Tutkimusryhmä pyrkii uudistamaan keskustelua puhtauden, työnjaon ja sukupuolen välisestä suhteesta (1850–1940) tarkastelemalla aihepiiriä pohjoismaisesta näkökulmasta. Yhdistämme makro- ja mikrotason analyysin: mielenkiintomme kohteena ovat yhteiskunta, koti ja keho.
Ryhmän jäsenet lähestyvät teemaa seuraavien osakysymysten kautta:
- Miten suomalaista saunaa markkinoitiin Ruotsissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa?
- Miksi norrlantilaiset talonpojat ryhtyivät ostamaan saippuaa 1800-luvun jälkipuoliskolla?
- Miten lika ja puhtaus koettiin suomalaisessa köyhäintaloissa 1900-luvun alussa?
- Miten tanskalaisen kaupungissa toimineet kansalaisjärjestöt suhtautuivat puhtauteen 1900-luvun keskivaiheilla?
- Millaisena puhtaus näyttäytyi ruotsalaisissa seuranhakuilmoituksissa sadan vuoden ajanjaksolla?
- Millaiset seikat herättivät inhoa suomalaisella torilla 1900-luvun alussa?
- Millainen oli norjalainen tiskirätti vuosina 1860 ja 1940?
- Miksi ruotsalaiset lääkärit siirtyivät savusta veteen 1800-luvun lopussa?
- Miltä näytti terveyskasvatuksen kriisi 1900-luvun alun Suomessa?
- Millainen oli puhdas ruotsalaiskeittiö 1900-luvun alussa?
Tutkimusryhmällä on NOS-HS Workshops -rahoitus vuoksiksi 2019–2020 ja se toimii Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) alaisuudessa.
(Kuva: Esbo Hembygdsförening, Espoon kaupunginmuseo, CC BY-ND 4.0).
Ryhmän johtaja
Johanna Annola
akatemiatutkijaRyhmän muut jäsenet
Karin Carlsson (Stockholms universitet), Annelie Drakman (Stockholms universitet), Josefin Englund (Gymnastik- och idrotthögskolan), Ingun Grimstad Klepp (OsloMet), Inger Lyngdrup Nørgård (Randers Stadsarkiv & Museum Østjylland), Eija Stark (Helsingin yliopisto), Marie Ulväng (Stockholms universitet), Karolina Wiell (Karlstads universitet & Mittuniversitetet), Ann-Catrin Östman (Åbo Akademi).
Yhteyshenkilöt
Johanna Annola (johanna.annola [at] tuni.fi)