Tutkimme suomalaisten työntekijöiden sosiaalisten viestintäteknologioiden työkäyttöä ja hyvinvointia seuraamalla niiden kehitystä läpi koronakriisin. Hankkeemme tarkastelee pitkittäisaineistolla uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja yhteyksiä muun muassa työn imuun, teknostressiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Se tuottaa tärkeää tietoa organisaatioille siitä, miten sosiaalisia viestintäteknologioita voidaan käyttää työtapojen, työhyvinvoinnin ja yrityskulttuurin edistämiseen ja kuinka siihen liittyviä riskejä voidaan välttää. Yhteiskunnallisesti tutkimus tuo uutta ja ajankohtaista tietoa suomalaisen työväestön hyvinvoinnista ja sosiaalisen median käytöstä.
Tavoite ja tehtävät
Koronakriisi on muuttanut maailmaa ja mullistanut työelämää peruuttamattomalla tavalla. Hankkeemme tarkastelee pitkittäisaineistolla uusien teknologioiden mahdollisuuksia ennen koronapandemiaa, kesken digiloikan ja koronan jälkeisessä maailmassa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisia viestintäteknologioita ja sosiaalista mediaa käytetään ammatillisiin tarkoituksiin ja minkälainen yhteys työhön liittyvällä teknologian käytöllä on työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin ja työpahoinvointiin. Tutkimushanke keräsi fokusryhmähaastatteluaineiston (N = 52) ja kyselyaineiston (N = 563) viiden asiantuntijaorganisaation edustajilta vuonna 2018. Hankkeen kansallisen kyselyn kohdejoukkona ovat 18–65-vuotiaat suomalaiset työntekijät eri toimialoilta (N = 1817). Pitkittäiskysely aloitettiin maaliskuussa 2019 ja puolivuosittain kerättävä kysely jatkuu edelleen. Kaikkiin kyselyn vaiheisiin osallistuneita vastaajia on noin tuhat.
Tutkimuksen tuloksena on kokonaiskuva ammatillisesta sosiaalisen median käytöstä työelämässä ja sen yhteydestä työhyvinvointiin ja työpahoinvointiin ennen koronapandemiaa, sen aikana ja jälkeen.
Rahoituslähde
Työsuojelurahasto