Suomen akatemian rahoittama nelivuotinen EPIC-hanke (2019–2023) selvittää koulutuksen merkitystä kansalaispätevyyden kehittymisessä. Kysymme, miten nuoret mieltävät politiikan sekä kykynsä ja mahdollisuutensa vaikuttaa päätoksentekoon? Entä mikä on koulutuksen ja erityisesti yhteiskuntaopin opetuksen vaikutus aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa?
Tausta
Suomen akatemian rahoittama nelivuotinen EPIC-hanke (2019–2023) selvittää koulutuksen merkitystä kansalaispätevyyden kehittymisessä. EPIC keskittyy siirtymävaiheeseen, jossa eri sosioekonomisen ja etnisen taustan omaavat nuoret siirtyvät perusopetuksen jälkeisille koulutuspoluille tai koulutuksen ulkopuolelle.
Keskeisimmät tutkimuskysymyksemme ovat:
- Missä määrin yksilön sosioekonominen tausta määrittää hänen kansalaispätevyyden tunnettaan eli kokemusta siitä, miten hyvin hän ymmärtää politiikkaa ja uskoo voivansa vaikuttaa siihen?
- Miten peruskoulun jälkeiset koulutuspolut tai koulutuksen ulkopuolella oleminen vaikuttavat sosioekonomisesta taustasta juontuviin eroihin kansalaispätevyydessä? Voivatko peruskoulu ja sen jälkeiset koulutuspolut kaventaa, kasvattaa tai jopa luoda uusia kuiluja?
- Miten sukupuoli ja maahanmuuttotausta vaikuttavat kansalaispätevyyden tunteeseen?
Tavoite ja tehtävät
Tutkimalla yhteiskuntaopin opetuksen merkitystä nuorten kansalaispätevyyden kehittymisessä voidaan kehittää poliittisen sosialisaation teoriaa ja tehdä uusia avauksia sen osalta, miten koulutus vaikuttaa kansalaispätevyyden tunteseen vuorovaikutuksessa yksilön kotitaustan kanssa. Tutkimushankkeessa kerätään mittava tutkimusaineisto, joka kattaa mm. kouluissa kerättävän paneeliaineiston sekä etnografisen aineiston.
Vaikuttavuus
EPIC-hanke tuottaa tutkittua tietoa siitä, miten suomalainen koulujärjestelmä vaikuttaa nuorten kansalaispätevyyden kehittymiseen. Tutkimuksen taustalla on monitieteinen tutkimusryhmä. Tutkimusasetelma on kunnianhimoinen, sillä hankkeessa kerätään mittava tutkimusaineisto suomalaisista nuorista ensin koulutusvalintojen kynnyksellä sekä myöhemmin, kun he ovat päätyneet eri poluille. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa.
Rahoituslähde
Hankkeen rahoittavat Suomen Akatemia (70%) ja Tampereen yliopisto (30%).
Koordinoiva organisaatio
Tampereen yliopisto
Projektiin kuuluvat henkilöt
Elina Kestilä-Kekkonen
professori, valtio-oppiAino Tiihonen
tuntiopettajaJosefina Sipinen
tuntiopettajaYhteistyötahot
Turun yliopisto, Åbo Akademi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Nuorisotutkimusseura