Lasten psykososiaalisten ongelmien tunnistamiseen liittyvä tutkimus on tarpeellista, koska lasten henkinen pahoinvointi ja mielenterveysvaikeudet jäävät usein huomaamatta. Fyysisten sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito ovat terveydenhoitojärjestelmien kulmakiviä ympäri maailman, mutta lasten sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin arvioiminen ei ole yhtä selkeää ja yhtenäistä. Vasta tullessaan lastensuojelun piirin monet lapset saavat ensimmäistä kertaa tukea tunne-elämän vaikeuksiinsa. Tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on lapsen tunnetilan tunnistaminen.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mitä tai missä määrin aikuiset tunnistavat lapsen kokemuksen omasta emotionaalisesta tilastaan. Tutkimuksessa hyödynnetään tunnustussuhdeteoriaa, jonka perusteella yksilön tarpeet ja ominaisuudet tulisi ensin tunnistaa ja sen jälkeen tunnustaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahden länsisuomalaisen kunnan ja usean keskisuomalaisen kunnan alakouluissa. Tutkimukseen osallistuu kaikkiaan 989 oppilasta, heidän vanhempansa ja opettajansa. Tutkimukseen osallistuvat oppilaat täyttivät vahvuuksien ja vaikeuksien kyselyn (SDQ) itsearviointilomakkeen ja aikuiset täyttivät vastaavan arviointilomakkeen oppilaista. Analyysissä verrataan oppilaiden itsearviointeja opettajien ja vanhempien arvioihin. Alustavien analyysien perusteella on selkeästi nähtävissä, että oppilaiden ja aikuisten arvioiden välillä on merkittäviä eroja.