Hyppää pääsisältöön
Tutkimus | Yhteistyö

ECER 2026 -konferenssiin Tampereelle odotetaan lähes 4 000 koulutusalan tutkijaa

Julkaistu 15.6.2026
Tampereen yliopisto
Konferenssiyleisöä istumassa juhlasalissa kuuntelemassa.
ECER 2026 -konferenssi on suurimpia Tampereella järjestettyjä tieteellisiä konferensseja. Rinnakkaissessioita on samaan aikaan yli 80.Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kansainvälinen European Conference on Educational Research (ECER) on Euroopan suurin koulutustutkimuksen konferenssi. Seuraava ECER-konferenssi järjestetään elokuussa 2026 Tampereella, ja se on osoittautumassa osallistujamäärältään kaikkien aikojen suosituimmaksi ECER-konferenssiksi.

Tampereella 18.–21. elokuuta 2026 järjestettävään ECER-konferenssiin odotetaan lähes 4 000 osallistujaa. Konferenssiin palautettiin yli 4 400 abstraktia, mikä on suurin määrä ECERin historiassa. Konferenssi on järjestetty vuodesta 1992 alkaen.

– Kyseessä on kasvatustieteiden monipuolisin konferenssi tällä hetkellä. Saimme ensimmäisten viikkojen aikana jo yli tuhat ilmoittautumista, mikä on konferensseille harvinaista, sanoo professori Nelli Piattoeva, joka johtaa konferenssin valmisteluja kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa Tampereen yliopistossa.

Piattoeva uskoo, että Tampere vetää konferenssipaikkana suomalaisen koulutusjärjestelmän ja tutkijoiden erinomaisen maineen vuoksi. 

– Tuomme ECER-konferenssin Tampereelle yhdessä EERA-järjestön (European Educational Research Association) kanssa. Konferenssin järjestäminen Tampereen yliopistossa on järjestöltä ansaittu tunnustus yliopiston osaajille: se on osoitus siitä, että Tampereella on kattavasti osaamista näin isojen konferenssien järjestämiseen, hän sanoo.  

Ajankohtainen ja poikkitieteellinen teema

Tämän vuoden ECERin teemana on "Knowing and Acting: The changing conditions and potentials of education research", joka keskittyy kasvatustieteellisen tutkimuksen käytäntöihin ja poliittisiin konteksteihin maailmassa, jota kuvastavat muun muassa kasvava globaali eriarvoisuus, demokratian rappeutuminen ja epäluulo tieteellistä tietoa kohtaan.

– Teema korostaa kasvatusinstituutioiden keskeistä roolia yhteiskunnallisessa murroksessa: kasvatusta on aina suunnattu eri intressiryhmien ja vallitsevien ideologioiden mukaisesti, Piattoeva sanoo.

Nelli Piattoeva.
Professori Nelli Piattoeva kertoo, että ECER 2026 -konferenssin teema on sekä ajankohtainen että poikkitieteellinen.
Kuva: Numi Nummelin

Piattoeva kertoo, että nykyhetki ei ole poikkeus, vaikka puhe tieteellisen tiedon tärkeydestä päätöksenteossa on yleistä ja se pyrkii häivyttämään kasvatuksen poliittisen luonteen.

– Suomessa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua peruskoulun päättökokeesta, jossa muun muassa punnitaan eri tieteenalojen asiantuntijoiden sekä poliittisten ja taloudellisten intressiryhmien tietopohjaa, valtaa ja arvoja, hän sanoo.

Konferenssin pääpuheenvuoroissa ja erikoissessioissa tarkastellaan kasvatuksen ja kasvatustieteellisen tutkimuksen merkitystä muun muassa alkuperäiskansojen näkökulmasta.

– Toisin sanoen tietoa ja kokemuksia, jotka ovat Suomessa ja laajemminkin Euroopassa olleet marginaalissa, Piattoeva kertoo.

Kasvatusalan tutkimuksen superviikko – myös Tampereen kaupunki on vahvasti esillä

Elokuussa Tampereella vietetään kasvatusalan tutkimuksen superviikkoa, kun ECERin kanssa samalla viikolla 17.–18.8.2026 Tampereella järjestetään Kasvatustieteen päivät sekä nuorille tutkijoille tarkoitettu Emerging Researchers’ Conference (ERC). Tampereella vierailee siis samalla viikolla poikkeuksellinen määrä alan tutkijoita.

Tampereen siluetti kesäillassa, taustalla Särkänniemi ja Näsinneula.
Kongressit kestävät useita päiviä, jonka aikana tutkijat ehtivät hyvin tutustumaan myös Tampereen kaupunkiin.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Tampere Convention Bureaun Laila Walldén ja Pia Helminen kertovat, että tämän kokoinen kongressi on aluetaloudellisesti merkittävä Tampereelle. 

– Kansainvälisten kongressivierailijoiden on arvoitu tuovan alueelle noin viisi kertaa tavanomaista matkailijaa enemmän tuloja majoituksen, ravintoloiden ja palveluiden kautta, Walldén ja Helminen sanovat.

He kertovat, että isojen kansainvälisten kongressien saaminen Tampereelle on aina myös isäntäkaupungille kunnia.

– Isännöinti vahvistaa Tampereen brändiä kansainvälisenä tiede- ja kongressikaupunkina. Kongressit tarjoavat paikallisille tutkijoille verkostoitumistilaisuuksia ja alan opiskelijoille ikkunan kansainväliseen tiedemaailmaan, Walldén ja Helminen sanovat.

Konferenssin toteuttamisessa mukana 110 opiskelija-avustajaa

Myös opiskelijat pääsevät osallistumaan ECER-konferenssin toteuttamiseen. Mukana on 110 opiskelija-avustajaa sekä yliopiston että Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) puolelta. Avustajia on eri tieteenaloilta, ja mukana on paljon kansainvälisiä opiskelijoita sekä väitöskirjatutkijoita.

Avustajat ovat tärkeä osa konferenssiviikon sujuvuutta ja luovat usein ensivaikutelman konferenssivieraille. 

– Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet näin suuren joukon innokkaita avustajia mukaan konferenssin toteuttamiseen. Erityisen ilahduttavaa on se, että opiskelijoita on mukana niin laajasti korkeakouluyhteisön eri tiedekunnista ja yksiköistä. Toivottavasti yhteinen kokemus konferenssista vahvistaa opiskelijoiden välisiä suhteita ja lujittaa samalla korkeakouluyhteisöämme, Piattoeva sanoo.

Keskustelua kasvatuksesta -tilaisuuksista ennakkolähtö ECERiin

Koulutukseen liittyvä tieteellinen tieto ja siihen pohjautuvat toimintatavat voivat auttaa ymmärtämään ja muuttamaan yhteiskuntia monikriisien aikana paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti. 

Keväällä 2026 kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta järjesti osana ECERin vaikuttamisen teemaa sarjan keskustelutilaisuuksia ja työpajoja kasvatuksesta ja koulutuksesta. 

Keskustelua kasvatuksesta -tapahtuman esitys, jota yleisö kuuntelee.
Keskustelua kasvatuksesta -tapahtumien avulla tutkijat tarjosivat uusinta tutkittua tietoa ajankohtaisiin kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin. Kevään tilaisuuksissa kutsuttiin myös yleisö mukaan yhteiseen keskusteluun.
Kuva: Aki Tulikari

Keskustelua kasvatuksesta -tapahtumissa keskusteltiin niin varhaiskasvatuksen normeista, työpaikalla oppimisesta, koulun muutospaineista, lapsien kokemista kriiseistä kuin myös koulutuksen arvioinnista. 

– Oli hienoa nähdä, kuinka moni löysi kiireisessä arjessa aikaa pysähtyä ja osallistua keskusteluun meille kaikille yhteisistä kasvatuksen ja koulutuksen asioista. Keskusteluissa yhdistyivät niin viimeisin tutkimustieto, arjen kokemukset kuin yhteiskunnalliset puheenaiheet. Tapahtumien keskustelu oli innostunutta ja monipolvista, mikä kertoo tarpeesta tällaisille tilaisuuksille nyt ja jatkossa, kuvailee Keskustelua kasvatuksesta -sarjaa koordinoinut väitöskirjatutkija Joni Forsell.

 

ECER-konferenssin järjestelyistä vastaavat järjestävä seura European Educational Research Association (EERA) yhdessä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan sekä Tampereen kaupungin kanssa.