Osaamisverkosto jouduttaa suomalaista puurakentamisen asiantuntemusta

Puurakentamisen osaamisverkoston eli Wood Construction Academy Finland -verkoston tärkein päämäärä on koota yhteen kotimaisen puurakentamisen toimijat. Vaikka Suomi on metsien maa ja puuta on käytetty rakentamiseen maailman sivu, niin puurakentamisen asema on viime vuosikymmeninä ollut heikko. 

Alkusysäyksen verkoston synnylle antoi ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma, jonka loppuvaiheessa vuonna 2023 kartoitettiin tarvetta alan osaamiskeskukselle. Haastatteluja tekemään palkattiin Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ninni Westerholm ja rakennustekniikan yksikön päällikkö Sami Pajunen. Nykyään Westerholm tekee yliopistossa väitöskirjaa teollisen puurakentamisen potentiaalista kiertotalouden näkökulmasta.

– Haastattelimme Samin kanssa yhteensä 45 puurakentamisen asiantuntijaa, tutkijaa ja opettajaa. Heillä oli vahva yhteinen näkemys siitä, että tarvitaan yhteinen verkosto auttamaan puurakentamista nousuun, kertoo Westerholm. 

Verkoston perustamisessa oli mukana myös projektitutkija Aku Aspila, joka nykyään koordinoi verkoston toimintaa. Hän kertoo, että alun perin puuosaamisen verkoston ytimessä oli nivoa yhteen yliopistotasoinen ja ammatillinen opetus ja tutkimus sen kaikilla tasoilla – uudis- ja korjausrakentamisessa, perinnerakentamisessa sekä teollisessa esivalmistuksessa. Verkostossa on mukana jo 17 oppilaitosta. 

Puuosaaminen kohenee koulutuksella ja yhteistyöllä

Aspilan mukaan verkoston jäseniä yhdistää halu tuoda alalle uutta ajattelua ja tehdä yhteistyötä yli rajojen. Tuloksiakin on jo kertynyt, sillä osaamisverkosto on onnistunut vain parissa vuodessa keräämään yli kaksi miljoonaa euroa rahoitusta tutkimukseen. Verkosto on mukana viidessä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, joista Tampereen yliopisto osallistuu kahteen.

Aspila vetää kolmivuotista PuuInno-hanketta yhdessä kollegansa Juha Franssilan kanssa. Tutkimuksessaan he selvittävät, mikä estää tai jouduttaa puurakentamisessa syntyvien konseptien kehittymistä innovaatioiksi Suomessa. Hanke päättyy vuonna 2029.

PuuHyvä 2.0 -hankkeen yliopisto toteuttaa yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Tutkimuksessa testataan erityistä puulaattaa yhdistettynä betonilaattaan. Tarkoitus on selvittää liittorakenteen toimintaa ja laatia kansallista ohjetta puu-betoni -liiittorakenteiden suunnitteluun uusien eurokoodien pohjalta.

Opetusmateriaalien ja suunnitteluohjeiden uudistaminen on tehokas keino kohentaa kansallista puuosaamisen tasoa.  Esimerkiksi Eurokoodi 5:n uudistuminen, EU:n rakennustuoteasetus, energiatehokkuusdirektiivi ja metsäkatoasetus vaikuttavat suoraan yritysten arkeen. 

– Puutuoteteollisuuden kanssa yritetään edistää isoja yhteisiä projekteja. Vuonna 2025 käynnistettiin jatkuvan oppimisen koulutusta uusista määräyksistä ja ohjeistuksista, ja parhaillaan pyritään käynnistämään Eurokoodeihin liittyvää kehitystoimintaa useallakin rintamalla, sanoo Aspila.

Yritykset mukaan verkostoon

Seuraavaksi verkosto haluaa tuoda yritykset mukaan suoraan verkoston toimintaan eikä vain yksittäisten hankkeiden kautta. Verkosto on avoin kaikille puurakentamisen parissa toimiville yrityksille – suunnittelutoimistoista ja tuotevalmistajista rakennusliikkeisiin.

– Kun puurakentamisen tutkijat, kouluttajat ja teollisuuden asiantuntijat tekevät töitä samassa verkostossa, uudet ratkaisut siirtyvät nopeammin käytäntöön ja osaajia koulutetaan siihen, mitä alalla oikeasti tarvitaan. Toivotamme kaikki puurakentamisesta kiinnostuneet yritykset tervetulleiksi mukaan, Aspila sanoo.

Katse kohti kansainvälistä yhteistyötä

Hallinnollisesti puuosaamisen verkosto toimii Puutuoteteollisuus ry:n alaisuudessa, jossa sen toimintaa johtaa projektipäällikkö Jouni Silvast. 

Verkosto toimii aktiivisesti ja sen johtoryhmä kokoustaa joka toinen viikko. Verkoston jäsenet tapaavat toisiaan muun muassa kiertävissä verkostotapaamisissa ja vuosittaisissa tapahtumissa, kuten Puupäivässä. 

Työkielenä on suomen lisäksi englanti. Westerholmin mukaan valinta tehtiin tulevaisuutta silmällä pitäen. Hän näkee tärkeänä edistää erityisesti pohjoismaista yhteistyötä puututkimuksessa.

– Englanninkielisyys palvelee myös kansainvälisesti ja tukee suomalaisen puuosaamisen vientiä. Verkostomme on jo herättänyt kiinnostusta ulkomailla, etenkin Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, hän sanoo.

Tampereella Suomen monitieteisintä puuosaamista

Valtakunnallisesti tunnettu puurakentamisen asiantuntija, matkasaarnaaja ja kommentaattori, arkkitehti Markku Karjalainen jäi eläkkeelle rakennusopin professorin tehtävästään kesällä 2026. Karjalaisen työtä yliopistossa jatkaa niin ikään intohimoisesti puurakentamista kehittävä rakennussuunnittelun apulaisprofessori Rafael Novais Passarelli. 

Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa työskentelee toistakymmentä puurakentamisen asiantuntijaa: professoreita, tutkijoita ja väitöskirjatutkijoita rakennesuunnittelun, arkkitehtuurin, rakennuttamisen ja rakennustuotannon aloilta. Aspila ja Westerholm kehuvat porukkaa Suomen kaikista monitieteisimmäksi puurakentamisen alalla. 

Rakennetun ympäristön tiedekunnassa toimii myös Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu. Tutkijakoulussa eri alojen väitöskirjatutkijat tuottavat uutta tietoa alalle tiiviissä yhteistyössä puualan yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa.

Lisätiedot

Aku Aspila
050 595 5560
aku.aspila [at] tuni.fi

Ninni Westerholm
ninni.westerholm [at] tuni.fi