integroivaa kapasiteettia ja suurin osa työttömistä palaa jouten takaisin työhön joko hetimiten tai uuden koulutuksen kautta.
***
Sosiaalipolitiikka ja laajemmin yhteiskuntatieteet soveltavat laajasti eri empiirisiä aineistoja: esimerkiksi politiikka-aineistoja, haastattelu- ja kyselyaineistoja sekä rekisteriaineistoja. Monipuolisten aineistojen ja tutkimusmenetelmien myötä on mahdollista parhaiten ymmärtää eritasoisia mekanismeja yhteiskunnallisten kysymysten taustalla. Rekisteriaineistoihin perustuen tunnetaan esimerkiksi työttömyydestä aiheutuvat väestötason sosiaaliset ja terveysriskit, ja laadullisiin aineistoihin perustuen ymmärretään, mikä näitä riskejä tuottaa: etenkin pitkittyvä taloudellinen niukkuus, joka alkaa nakertaa työttömäksi jääneen toimijuuden edellytyksiä. Kun ymmärretään mekanismit, tiedetään myös, mihin eri politiikoilla tulee puuttua, mikäli halutaan vähentää riskien toteutumista. Näin sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka ovat oppialoina yksi monipuolisimmista ja laaja-alaisimmista tieteenaloista mitä tulee empiiristen aineistojen käyttöön ja vaikuttavuuteen yhteiskunnassa.
Projektit
Tutkimuskohteet
työmarkkinat, työurat, työolot, työvoimapolitiikka, työttömyys, sosiaaliturva
Tutkimusyksikkö
Tieteenalat
sosiaalipolitiikka, työelämän tutkimus
Merkittävimmät julkaisut
Artikkeleita
Lakkopäivän 14.12.2023 "kunniaksi": Työmarkkinamuutokset edellyttävät tutkimusperusteista valmistelua. Alusta!
Sippola Markku, Jonker-Hoffrén Paul & Ojala Satu (2023) The varying national agenda in variable hours contract regulation: Implications for the labour market regimes in the Netherlands and Finland. European Journal of Industrial Relations, Special Issue edited by T. P. Larsen & A. Ilsøe. Online First.
Riekhoff Aart-Jan, Pyöriä Pasi & Ojala Satu (2021) Career stability in turbulent times: A cross-cohort study of mid-careers in Finland. Acta Sociologica.
Ojala Satu, Pyöriä Pasi & Riekhoff Aart-Jan (2020) Career stability in 14 Finnish industrial employee cohorts in 1988–2015. Nordic Journal of Working Life Studies.
Järvinen Katri-Maria, Pyöriä Pasi, Ojala Satu, Liudmila Lipiäinen & Saari Tiina (2020) Työurien vakaus ja taantuma: yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut 2007–2015 . Työelämän tutkimus 18 (2) 81–99.
Peutere Laura, Ojala Satu, Lipiäinen Liudmila, Järvinen Katri-Maria, Saari Tiina & Pyöriä Pasi (2019) Relational justice, economic fluctuations, and long-term sickness absence: a multi-cohort study. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 45 (4), 413–420.
Pietiläinen Marjut, Nätti Jouko & Ojala Satu (2019) Perceived gender discrimination at work and subsequent long-term sickness absence among Finnish employed women. European Journal of Public Health.
Ojala Satu & Pyöriä Pasi (2018) Precarious work and the risk of receiving a disability pension. Scandinavian Journal of Public Health 47 (3), 293–300.
Ojala Satu, Nätti Jouko, Lipiäinen Liudmila (2017) Types of Temporary Employment : An 8-Year Follow-Up of Labour Market Attachment. Social Indicators Research.
Ojala Satu & Pyöriä Pasi (2017) Mobile knowledge workers and traditional mobile workers : Assessing the prevalence of multi-locational work in Europe. Acta Sociologica.
Pyöriä Pasi, Ojala Satu, Saari Tiina & Järvinen Katri-Maria (2017) The Millennial Generation: A New Breed of Labour? SAGE Open 7 (1), 1–14.
Pyöriä Pasi & Ojala Satu (2016) Precarious work and intrinsic job quality: Evidence from Finland, 1984–2013. The Economic and Labour Relations Review 27 (3), 349–367.
Ojala Satu & Pyöriä Pasi (2015) Working around the clock? – The time and location of paid work in Finland 1979-2010. The Journal of Time Use Research 12 (1), 73–96.
Kirjoja
Satu Ojala & Pasi Pyöriä (toim. 2020) Pirstoutuvatko työurat?Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa. Tampere University Press.
Pasi Pyöriä (Toim. 2017) Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
Halmetoja Antti, Koistinen Pertti & Ojala Satu (Toim. 2016) Sosiaalipolitiikan lumo. Tampere: TUP OA BOOKS. Lue tiivistelmäni kirjan sanomasta Alustalta!
Ammatillisille yhteisöille suunnattuja julkaisuja
Satu Ojala & Markku Sippola (2023) Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen vapauttamalla. Alusta!
Satu Ojala, Markku Sippola, Paul Jonker-Hoffren (2022) Julkisalojen palkkaneuvottelut määrittävät koko palvelujärjestelmän tulevaisuutta. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 51.
Kauhanen Merja, Ojala Satu, Mäkinen Niklas, Kyyrä Tomi & Pesola Hanna (2022) Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö, tilapäinen työ ja siirtymät kokoaikatyöhön. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:25.
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola & Satu Ojala (2021) Irti keskitetystä, kohti paikallista? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta. Teollisuuden palkansaajat TP ry.
Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola & Satu Ojala (2018) Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita. Alusta!
Ojala Satu, Zechner Minna, Karsio Olli, Hoppania Hanna-Kaisa & Sointu Liina (2017) Myyttejä julkisista palveluista. Kanava 45:8 / rinnakkaistallennettu Trepo-arkistoon.
Ojala Satu (2017) Älä niele työelämäväittämiä purematta! Meteli 1/2017. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto.
Ojala Satu & Pyöriä Pasi (2016) Työelämän murrokset ja tilastojen sanoma. Alusta!