Uskomukset yksilöiden ja ryhmien muovautuvuudesta opettajan interkulttuurisen kompetenssin ydintekijöinä (CORE)

Suomen akatemian rahoittama tutkijatohtorin hanke CORE tarkastelee kasvun ajattelutapaa eli uskomuksia yksilöiden ja ryhmien ominaisuuksien muovautuvuudesta osana suomalaisten opettajien kulttuurienvälisiä valmiuksia. Hanke tuo uuden lähestymistavan kulttuurienvälisten valmiuksien tutkimiseen hyödyntämällä sosiaali- ja motivaatiopsykologian teoriaa kasvun ajattelutavasta, ja tarkastelemalla kasvun ajattelutavan suhdetta opettajien kulttuuria koskeviin uskomuksiin sekä pedagogiseen ajatteluun ja toimintaan.

Kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen luokkahuoneissa lisää tarvetta kehittää opettajien kulttuurienvälisiä valmiuksia. Opettajien asenteet ja uskomukset vaikuttavat oppilaiden oppimiseen, suoriutumiseen sekä luokkaan syntyviin sosiaalisiin suhteisiin monella tapaa. Vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden opintomenestys on usein enemmistöön kuuluvia oppilaita heikompaa, eivätkä nämä erot riipu eroista sosioekonomisissa taustoissa. Suomessa kuilu toisen polven maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden opintomenestyksen välillä on erityisen syvä.

Ihmisillä on erilaisia uskomuksia liittyen siihen, ovatko erilaiset yksilöiden ja ryhmien ominaisuudet muovautuvia ja kehittyviä, vai synnynnäisiä ja pysyviä. Näillä uskomuksilla on vaikutuksia siihen, miten ihmiset hahmottavat sosiaalista todellisuutta. Uskomukset ominaisuuksien pysyvyydestä ennustavat alttiutta stereotypioihin, ennakkoluuloihin ja syrjiviin asenteisiin, ja niihin vaikuttamalla onnistuttu parantamaan ryhmien välisiä suhteita. Kulttuurienvälisiä valmiuksia koskevat teoriat eivät kuitenkaan toistaiseksi ota huomioon muovautuvuususkomusten vaikutusta, ja siksi CORE pyrkii luomaan yhteyttä näiden tutkimustraditioiden välille.

CORE tutkii opettajien uskomuksia yksilöiden ja ryhmien ominaisuuksien muovautuvuudesta, sekä näiden uskomusten roolia osana opettajan kulttuurienvälisiä valmiuksia. Hankkeessa tarkastellaan muovautuvuususkomusten suhdetta muihin kulttuurien välisten valmiuksien tekijöihin määrällisen tutkimuksen avulla, sekä näiden uskomusten ilmenemistä opettajien pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa laadullisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään opettajankoulutuksen lähestymistapojen kehittämisessä tukien opettajien kulttuurien välisten valmiuksien vahvistumista ja sen myötä koulutuksellista tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista.

Suomen Akatemia, tutkijatohtorin rahoitus, 2019-2022.