Hyppää pääsisältöön

VETY-osaaja

Tampereen ammattikorkeakoulu
Projektin kesto1.4.2024–31.3.2027

Hankkeen konkreettisina tavoitteina ovat:

1.     Koota toimijat yhteen ja tehdä nykytilan selvitys sekä täsmentää osaamistarpeet.
2.     Luoda koulutussisältöjä, joilla tuodaan osaamista vedyn tuotantoon, syntetisointiin, varastointiin ja käyttöön, sekä tarjota tietämystä edellisiin eri päävaiheisiin liittyvien vedyn
prosessien, laitteistojen ja järjestelmien turvallisuuteen ja antaa tietämystä ja tukea laitteistojen ja järjestelmien valintaan ja käyttöönoton suunnitteluun.
1.     Hyödyntää koulutussisältöjen tuottamisessa uusimpia viestinnän ja median toimintatapoja ja työkaluja, kuten verkko-opinto- ja mikrokurssitekniikoita.
3.     Kehittää koulutuksen toteutusta tavoitteen 2 mukaisin sisällöin osallistavia menetelmiä hyödyntäen osallistujien erityispiirteet joustavasti huomioiden.
4.     Toteuttaa käytännön pilotointi konseptin varmistamiseksi ja jatkon kehitystarpeiden keräämiseksi ja toteuttamiseksi.
5.     Jalkauttaa ja levittää tulokset toteuttajien maakunnissa sekä valtakunnallisesti: kuvata osallistava, yrityksen erityistarpeet esim. toimintaympäristön huomioiva, VETY-osaaja -
koulutusmalli digitaalisena kaikkien yritysten ja korkeakoulujen käyttöön hyödyntäen myös alueellisia kehitysyhteisöjä.

Koulutuskonseptia pilotoidaan vetytalouden pk-yrityksiin alueellisesti Pirkanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla.

Tavoite ja tehtävät

Käsillä oleva energiamurros lisää muutospaineita koko energiajärjestelmälle. Ilmastotavoitteet sekä fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät riskit vauhdittavat tulevina vuosina uusiutuvien energianmuotojen käyttöönottoa. Sääriippuvaisten aurinkoenergian ja tuulivoimatuotannon lisääminen vaatii koko energiajärjestelmältä yhä enemmän kykyä joustaa. Yksi tärkeä osa tulevaisuuden energiajärjestelmää on energian varastointi sen eri muodoissa, jolloin tuulisella tai aurinkoisella säällä voidaan varastoida energiaa niitä hetkiä varten, jolloin tuotantoa on vähemmän. Tulevaisuuden vetytalous pohjautuu ajatukseen, että sähkön ollessa edullista tuotetaan vetyä, jota voidaan varastoida, käyttää sellaisenaan tai jatkojalostaa synteettisiksi polttoaineiksi. Samoja polttoaineita voidaan käyttää myös ajoneuvoissa, kuten työkoneissa, ja siten saada aikaan suljettu hiilidioksidikierto, joka ei aiheuta lisää hiilidioksidia ilmakehään.

Energian varastointi ja siirto kaasuna vähentää sähkönsiirtoverkkoihin kohdistuvaa painetta, mahdollistaa kaasuverkostojen käyttämisen energiavarastoina sekä tarvittaessa kaasun muuntamisen jälleen sähköksi kalliimpien hintojen aikana.EU-komissio ehdotti heinäkuussa 2020 vetystrategiaa ilmastoneutraalille Euroopalle. Strategian tavoitteena on nopeuttaa puhtaan vedyn kehittämistä ja varmistaa sen rooli ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kulmakivenä vuoteen 2050 mennessä. EU:n vahva panostus vetytalouteen lisää sen houkuttavuutta myös Pirkanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla. Suomella on mahdollisuus tuottaa merkittävä osuus kaikesta EU:n RePower-suunnitelman tarvitsemasta puhtaasta vedystä. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vetytaloudesta on tullut Suomelle uusi viennin tukijalka. Myös valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2021 linjaa, että Suomi tavoittelee Euroopan johtava asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Kuten muissakin nousevissa teknologioissa, myös vetytaloudessa yhtenä pullonkaulana nähdään pula osaajista. Vetyyn liittyy myös esimerkiksi turvallisuuskysymyksiä, jotka täytyy ratkaista ennen sen käytön yleistymistä.

Hankkeen päätavoite on tuottaa tarvittava osaaminen sekä paremmat valmiudet alueiden yritysten työntekijöille osallistua uuden vihreän teknologian laitosten suunnitteluun ja valmistukseen. Tavoite on, että osallistujalla tulee olemaan vahva käsitys vetytaloudesta ja sen monista mahdollisuuksista. Hankkeessa luodaan koulutussisältöjä, joilla tuodaan osaamista vedyn tuotantoon, syntetisointiin, varastointiin ja käyttöön, sekä tarjotaan tietämystä edellisiin eri päävaiheisiin liittyvien vedyn prosessien, laitteistojen ja järjestelmien turvallisuuteen sekä annetaan tietämystä ja tukea laitteistojen ja järjestelmien valintaan ja käyttöönoton suunnitteluun. Hankkessa kehitetään VETY-osaaja -koulutuskonsepti, jota pilotoidaan vetytalouden pk-yrityksiin alueellisesti Pirkanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla.

Hanke toteutetaan kolmen koulutusorganisaation, Tampereen ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian sekä Lapin ammattikorkeakoulun yhteishankkeena.

Rahoituslähde

ESR+ Euroopan sosiaalirahasto 2021-2027

Partnerit

Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Novia), Lapin ammattikorkeakoulu Oy (Lapin AMK)

Yhteyshenkilöt

Marko Mäkilouko
marko.makilouko [at] tuni.fi