Ohjeet ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista on suunnattu sellaisille tutkimusasetelmille, joiden ennakkoarvioinnista ei erikseen säädetä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488">lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa (488/1999; ns. tutkimuslaki). </a>Näihin lukeutuvat humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden ohella esimerkiksi ihmiseen kohdistuva luonnontieteellinen ja tekniikan alan tutkimus, taiteellinen tutkimus ja joissain tapauksissa myös ihmiseen kohdistuva, ei-kajoava terveys- tai lääketieteellinen tutkimus. Seuraava ohjeistus perustuu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeeseen&nbsp;<a href="https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf">Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (2019, PDF)</a>.<a href="https://www.pirha.fi/eettinen-toimikunta">Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta</a> antaa lausuntoja ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista.&nbsp;

<h3>1. Eettiset periaatteet</h3>

&nbsp;Suomessa kaikilla tieteenaloilla tutkijaa ohjaavat seuraavat yleiset eettiset periaatteet: 

a) Tutkija kunnioittaa tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">Perustuslain&nbsp;(1999/731, 6–23 §) </a>mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille. Niitä ovat esimerkiksi oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, uskonnonvapaus, sananvapaus, omaisuuden suoja ja oikeus yksityisyyteen.

b) Tutkija kunnioittaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luonnonperintöä ja luonnon monimuotoisuutta. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">Perustuslain 17 §</a> mukaisesti saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

c) Tutkija toteuttaa tutkimuksensa siten, että tutkimuksesta ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisöille tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja.

Lisäksi Suomessa kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa noudatetaan TENKin laatimia ohjeita <a href="https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf">hyvästä tieteellisestä käytännöstä</a>.

<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">Suomen perustuslain 16 §</a> turvaa tieteen vapauden. Vapautta tulee käyttää vastuullisesti.

&nbsp;

<h3>2. Eettisten periaatteiden toteutuminen</h3>

Samat tutkimustilanteet tai -aiheet voivat herättää eri ihmisissä erilaisia reaktioita. Tutkimustilanteisiin voi ja saa kuitenkin sisältyä samankaltaista henkistä rasitusta ja tunteiden kokemista kuin arkipäivän tilanteisiin. Jotta vältytään aiheuttamasta tarpeetonta haittaa tutkittaville ja heidän edustamilleen yhteisöille, on tärkeää, että tutkija perehtyy ennakkoon tutkittavaan yhteisöön, kulttuuriin sekä näiden historiaan.

Seuraavat periaatteet koskevat erityisesti tilanteita, joissa tutkittava on tutkimusvuorovaikutuksessa tutkijaan esimerkiksi haastateltavana, osallistumalla muutoin tutkimukseen tietoja antamalla tai olemalla havainnoinnin kohteena. Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate.

Huom. Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen ei ole sama asia kuin suostumus, jota käytetään henkilötietojen laillisena käsittelyperusteena. Jos henkilötietojen laillisena käsittelyperusteena käytetään tutkittavan suostumusta, suostumuksen tulee täyttää <a href="https://tietosuoja.fi/rekisteroidyn-suostumus">tietosuoja-asetuksen </a>vaatimukset. <a href="https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/vastuullinen-tiede/hyva-tieteellinen-kaytanto">Tampereen yliopiston tietosuojapolitiikan </a>mukaan henkilötietojen käsittelyperusteena tulisi käyttää lähtökohtaisesti yleisen edun mukaista tutkimustarkoitusta.

Osallistuessaan tutkimukseen tutkittavalla henkilöllä on oikeus 

a) osallistua vapaaehtoisesti mutta myös kieltäytyä osallistumasta. Erityisen tärkeää on huolehtia osallistumisen vapaaehtoisuudesta, jos tutkittavalla on tutkivaan organisaatioon asiakas-, työ-, palvelu- tai opiskelusuhde tai jokin muu riippuvuussuhde tai osallistumisesta päättää joku toinen henkilö kuin tutkittava itse. Tutkittavalle ei saa syntyä tunnetta osallistumisen pakollisuudesta eikä pelkoa kielteisistä seuraamuksista, jos hän kieltäytyy osallistumasta tutkimukseen. Tutkija dokumentoi tutkittavan suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai muutoin antaman osallistumissuostumuksen.

b) keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa ilman kielteisiä seurauksia hänelle itselleen. Keskeyttämisellä tarkoitetaan tutkittavan oikeutta jättäytyä tutkimuksen tai sen yksittäisen vaiheen ulkopuolelle väliaikaisesti tai toistaiseksi. Keskeyttäminen ei estä siihen asti kerättyjen tietojen käyttämistä tutkimuksessa edelleen. Keskeyttämiselle ei tarvitse ilmaista erityistä syytä. Joissain tilanteissa tutkija voi keskeyttää tutkimukseen osallistumisen tutkittavan puolesta.

c) peruuttaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen milloin tahansa. Suostumuksen peruuttamisen on oltava yhtä helppoa kuin sen antamisen.

d) saada tietoa tutkimuksen sisällöstä, henkilötietojen käsittelystä ja tutkimuksen käytännön toteutuksesta kuten siitä, mitä tutkimukseen osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa ja millaiseksi kerättävän tutkimusaineiston käsittelyn ja säilyttämisen elinkaari on suunniteltu. Informaatio annetaan tutkittavan ymmärtämällä kielellä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa aina, kun se on mahdollista. Hänelle annetaan riittävästi harkinta-aikaa osallistumispäätöksen tekemiseen, ja hänen tutkimusta koskeviin kysymyksiinsä vastataan.

e) saada ymmärrettävä ja totuudenmukainen kuva tutkimuksen tavoitteista sekä osallistumisesta mahdollisesti koituvista haitoista ja riskeistä. Tutkimuksen vaikutuksista ja mahdollisista hyödyistä pitää kertoa realistisesti.

Huom. Tutkimukseen osallistujille ei yleensä makseta erillistä korvausta. Jos tutkija kuitenkin haluaa kiittää tutkittavia tutkimukseen käytetystä ajasta ja vaivasta konkreettisesti, lahjan tulee olla kohtuullinen (esimerkiksi elokuvalippu, tuotepaketti tai vastaava). Tutkittaville voidaan myös korvata esimerkiksi kohtuulliset matka- ja ateriakulut.&nbsp;&nbsp;

f) tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on tutkittavaan nähden myös jossain muussa kuin tutkijan roolissa, esimerkiksi tutkittavan esimiehenä tai opettajana. Tutkija ilmoittaa myös muut tutkimuksen kannalta olennaiset sidonnaisuutensa tutkittavilleen.

Tutkijalla on velvollisuus ilmoittaa salassapitosäädösten estämättä tietoonsa tulleesta, suunnitteilla olevasta törkeästä rikoksesta, joka voidaan vielä estää. Jo tehdyistä rikoksista ei rikoslain mukaan ole ilmoitusvelvollisuutta. Ks. tarkemmin <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L15">Rikoslain (563/1998) 15 luvun 10 §.</a>

&nbsp;

<h3>3. Alaikäinen ja/tai vajaakykyinen henkilö tutkittavana</h3>

Alaikäiset

Eettisiä periaatteita noudatetaan aina ihmisiä tutkittaessa riippumatta siitä, minkä ikäinen tutkittava on. Lapsen tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Yleensä huoltajia informoidaan tutkimuksesta. Toisinaan lapsen osallistuminen tutkimukseen on perusteltua myös ilman huoltajan erillistä suostumusta.

a) Alaikäiselle annetaan tietoa tutkimuksesta tavalla, jonka hän pystyy ymmärtämään.

b) Jos alaikäinen on täyttänyt 15 vuotta, tutkimukseen osallistumiseen riittää hänen oma suostumuksensa. Tällöinkin huoltajia tulee informoida tutkimuksesta, jos tutkimusasetelma tai -kysymykset sen sallivat.

c) Alle 15-vuotiaan tutkimukseen osallistumisesta päättää ensisijaisesti huoltaja. Suurille vastaajamäärille kohdennettavissa kyselytutkimuksissa riittää huoltajan informointi tutkimuksesta niin, että he voivat halutessaan kieltää lastansa osallistumasta tutkimukseen. Huoltajan informointi riittää myös tutkimuksissa, joissa ei käsitellä alaikäisten tutkittavien henkilötietoja (esimerkiksi havainnointi ilman tunnistetietoja).

d) Vaikka tutkimukseen osallistuminen edellyttäisi huoltajan tai laillisen edustajan hyväksyntää, alaikäinen tutkittava antaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen ensisijaisesti itse.

e) Tutkijoiden on aina kunnioitettava alaikäisen tutkittavan itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuuden periaatetta riippumatta siitä, onko tutkimukseen saatu huoltajan suostumus.

f) Jos tutkimukseen osallistuminen ei ole alaikäisen tutkittavan edun ja tahdon mukaista, tutkijan tulee keskeyttää hänen osallistumisensa tutkimukseen.

Tutkija voi tehdä ilmoituksen lastensuojelun tarpeen selvittämisestä, jos hän havaitsee tai saa tietoonsa sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen mahdollinen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos tutkija päättää tehdä ilmoituksen lastensuojelulakiin nojautuen, on tärkeää, että hän tarkoin pohtii siihen liittyvät eettiset kysymykset, kuten tulisiko asianosaisille ilmoittaa asiasta. Ks. tarkemmin <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417">lastensuojelulaki (2007/417 25 §).</a>

&nbsp;

Vajaakykyiset

Kenen tahansa toimintakyky voi olla alentunut hetkellisesti tai pysyvämmin. Eettisiä periaatteita noudatetaan ihmisiä tutkittaessa myös silloin, kun tutkittavan toimintakyky on alentunut esimerkiksi sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Kuitenkaan esimerkiksi liikuntarajoitteet, aistivammat tai korkea ikä eivät itsessään rajoita itsemääräämisoikeutta ja siten oikeutta päättää tutkimukseen osallistumisesta.

Sen sijaan henkilö, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene pätevästi antamaan suostumustaan tutkimukseen, on <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488">laissa lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) </a>määritelty vajaakykyiseksi. Saman lain mukaan vajaakykyisen suostumuksen voi allekirjoittaa hänen lähiomaisensa tai muu läheinen taikka hänen laillinen edustajansa.

a) Vajaakykyiselle tutkittavalle annetaan tietoa tutkimuksesta tavalla, jonka hän pystyy ymmärtämään.

b) Vaikka tutkimukseen osallistuminen edellyttäisi laillisen edustajan hyväksyntää, vajaakykyinen henkilö antaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen ensisijaisesti itse.

c) Tutkijoiden on aina kunnioitettava vajaakykyisen tutkittavan itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuuden periaatetta riippumatta siitä, onko tutkimukseen saatu laillisen edustajan suostumus.

d) Jos tutkimukseen osallistuminen ei ole vajaakykyisen tutkittavan edun ja tahdon mukaista, tutkijan tulee keskeyttää hänen osallistumisensa tutkimukseen.

&nbsp;

<h3>4. Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ja yksityisyyden suoja tutkimusjulkaisuissa</h3>

Henkilötiedot ja tietosuoja

Henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston käsittelyä ohjaavia keskeisiä periaatteita ovat suunnitelmallisuus, vastuullisuus ja lainmukaisuus. Suunnittelussa on otettava asianmukaisesti huomioon tutkimusaineiston käsittelyyn liittyvät riskit tutkittavien ja muiden henkilöiden kannalta. Vastuu koskee tutkimusaineiston ja tutkimuksen koko elinkaarta. Tutkija noudattaa voimassa olevan lainsäädännön lisäksi oman organisaationsa tutkimusta koskevia tietosuojaohjeita. Henkilötietojen käsittelyä koskevat päätökset on perusteltava ja dokumentoitava selkeästi. Tehtyjen päätösten on oltava viranomaisten tai organisaation tietosuojavastaavan jälkikäteen tarkistettavissa.

&nbsp;

Seuraavat määritelmät on tarkoitettu vastaamaan tietosuoja-asetuksen määritelmiä.

•henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tutkimusaineisto sisältää henkilötietoja, jos siitä voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa henkilö tai henkilöitä huomioiden tunnistamiseen kohtuullisen todennäköisesti käytettävät keinot.

•erityisillä henkilötietoryhmillä tarkoitetaan tietosuojalainsäädännön mukaisia henkilötietoja, joista ilmenee ”rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, geneettiset tiedot, henkilön tunnistamista varten käsitellyt biometriset tiedot, terveyttä koskevat tiedot ja seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevat tiedot”.

•henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietoihin kohdistuvaa toimintoa tai toimintoja, joita ovat esimerkiksi henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston kerääminen, säilyttäminen, luovuttaminen, käyttäminen tai muokkaaminen.

•rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka määrittää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Tutkimuksen rekisterinpitäjä on vastuussa sen tietosuojaa koskevista ratkaisuista. Tilanteesta riippuen rekisterinpitäjä voi olla esimerkiksi tutkimusorganisaatio tai tutkija. Rekisterinpitäjiä voi olla yksi tai useampi tai yhteisrekisterinpitäjinä voivat toimia useat organisaatiot ja tutkijat.

&nbsp;

Henkilötietojen käsittelyssä on erityisesti otettava huomioon seuraavat seikat:

a) Henkilötietojen käsittelylle tulee olla laillinen käsittelyperuste. Erityisten henkilötietoryhmien käsittely edellyttää lisäksi erillistä laillista perustetta. Ks. <a href="https://tietosuoja.fi/kasittelyperusteet">Tietosuojavaltuutetun toimiston sivut</a>.

b) Henkilötietojen käsittelyssä eri tahojen roolit on määritettävä, jotta tutkimusaineistoa voidaan käsitellä asianmukaisesti. Tutkimusta suunniteltaessa on osoitettava selkeästi etenkin tutkimusaineiston rekisterinpitäjä. Jos kyseessä on yhteisrekisterinpitäjyys, kunkin rekisterinpitäjän vastuut on yksilöitävä.

c) Tutkimusta suunniteltaessa on määriteltävä riittävän yksilöidysti henkilötietojen käyttötarkoitus. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi selkeästi kuvattu tieteellinen tutkimus. Tutkimus on suunniteltava niin, että siinä kerätään vain tutkimuksen tarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

d) Henkilötiedot on pääsääntöisesti poistettava aineistosta, kun ne eivät ole enää tarpeellisia tutkimuksen toteuttamiseksi (esimerkiksi tutkittavien osoitetiedot tai henkilötunnus, kun niitä ei enää tarvita tietojen yhdistämiseen). Jos henkilötietoja on säilytettävä yksinomaan tietojen yhdistämistä varten, tunnisteet ja tietojen yhdistämiseen tarvittavat tiedot on säilytettävä suojatusti erillään analysoitavasta aineistosta. Pääsy tutkimusaineistoihin tulee sallia vain niille henkilöille, joilla on tietojen käsittelyyn asianmukainen peruste.

e) Tutkittavia on informoitava totuudenmukaisesti ja ymmärrettävällä kielellä heidän henkilötietojensa käsittelystä ja heille kuuluvista oikeuksista. Informointi toteutetaan tutkimuksen ja sen kohderyhmän kannalta käytännöllisellä ja luontevalla tavalla. Tämä tehdään viimeistään silloin, kun tutkittavalta kerätään henkilötietoja. Tutkittavan ei voida edellyttää hankkivan tietoa henkilötietojen käsittelystä ja hänelle kuuluvista oikeuksista itse. Nämä tiedot on pidettävä tutkittavan saatavilla koko tutkimuksen ajan. Kun henkilötietoja kerätään muulla tavalla kuin suoraan tutkittavalta, kuten esimerkiksi rekisteritutkimuksessa, informoinnin tarpeellisuus, sisältö ja ajankohta ratkaistaan erikseen lainsäädännön perusteella.

Ks. TENKin <a href="https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf">Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (2019)</a> osio Lisätietoa informoinnista liite 1.

&nbsp;

Ks. tietosuojasta tarkemmin: <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050">tietosuojalaki (1050/2018), </a><a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&amp;from=FI">EU:n tietosuoja-asetus.</a>

Tutkimuksen julkaisemisessa erityisesti huomioitavia seikkoja ovat seuraavat:

a) Yleisperiaatteena on, että tutkimukseen osallistuneiden ja julkaisussa mainittujen henkilöiden yksityisyyttä suojellaan. Tapauskohtainen harkinta tehdään sananvapauden kanssa yhteen sovittaen.

b) Henkilönimien julkaisemista arvioitaessa huomioidaan tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tekijänoikeudet. Lisäksi esimerkiksi henkilöhaastatteluihin tai muistitietoaineistoihin perustuvaan tutkimusjulkaisuun voidaan tietoja antaneen tai haastatellun henkilön suostumuksella sisällyttää heidän nimensä ja muita taustatietoja.

c) Tutkittaville tai tietoja tutkimukseen antaneille ei tule luvata täyttä tunnistamattomuutta, ellei se ole toteutettavissa. Esimerkiksi tutkittujen henkilöiden nimettömyys tutkimusjulkaisussa ei välttämättä estä näiden tunnistamista sellaisten henkilöiden toimesta, jotka tuntevat tutkimuskohteena olevan yhteisön tai organisaation toimintaa.

d) Kirjoitettaessa edesmenneistä yksityishenkilöistä tulee pyrkiä vainajaa kunnioittavaan ilmaisuun. Vainajan sukulaisten ja muiden hänelle läheisten henkilöiden tarve yksityisyyteen huomioidaan asianmukaisesti.

Tutkittujen henkilöiden tietoja ei yleensä ole tarkoituksenmukaista julkaista niin, että tutkimuksessa mukana olleet henkilöt voisi tunnistaa. Poikkeuksen tekevät merkittävää valtaa käyttävät tai käyttäneet julkisuuden henkilöt, joiden yksityisyys on kapeampi kuin muilla yksityishenkilöillä. Heidän toimintaansa koskeva kriittinen arviointi on tärkeä osa perustuslaissa turvattua tieteen vapautta. Lisäksi vuonna 2018 voimaan tullut <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050">tietosuojalaki (1050/2018)</a> sisältää erityissäännöksiä koskien sananvapautta ja tiedonvälityksen vapauden turvaamista. Tästä huolimatta henkilötietojen julkaisemisen on perustuttava tapauskohtaiseen harkintaan ja yhteiskunnalliseen merkittävyyteen. Myös julkisuuden henkilöillä on yksityisen elämän piiri, jota on aina kunnioitettava.

&nbsp;

<h3>5. Tutkimusaineistojen avoimuus</h3>

Tieteen avoimuus on edellytys kriittiselle arvioinnille ja samalla tieteen edistymiselle. Tutkimuksessa kerätyn aineiston tallentaminen muiden tutkijoiden saataville on yksi tapa toteuttaa tieteen avoimuutta. Avoimuuden aste määritetään aineistokohtaisesti ottaen huomioon sekä tieteen vapaus ja sananvapaus että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. Täysin avointen aineistojen rinnalla voi olla myös yksinomaan tutkijoille avoimia aineistoja. Toisinaan aineistoja ei voida lainkaan avata lainsäädännöllisistä tai eettisistä syistä. Tällöinkin aineiston kuvailutiedot voivat olla avoimia.

Tutkimusaineiston avaaminen otetaan huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Tutkittavia henkilöitä informoidaan aineiston avaamisesta tietojen keruuvaiheessa. Kun aineisto sisältää tai on alun alkaen sisältänyt henkilötietoja, tutkimuksen rekisterinpitäjä kantaa vastuun aineiston mahdollisesta avaamisesta lainsäädäntöä noudattaen. Aineiston keräämiseen, säilyttämiseen ja avaamiseen käytetään luotettavia ja tietoturvallisia palveluja koko tutkimuksen elinkaaren ajan.

Tutkimusaineistojen avaaminen toisille tutkijoille vähentää tarvetta kerätä tarpeettomasti samankaltaisia aineistoja. Tämä vähentää esimerkiksi pieniin väestöryhmiin kohdistuvaa tutkimuspainetta. Myös ainutkertaisten esineiden, vanhojen asiakirjojen ja muiden objektien vaurioitumisriski vähenee, jos niitä on mahdollista tarkastella esimerkiksi digitoituina. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa on hyvä ensin varmistaa, onko tutkimukseen soveltuvia aineistoja jo olemassa, ennen kuin uutta aineistoa kerätään tai hankitaan.

Ennakkoarvioinnin eettiset periaatteet

a. Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen

Fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista tutkimustarkoituksessa voivat olla esimerkiksi fyysisen kunnon mittaaminen, fysiologisen näytteen otto, ravintovalmisten nauttiminen tai fyysisen vapauden rajoittaminen esimerkiksi teknologian avulla niin, että tutkittavalla ei ole mahdollisuutta kohtuullisessa ajassa omatoimisesti keskeyttää osallistumista tutkimukseen. Kun tutkimuksessa puututaan fyysiseen koskemattomuuteen, tulee tarkistaa, onko kyseessä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488">lääketieteen tutkimuslain (ks. erit. 2 </a>§<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488">)</a> mukaan arvioitava vai ihmistieteiden eettiselle toimikunnalle kuuluva tutkimus. Epäselvissä tapauksissa ota yhteys toimikunnan sihteeri Heikki Eiloon (<a>heikki.eilo [at] tuni.fi</a>), joka keskustelee asiasta puheenjohtajan kanssa.

b. Tutkimuksessa ei noudateta tietoon perustuvan suostumuksen periaatetta

Tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta poikkeavan tutkimuksen osalta eettinen toimikunta arvioi, onko tutkimuksen toteuttaminen eettisesti hyväksyttävissä. Tutkimuksen toteuttaminen voidaan katsoa eettisesti hyväksyttäväksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

<ol>
	<li>tutkimus on perusteltu eikä sitä voida toteuttaa niin, että tutkittavia informoidaan tutkimuksesta ja pyydetään osallistumiseen suostumukset,</li>
	<li>aineiston keruu ei aiheuta vaaraa tutkittaville,</li>
	<li>tutkittaville selostetaan mahdollisuuksien mukaan jälkikäteen tutkimuksen sisältö ja sen tarkoitus (tutkimusasetelmakohtainen tapausharkinta),</li>
	<li>aineiston keruussa, käsittelyssä ja raportoinnissa kiinnitetään riittävää huomiota tutkittavien yksityisyyden ja tietosuojan turvaamiseen.</li>
</ol>

c. Tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen

Alle 15-vuotiaisiin kohdistuva tutkimus voidaan toteuttaa ilman vanhempien tai muun huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, kun tutkimus ei aiheuta haittoja tutkittaville ja se on tutkimussuunnitelmassa perusteltu yhdellä tai useammalla seuraavista edellytyksistä:

<ol>
	<li>Tutkittavien iän ja kehitystason perusteella: Tutkittaviksi aiotut alaikäiset pystyvät ymmärtämään tutkimuksen aiheen ja sen mitä tutkimukseen osallistuminen heiltä konkreettisesti edellyttää.</li>
	<li>Tutkimuksen aihepiirin ja toteutustavan perusteella: Tutkimusaihe ei ole arkaluonteinen ja vanhempien tai muun huoltajan suostumuksen pyytäminen on käytännössä vaikeaa (esimerkiksi nuorisokerhojen tai koululaisten vapaa-ajan kerhotoiminnan ja vastaavien tutkimus).</li>
	<li>Tavoiteltavan tietotarpeen näkökulmasta: Tutkitaan asioita, joista ei saada kattavaa tutkimustietoa edellyttäessä aina vanhempien lupaa lasten osallistumiselle tutkimukseen (esimerkiksi perheväkivalta, sosiaaliset ongelmat ja vastaavat) tai joista alaikäiset tutkittavat eivät itse halua vanhempiensa tietävän (esimerkiksi päihteiden käyttö, seksuaalinen suuntautuminen ja vastaavat).</li>
</ol>

d. Tutkimukset, joissa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä

e. Tutkimukset, joissa on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus)

f. Tutkimukset, joiden toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville tai tutkijalle tai heidän läheisilleen (esim. perheväkivaltaa koskevat tutkimukset)

Eettiselle toimikunnalle tulee kuvata tutkimuksen mahdolliset haitat ja riskit niin, että toimikunta voi arvioida tutkimuksen eettisyyttä punniten tutkittaville koituvia mahdollisia riskejä suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon. Tutkimukset tulee toteuttaa sillä tavoin, että minimoidaan tutkimuksesta tutkittaville mahdollisesti koituvat haitat ja riskit.

Arvioinnissa verrataan tavoiteltavaa tietoarvoa mahdollisiin haittoihin ja niihin tapoihin, joilla tutkittaville koituvia haittoja pyritään lieventämään tutkimuksen aikana tai jälkikäteen (fyysiset ja henkiset haitat) tai estämään (tietosuoja) ne kokonaan. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tutkittavien tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus. Tutkittavat voivat aina jossain määrin arvioida myös itse tutkimukseen osallistumisen riskejä.

Kokeellisten tutkimusten arvioinnissa voidaan täydentävästi soveltaa tutkimuksen oppialan omia eettisiä ohjeita. Mikäli lausunnonpyytäjä haluaa soveltaa oman oppialansa eettisiä ohjeita, hänen tulee kertoa se lausuntopyynnössä ja antaa viitetiedot kyseisiin periaatteisiin.

HUOM. Jos tutkimusasetelma edellyttäisi eettisen ennakkoarvioinnin, eikä arviointia tehdä, kyseessä voi pahimmillaan olla hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaus. Samoin koskee mahdollisia tilanteita, joissa tutkija ei noudata saamansa lausunnon ohjeistusta. Asia voidaan tarvittaessa selvittää HTK-loukkausepäilyjen käsittelyprosessissa. Ks. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ns. <a href="https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf">HTK-ohje (2023)</a>.

Eettistä ennakkoarviointia edellyttävät tutkimusasetelmat

Tampereen alueen ihmistieteiden eettisen toimikunnan tehtävänä on huolehtia alueellaan yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ihmistieteisiin kuuluvan ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä sekä ohjata lausunnoillaan ja toiminnallaan mainitun tutkimuksen eettisyyden kehittymistä alueellaan.

Toimikunta toimii yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisen eettisen toimikunnan kanssa. Toimikunnat ovat sopineet keskenään työnjaosta.

Tutkimuksen eettisyyden kehittäminen ja toimikunnan työskentelyn periaatteiden näkyväksi tekeminen edellyttää avoimuutta. Arvioitavaksi toimitetusta tutkimuksesta julkaistaan verkkosivuilla seuraavat tiedot:

<ul>
	<li>Toimikunnan lopullinen lausunto</li>
</ul>

<h3>Toimikunnan kokoonpano 1.1.2023–31.12.2025</h3>

Toimikunnan puheenjohtaja, dosentti, erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi

Toimikunnan varapuheenjohtaja, professori Hanna Toiviainen

Toimikunnan sihteeri ja kokousvalmistelija, erityisasiantuntija Heikki Eilo

Toimikunnan jäsenet Tampereen yliopistosta:

<ul>
	<li>Tenure track -professori Marita Husso, SOC</li>
	<li>Akatemiatutkija Mari Korpela, SOC</li>
	<li>Yliopistonlehtori Anneli Kylliäinen, SOC</li>
	<li>Yliopistonlehtori Katja Lehtisaari, ITC</li>
	<li>Professori Niina Lilja, ITC</li>
	<li>Tenure track -professori Jari Kylmä, SOC</li>
	<li>Tenure track -professori Leena Mikkola, ITC</li>
	<li>Yliopistonlehtori Unni Leino, ITC</li>
	<li>Apulaisprofessori Elina Mäkinen, MAB</li>
	<li>Yliopistotutkija Jussi Okkonen, ITC</li>
	<li>Yliopistonlehtori Kristina Rolin, SOC</li>
	<li>Yliopisto-opettaja Sami Serola, ITC</li>
	<li>Professori Hanna Toiviainen, EDU</li>
	<li>Yliopistonlehtori Jari Varsaluoma, ITC</li>
	<li>Yliopistonlehtori Hanna Vilkka, EDU</li>
</ul>

Toimikunnassa on lisäksi edustus alueen seuraavista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista (varajäsen suluissa):

<ul>
	<li>Yliopettaja Arja Halkoaho (varajäsen erikoissuunnittelija Liisa Marttila), TAMK</li>
	<li>Vanhempi tutkija Minna Aittasalo (varajäsen vanhempi tutkija Pauliina Husu), UKK-instituutti</li>
	<li>Päällikkö Veikko Ikonen (varajäseninä erikoistutkija Päivi Heikkilä ja tutkija Santtu Lehtinen), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (Tampere)</li>
</ul>

Toimikunnan sihteerinä toimii 15.11.2011 alkaen erityisasiantuntija Heikki Eilo (heikki.eilo [at] tuni.fi, puh. 040 1901389, Päätalo C 128). Sihteerille voi lähettää tiedusteluja toimikunnan työskentelystä ja tutkimuksien mahdollisesta ennakkoarvioinnin tarpeesta. Ensin on kuitenkin hyvä tutustua näiden sivujen sisältöön, sillä niiden yhteyteen on koottu viimeisin aiheeseen liittyvä tieto ja arviointia koskeva ohjeistus.

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta

Toimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuussa maanantaina.Syyslukukaudella 2024 kokoukset ovat seuraavasti:<ul><li>ma 26.8.2024 lausuntopyyntö viimeistään 12.8.2024</li><li>ma 23.9.2024 lausuntopyyntö viimeistään 9.9.2024</li><li>ma 21.10.2024 lausuntopyyntö viimeistään 7.10.2024</li><li>ma 18.11.2024 lausuntopyyntö viimeistään 4.11.2024</li><li>ma 16.12.2024 lausuntopyyntö viimeistään 2.12.2024</li></ul>Kevätlukukaudella 2025 <ul><li>ma 20.1.2025 lausuntopyyntö viimeistään 3.1.2025</li><li>ma 17.2.2025 lausuntopyyntö viimeistään 3.2.2025</li><li>ma 24.3.2025 lausuntopyyntö viimeistään 10.3.2025</li><li>ma 28.4.2025 lausuntopyyntö viimeistään 14.4.2025</li><li>ma 19.5.2025 lausuntopyyntö viimeistään 5.5.2025</li><li>ma 16.6.2025 lausuntopyyntö viimeistään 2.6.2025</li></ul>Kokoukset alkavat klo 9.30 ja ne järjestetään keskustakampuksen kokoushuone Kahverissa. Lisäksi on mahdollista osallistua Teamsilla.Lausuntopyyntö lähetetään toimikunnan sihteerille, erityisasiantuntija (alana hyvän tieteellisen käytännön hallintoprosessit) Heikki Eilolle pdf-muotoisena sähköpostitse (<a>heikki.eilo [at] tuni.fi</a>).<h3>Aiempien kokousten pöytäkirjat</h3><figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg>Lataa<a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-05/kokouspoytakirja-20.1.2020.pdf">Kokouspöytäkirja 20.1.2020 (PDF, 38.8 KB) </a></div></figure><figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg>Lataa<a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2022-05/kokouspoytakirja-17.2.2020.pdf">Kokouspöytäkirja 17.2.2020 (PDF, 49.64 KB) </a></div></figure>Annetut lausunnot, kts. tämän sivun osio <a href="https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/vastuullinen-tiede/hyva-tieteellinen-kaytanto/ihmistieteiden-eettinen-ennakkoarviointi#expander-trigger--b68861f6-54f1-4f92-aa64-5dfb5e09d8ba">Lausunnot</a>

Toimikunnan kokousajat ja lausunnonpyynnön jättäminen

Lausuntopyyntö ja sen perusteeksi edellytettävät asiakirjat

Lausunnot

Toimikunta ei myönnä tutkimuslupaa tutkimukselle, vaan se tulee hankkia ao. organisaatiosta erikseen. Eettinen toimikunta antaa lausunnon lausuntopyyntöön/tutkimussuunnitelmaan liittyvistä eettisistä näkökohdista.

Toimikunta ei arvioi ns. puhdasta rekisteritutkimusta (ts. tutkimus perustuu pelkästään rekisteriaineiston analyysiin). Eettistä ennakkoarviointia ei edellytetä myöskään julkisten ja julkistettujen tietojen, rekisteri- ja asiakirja-aineistojen ja arkistoaineistojen tutkimukseen. Jos henkilötietoja yhdistetään eri lähteistä (useista eri rekistereistä), on tällainen tutkimus kuitenkin arvioitava, mikäli tällainen tutkimusasetelma aiheuttaa tietoturvariskejä ja voi tämän myötä olla turvallisuusuhka (vrt. eettistä ennakkoarviointia edellyttävät tutkimusasetelmat: tutkimuksen toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville tai tutkijalle tai heidän läheisilleen).

&nbsp;

Toimikunta antaa lausuntoja tutkimuksista, jotka tehdään perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Toimikunta käsittelee ainoastaan poikkeustapauksessa pro gradu -tutkielman tasoisia opinnäytteitä (aiheen arkaluonteisuus). Asiasta on oltava etukäteen yhteydessä toimikunnan sihteeriin, joka keskustelee mahdollisesta toimikuntakäsittelystä puheenjohtajan kanssa. Puheenjohtaja päättää asian käsittelystä.

Toimikunta ei käsittele lausuntopyyntöjä, kun henkilö on hakeutumassa tohtoriopintoihin, vaan vasta tämän jälkeen.

Toimikunta ei anna lausuntoa myöskään tutkimuksesta, joka on jo toteutettu. Lausuntoa ei anneta taannehtivasti. Lausuntoa ei anneta myöskään silloin, kun kysymykset ja haastattelut on tehty, vaikka tutkimus ei ole täysin lopullisesti vielä valmistunutkaan.

Toimikunta ei anna lausuntoa tutkimushankkeesta, jolle haetaan rahoitusta.&nbsp;Toimikunta arvioi pääsääntöisesti vain suunnitelmia, joille on jo olemassa taloudelliset henkilö- ja muut resurssit tutkimuksen toteuttamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi myönteisen päätöksen saanut tutkimusrahoitus, rahoitettu tohtorinkoulutuspaikka, yritysrahoitus tai että tutkimusta tehdään omassa työssä.

<ul>
	<li>On huomattava, että pääsääntöisesti rahoittajat (esim. EU, SA, Business Finland, säätiöt) eivät edellytä, että rahoitushakemuksessa on oltava etukäteinen arviointi. Eettinen ennakkoarviointi ei siis ole rahoituksen saamisen edellytys. Se ei olisi järkevääkään, sillä vain pieni osa tutkimusrahoitushakemuksista saa myönteisen päätöksen.</li>
	<li>Rahoitushakemuksia laatiessaan tutkijoiden tulee toki huomioida hankkeeseen liittyviä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Hakemuksessa kuitenkin yleensä riittää todeta, että tutkimuksessa noudatetaan tutkimuseettisiä periaatteita ja tarvittaessa tutkimuksesta tai sen eri osavaiheista pyydetään eettinen arviointi joko Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta tai Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen eettiseltä toimikunnalta.</li>
	<li>Tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai jos tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.</li>
</ul>

Milloin toimikunta ei anna lausuntoa

<h3>1. Mitä julkaistaan?</h3>

Toimikunta julkaisee ainoastaan lopullisen lausunnon julkisuuslaista johtuen.

&nbsp;

<h3>2. Voiko toimikunta ottaa arvioitavaksi myös muiden kuin toimikunnan jäsenorganisaatioiden tutkimussuunnitelmia?</h3>

&nbsp;

Toimikunta on tehnyt periaatepäätöksen, että se arvioi vain tutkimuksia, joiden vastuutahona on alueella toimiva yliopisto, korkeakoulu tai tutkimuslaitos. Näin ollen toimikunta voi harkita myös muiden kuin jäsenorganisaatioidensa tutkimusten arviointia, kunhan kyseessä on Tampereen alueella toimiva koulutus- tai tutkimusorganisaatio. Tällöin tulee ottaa yhteyttä toimikuntaan ja keskustella mahdollisuudesta osallistua pysyvästi sen toimintaan.

Yrityksissä tapahtuvaan tutkimustoimintaan liittyviä hankkeita arvioidaan ainoastaan, jos niiden vastuutahona on jokin toimikunnan jäsenorganisaatio.

<h3>3. Ottaako toimikunta arvioitavaksi useista osatutkimuksista koostuvia kokonaisuuksia?</h3>

Toimikunta on päätynyt suosittelemaan, että tutkimuskokonaisuuden osahankkeet tulisi esittää kukin omassa lausuntopyynnössään. Jos kuitenkin halutaan arvio kokonaisuudesta, tämä tulee perustella huolellisesti ja lausuntopyyntö sekä siihen liittyvät asiakirjat tulee jäsennellä niin selkeästi, että kunkin osatutkimuksen suoritustapa ja siihen mahdollisesti liittyvät eettiset ongelmat ovat helposti havaittavissa.

Tähän ratkaisuun on päädytty, sillä laajoissa kokonaisuuksissa on hankalaa hahmottaa, kuinka esimerkiksi tutkimukseen osallistuvien yksityisyyden suojaan liittyvät vastuukysymykset eri osahankkeissa on ratkaistu. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut sellaisten osahankkeiden eettinen arviointi, jotka ovat vasta suunnitelma-asteella ja joiden lopullinen toteuttamistapa ei ole vielä hahmottunut.

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta

Ennakkoarvioinnin eettiset periaatteet

Eettistä ennakkoarviointia edellyttävät tutkimusasetelmat

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta

Toimikunnan kokousajat ja lausunnonpyynnön jättäminen

Lausuntopyyntö ja sen perusteeksi edellytettävät asiakirjat

Lausunnot

Milloin toimikunta ei anna lausuntoa

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Anna palautetta!