Hyppää pääsisältöön

Äänimedia-tutkimusryhmä

Mies kuulokkeet päässä Radio Moreenin studiossa, selin kameraan
Kuva: ITC-tiedekunta

Tutkimusryhmässä tarkastellaan ääntä journalistisessa ja mediateoreettisessa kontekstissa. Lähestymistapa pohjautuu sound studies -tutkimussuuntaukseen, jossa ääni ymmärretään materiaalisena, välittävänä ja merkityksiä tuottavana ilmiönä. Teknologiavälitteisessä arjessa ääni on monella tavoin osana toimintaa puhuvina ja kuuntelevina teknologioina. Toisaalta ääni on tapa hankkia ja hahmottaa ympäristöä koskevaa tietoa ajassa, jossa tekstuaalisen informaation painoarvo on muuttunut. Lisäksi kysymykset äänestä osana aistijärjestelmää ja kehollista toimijuutta kytkee tutkimusalueen moniin saavutettavuuden kysymyksiin.

Tutkimusryhmän hankkeet käsittelevät tällä hetkellä podcasteja journalistisessa työssä, sonifikaatiota ja kuuntelemista median käytön tapana post-tekstuaalisessa yhteiskunnassa.

 

Tutkimusryhmän johtaja

Tarja Rautiainen-Keskustalo on äänentutkimuksen professori. Tutkimuksissaan hän tuo yhteen äänentutkimuksen (sound studies), media-antropologian ja mediatutkimuksen näkökulmia. Hän pyrkii uudistamaan käsityksiä äänestä osana ihmisen aistimellista ja kehollista toimintaaa. Laajassa julkaisutuotannossaan hän on käsitellyt sitä, miten ääni tarjoaa perspektiivin tutkia ihmisen toimintaa erilaisissa arjen tilanteissa, mediassa ja osana teknologiavälitteistä vuorovaikutusta. Hän on toiminut vierailevana tutkijana ja opettajana Salfordin yliopistossa (Britannia) ja ohjannut väitöskirjoja mm. Indianan yliostossa (USA). Keskeisiä yhteistyökumppaneita tutkimushankkeissa ovat olleet Yleisradio, Tilastokeskus, Tampereen kaupunki ja Nuorisotutkimusverkosto.

Viimeaikaisissa tutkimuksissaan hän on tarkastellut äänimedian saamia uusia merkityksiä (podcast, TikTok) sekä teknologiavälitteiseen toimintaan liittyviä saavutettavuuden ja ekologisen kestävyyden kysymyksiä.

Varajohtaja:

YTM Anna Eveliina Hännisen journalistiikan alan väitöskirjan keskiössä on puhe ja ääni journalistin työkaluina ja osana sanomalehtimedioiden sisältöjä. Väitöskirjan artikkeleissa käsitellään puhuvaa journalistia ilmiönä livejournalismin ja podcastien näkökulmista. Hännisen kiinnostus äänen ja myös musiikin rooliin journalismissa on noussut musiikkiopintojen ja radiossa työskentelyn myötä. Työskentely paikallislehtien toimituksissa on herättänyt kiinnostuksen siihen muutokseen, mitä puheen ja äänen tuleminen pääosin kirjoittavan monimediatoimittajan työkaluksi merkitsee toimittajan roolin ja lehden sisältöjen muutoksen näkökulmista.