Hyppää pääsisältöön

Tutkimusryhmä: Psykoterapia ja ahdistuneisuus

Tampereen yliopisto
KärkialueTerveys, Yhteiskunta
KärkialueSosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit

Keskeiset tehtävät ja tavoite

Psykoterapia ja ahdistuneisuus -tutkimuskokonaisuus käsittää toisiinsa liittyviä osatutkimuksia psykoterapian, kliinisen psykologian ja nuoruusiän mielenterveyden alueilla.

Tutkimusteemoja yhdistävät kognitiivinen ja kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, ahdistuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöt, nuorten sosiaalinen ahdistuneisuus, ahdistuneisuushäiriöiden psykoterapian osatekijät ja kohdeilmiöt sekä laajemmin ahdistuneisuuden riskitekijöiden, siltä suojaavien tekijöiden ja sen liitännäistekijöiden tutkimus.

Tutkimus käsittää sekä kliinistä psykoterapiatutkimusta että väestötason mielenterveyden tutkimusta.

Kliininen tutkimus kohdistuu ahdistuneisuuden ja osin myös masennuksen psykoterapeuttisiin interventioihin. Psykoterapiatutkimuksessa kehitämme erityisesti sosiaalisen ahdistuneisuuden kehityksellisesti muokattua kognitiivis-behavioraalista terapiaa, Tosi Minä -treeniä. Lisäksi tutkimme muita kognitiivis-behavioraalisia terapioita ja interpersonaalisen terapian sovelluksia myös masennuksen hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään myös tekijöitä, jotka edistävät varhaisten psykoterapeuttisten hoitojen käyttöönottoa.

Ahdistuneisuuden väestötutkimuksessa selvitämme erityisesti nuorten ahdistuneisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja sen seurauksia. Arvioimme pitkittäisseuranta-aineistossa ahdistuneisuuden liitännäistekijöitä, ilmenemistä ja siihen liittyvää kognitiivista merkityksenantoa nuorilla henkilöillä.

Tutkimuksen tavoite on edistää kognitiivisten ja kognitiivis-behavioraalisten terapioiden vaikuttavuus-, soveltamis-, ja sisältötutkimusta Suomessa, ja toisaalta edistää ahdistuneisuuden riski- ja liitännäistekijöiden tunnistamista erityisesti näiden ongelmien ilmaantumisvaiheessa. Näin tutkimus kokonaisuudessaankin edistää varhaisten, väestössä keskeisten mielenterveyden ongelmien ja niiden  riskitekijöiden tunnistamista ja hoitoa suomalaisessa ympäristössä.

Toiminnan vaikuttavuus

Psykoterapia ja ahdistuneisuus -tutkimuskokonaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan on tuoda lisää työvälineitä, vaikuttavia psykoterapeuttisia menetelmiä ja tietoa väestössä varhain ilmaantuvien mielenterveyden ongelmien, ahdistuneisuuden ja masennuksen varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon.

Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat kansanterveydellisesti keskeisiä, väestössä esiintyvyydeltään kaikkein yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Niiden tyypillisessä ilmaantumisvaiheessa nämä ongelmat ovat tällä hetkellä puutteellisesti kohdattuja Suomessa. Erityisesti tutkimusnäytön tukemien, vaikuttavien psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien saatavuus ja sovellettavuus käytäntöön on ollut Suomessa pitkään puutteellista nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokissa.

Nuorten ja nuorten aikuisten ahdistuneisuuden lisääntymisestä on kertýnyt viime vuosina suomalaista tutkimusnäyttöä. Suomalaisten mielenterveyspalvelujen toiminnasta tehdyt selvitykset viittaavat ongelmiin varhaisen hoidon saatavuudessa ja hoidon sovittamisessa palveluihin erityisesti näissä ikäryhmissä.

Varhainen ahdistuneisuuden ja masennuksen tunnistaminen sekä todettuihin ongelmiin kohdistettu hoito vaikuttavilla menetelmillä ehkäisee väestössä koulutuksesta putoamista sekä ammatillista ja yhteisöllistä syrjäytymistä nuorella aikuisiällä. Onnistuneen tunnistamisen ja hoidon taloudelliset vaikutukset ovat kansallisesti mittavat. Ahdistuneisuus ja masennus, ja niistä kehittyvät kliiniset mielenterveyden häiriöt ovat myös merkittävimipiä varhaiseen eläköitymiseen johtavia syitä nuorella aikuisiällä.

Ryhmän muut jäsenet

Psykoterapia ja ahdistuneisuus -tutkimusryhmän jäsenet:

 

Helsingin yliopisto, psykiatria:

professori Mauri Marttunen

 

Post-doc: interpersonaalinen terapia:

PsT Pauliina Parhiala

 

Tampereen yliopisto, psykologia, maisteriopiskelijat:

Tosi Minä -treeni:

Siiri Lampela

Jaakko Monthan

 

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden väestötutkimus:

Tiina Heikkinen

 

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden pitkittäistutkimus:

Mauri Inkinen 

 

Yleistynyt ahdistuneisuus suomalaisilla nuorilla: arviointi ja yhteydet perhe-elämään ja koulutukseen

Kati Kajastus

 

 

 

Psykoterapia ja ahdistuneisuus -ryhmän tutkimusyhteistyötahot:

Helsingin yliopisto, kliininen psykologia: professori Jari Lahti

University of Oxford, UK.

Turun yliopisto, kasvatustiede.

THL.

HUS.

Tampereen kaupunki.

 

 

Yhteyshenkilöt

Klaus Ranta

LT, PsM

Psykoterapian dosentti, Tampereen yliopisto

Nuorisopsykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto

Yliopistonlehtori Tampereen yliopisto

email: klaus.ranta [at] tuni.fi

puhelin: +358 50 4418286