Jaana Parviainen

Olen filosofian dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa. Tutkin teknologiaa yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta. Viime vuosien tutkimukseni ovat käsitelleet tekoälyä, robotiikkaa, automaattista päätöksentekoa sekä dis/misinformaatiosta syntyviä ongelmia ja haasteita kansalaisille ja asiantuntijoille. Filosofinen asiantuntemukseni koskee sosiaalista epistemologiaa, teknologian filosofiaa, fenomenologiaa ja ruumiillisuuden tutkimusta.

Yliopistotutkija ja tutkimuksen johtaminen

Teknologian filosofia, fenomenologia, ruumiillisuuden tutkimus, sosiaalinen epistemologia, ammattietiikka 

Olen julkaissut noin 80 vertaisarvioitua artikkelia ja/tai kirjan lukua, neljä monografiaa ja neljä toimitettua kirjaa. Yhteensä olen julkaissut yli 125 tieteellistä paperia. Olen ohjannut neljä väitöskirjaa ja toiminut vastaväittäjänä 10 kertaa. Olin Tampereen yliopiston hallituksessa (2013–2018) opettajien ja tutkijoiden edustajana. Olen johtanut useita monitieteisiä tutkimusprojekteja, joita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Koneen säätiö, Opetusministeriö, Emil Aaltosen säätiö, Työsuojelurahasto, Tekes, Liikesivistysrahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Gyllengergin säätiö.

Suomen Dosenttiliitto, hallituksen jäsen ja sihteeri

Tampereen Dosenttiyhdistys, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 

Tampereen Akateemiset Naiset ry, hallituksen jäsen

Tampereen yliopiston hallituksen jäsen (2013–2018) 

DIG1t0-hankkeessa (Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin, 2022-2025) tutkitaan digitaalisten palvelujen automatisaatiota ja sen vaikutuksia demokratian toimintaedellytyksiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten näkökulmasta. Kysymme, millaista tiedollista (epä)oikeudenmukaisuutta automatisoidut digitaaliset palvelut tuottavat ja miten tällainen algoritminen vallankäyttö muuttaa demokratian toimintaedellytyksiä. 

Metodologisesti hankkeessa hyödynnetään kansalaistiedettä. Mukana on kolme Mielen ry:n kokemusasiantuntijaa, jotka ovallistuvat aineistonhankintaan ja analyysiin. Monitieteisessä hankkeessa yhdistetään luovalla tavalla kansalaistiede, kielitieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen empiirinen tutkimus tekoälyn etiikkaan, filosofiseen epistemologiaan ja politiikan teoriaan. Monimuotoista laadullista aineistoa hyödyntävässä hankkeessa käytetään analyysimenetelminä multimodaalista vuorovaikutusanalyysia, asiakirja-analyysia ja argumentaatioanalyysia. Hankkeen tulokset jalkautetaan yleisön koettavaksi tutkijat ja kanssatutkijat lavalle nostavan livetiedetapahtuman keinoin.

sosiaalinen epistemologia, teknologian filosofia

TaSTI: Research Centre for Knowledge, Science, Technology and Innovation Studies

Filosofia

Suomen Akatemia, Koneen säätiö, Opetusministeriö, Emil Aaltosen säätiö, Työsuojelurahasto, Tekes, Liikesivistysrahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Gyllengergin säätiö.

Filosofian väitöskirjani (Bodies Moving and Moved, 1998) oli uranuurtava tutkimus, joka keskittyi kehollisuuden filosofiaan taidetanssin kontekstissa. Väitöskirjan keskeinen tulos oli uudenlainen epistemologinen lähestymistapa, jonka avulla voi ymmärtää ruumiillisen tiedon merkitystä ammatillisessa työssä. Väitöskirjan jälkeen tutkimuksen painopistealueiksi muotoutuvat fenomenologisesti orientoutunut teknologian filosofian ja asiantuntijuuden tutkimus sosiaalisen epistemologian näkökulmasta. Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen teoreettisia perusteita ruumiin fenomenologisista lähtökohdista käsin. Postdoc tutkimus aiheesta julkaistiiin monografiana Meduusan liike (2006). Hyödyntämällä fenomenologista teknologian filosofiaa olen julkaissut artikkeleita muun muassa suomalaiskoulujen digitalisaatiokehityksestä, älykaupungin digitaalisesta infrastruktuurista, massadatan generetoitumisen dynamiikasta koreografiana, singulariteetistä ja hoivarobotiikasta.

Vuosina 2008-2017 johdin viittä laajaa tutkimushanketta kehittääkseni teoreettisesti ja metodologisesti merkityksellisiä lähestymistapoja, joiden avulla voi ymmärtää asiantuntijoilta vaadittuja ruumiillisia ja emotionaalisia kykyjä ja kompetensseja jälkikapitalistisessa yhteiskunnassa. Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa 'Työruumis jälkiteollisessa taloudessa' (WORKBOD, 2011-2014) hyödynsimme erilaisia tapaustutkimuksia ja teoreettisia keskusteluja hahmottaaksemme, miten tunnetyötä tehdään 2010-luvun asiantuntijatyössä. Vuodesta 2018 alkaen olen johtanut kahta laajaa tutkimushanketta, joissa keskitytty mm. disinformaatioon, tekoälyn etiikkaan ja automaattiseen päätöksentekoon julkisella sektorilla.

Koko tutkimusurani ajan olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka monitieteinen tutkimusyhteistyö eri alojen tutkijoiden välillä voisi toteutua. Noin puolet julkaisuistani on yhteisjulkaisuja. Olen kirjoittanut tutkimuspapereita ja artikkeleita noin 40 tutkijan kanssa eri tieteenaloilta, jotka edustavat muun muassa sosiologiaa, informaatiotieteitä, mediatutkimusta, kauppatieteitä, kulttuuriantropologiaa ja politiikan tutkimusta.

Olen popularisoinut tiedettä monin erin tavoin. Kehitimme tutkija Anne Kosken ja teatteriohjaaja ja kirjailija Hanna Rytin kanssa uudelaisen livetiedekonseptin "Selittävä tekijä". Selittävä tekijä hyödyntää dokumenttiteatterin ja livejournalismin keinoja olematta varsinaisesti kumpaakaan. Selittävän tekijän pilottiesityksen ensi-ilta oli Tampereen yliopiston teatterimontussa 14.12.2022. 

Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2024) Sophia the robot as a political choreography to advance economic interests: An exercise in political phenomenology and critical performance-oriented philosophy of technology. In: Diachronic Perspectives on Embodiment and Technology: Gestures and Artefacts (Eds.) Thiemo Breyer, Alexander Gerner, Niklas Grouls, Johannes Schick. Springer, pp. 57-66 

Jensen, R., Jonasson, C., Gartmeier, M. & Parviainen, J. (2023) Learning from errors in digital patient communication: Professionals’ enactment of negative knowledge and digital ignorance in the workplace. Journal of Workplace Learning https://doi.org/10.1108/JWL-12-2022-0177

Kinnunen, T., Parviainen, J. & Haho, A (2023) The Skills and Ethics of Professional Touch: From Theory to Practice. Palgrave Macmillan

Parviainen, J. (2023) The politics of imaginary technologies: Innovation ecosystems as political choreographies for promoting care robotics in health care. In: Handbook of Critical Studies of Artificial Intelligence, ed. Simon Lindgren. Edward Elgar, 793-803. DOI: https://doi.org/10.4337/9781803928562.00080

Parviainen, J. & Koski, A. (2023) ‘In the future, as robots become more widespread’. A phenomenological approach to imaginary technologies in healthcare organisations’. In: The Oxford Handbook of Phenomenologies and Organization Studies, eds. François-Xavier de Vaujany, Jeremy Aroles, and Mar Perezts. Oxford University Press, 277–296.

Sendra, A., Torkkola, S. & Parviainen, J. (2023) AstraZeneca vaccine controversies in the media: Theorizing about the mediatization of ignorance in the context of the COVID-19 vaccination campaign. Health Communication https://doi.org/10.1080/10410236.2023.2171951

Parviainen, J. Koski, A., & Alanen, P. (2022). Tackling the Corona pandemic: Managing nonknowledge in political decision-making. In M. Gross & L. McGoey (eds.), Routledge International Handbook of Ignorance Studies (2nd edition) (pp. 211–220). London: Routledge

Auvinen, P., Parviainen, J., Lahikainen, L. & Palukka, H. (2021) Discussion protocol for alleviating epistemic injustice: The case of community rehabilitation interaction and female substance abusers. Social Sciences 10(2), 45; https://doi.org/10.3390/socsci10020045

Parviainen, J. & Koski, A. & Torkkola, S. (2021) ‘Building a ship while sailing it’. Epistemic humility and the temporality of non-knowledge in political decision-making on the COVID-19. Social Epistemology: A Journal of Knowledge, Culture and Policy 10.1080/02691728.2021.1882610

Parviainen J., Ridell S. (2021) Infrastructuring Bodies: Choreographies of Power in the Computational City. In: Nagenborg M., Stone T., González Woge M., Vermaas P.E. (eds) Technology and the City. Philosophy of Engineering and Technology, vol 36. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-52313-8_8

Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2020) The political choreography of the Sophia Robot: From robot rights and citizenship to political performances for the social robotics market. AI & Society. DOI: 10.1007/s00146-020-01104-w

Van Aerschot, L. & Parviainen, J. (2020) Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance. Ethics and Information Technology Available at https://doi.org/10.1007/s10676-020-09536-0

Parviainen, J., Van Aerschot, L., Särkikoski, T., Pekkarinen, S., Melkas, H. & Hennala, L. (2019) Motions with emotions? A phenomenological approach to understand the simulated aliveness of a robot body. Techné: Research in Philosophy and Technology, 23(3): 318–341. https://www.pdcnet.org/collection/show?id=techne_2019_0023_0003_0318_0341&file_type=pdf

Parviainen, J. & Lahikainen, L. (2019) Negative expertise in the conditions of manufactured ignorance: Epistemic strategies, virtues, and skills. Synthese, pp. 1–19. https://doi.org/10.1007/s11229-019-02315-5