Alumnimme Atte Vadén: Viestinviejänä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
Kiinnostus diabetestä ja sen hoitamista kohtaan syttyi jo lukiossa, jolloin Vadén seurusteli tulevan lastensa äidin, diabeetikon kanssa. Hän kertoo lukeneensa aiheesta tuohon aikaan käytännössä kaiken suomenkielisen kirjallisuuden.
Polku diabeteslääkärin tehtävään tuli kuitenkin viitoitetuksi myös muilla tavoin – aihepiiri on kulkenut vahvasti mukana niin verenperintönä kuin sattumustenkin kautta. Suomalaisen diabetestutkimuksen grand old man Tero Kangas on Vadénin äidin serkku. Tampereen yliopistollisen sairaalan diabetesguru, dosentti Jorma Lahtela oli opintoryhmän ohjaajana ensimmäisenä opintovuotena, ja syventävät opinnot Vadén teki palkitun diabetestutkija, professori Mikael Knipin opissa. Vadénin tehdessä ensimmäistä lääkärinsijaisuuttaan hän puolestaan tutustui erittäin tunnettuun ja arvostettuun, diabeteksen ehkäisyyn erikoistuneeseen sisätautien erikoislääkäri Timo Saaristoon.
– Diabetes on minulle vahvasti sydämen asia, ja haluan pitää asiaa pinnalla myös sen kansanterveydellisen merkityksen vuoksi. Pidän arvokkaana, että pääsen työtehtävissäni syventymään aiheeseen monelta eri kantilta. Teen käytännön hoitotyötä kiertävänä terveysasemalääkärinä, ja toisessa ääripäässä pääsen tutustumaan alan huipputeknologiaan ja viimeisimpiin, tekoälyavusteisiin insuliinipumppuihin. Koen olevani tavallaan viestinviejä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, Vadén kertoo.
Vaikuttajan vikaa
Paljasjalkainen tamperelainen Atte Vadén aloitti lääketieteen opintonsa Tampereen yliopistossa vuonna 1991. Pienryhmätöihin ja keskusteluun painottuneiden lukio-opintojen jälkeen Vadén myöntää lääkiksen 1. vuoden massaluentojen tuntuneen pienimuotoiselta järkytykseltä.
– Lääketieteen perusteiden opiskelu vaatii totta kai hyviä istumalihaksia, pakkohan sen on olla aika koulumaista. Ensimmäiset kurssit mentiin läpi lähinnä hiljaa kuuntelemalla ja kovaa pänttäämällä. Ihmisen elimistön opiskelu ei ole varsinaisesti aihe, josta voidaan väitellä ja esittää erilaisia mielipiteitä – faktat täytyy vaan yksinkertaisesti opetella, Vadén toteaa.
Keskustelun mahdollisuuksia ja hyvää tasapainoa opinnoille Vadénille tarjosi aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa. Hän kertoo olevansa yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut ja pitäneen kansainvälistä politiikkaa jopa vaihtoehtoisena urahaaveenaan. Vadén toimi Medisiinarien edustajana ylioppilaskunnassa ja oli aikansa mukana myös sen hallituksessa. Lisäksi hän toimi edustajiston varapuheenjohtajana ja kauden verran myös sen puheenjohtajana.
– Opiskelijapolitiikka tarjosi minulle inspiraatiota, ikimuistoisia poikkitieteellisiä kohtaamisia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Puheenjohtajavuoteni aikana pidin lääketieteen opinnoista välivuoden, olisi ollut mahdotonta hoitaa molempia asioita samaan aikaan täysipainoisesti. Ylioppilaskunnan parissa vietetyt vuodet antoivat minulle paljon, ne olivat minulle tavallaan kouluttajuuden korkeakoulu. Totuin olemaan esillä ja vaikuttamaan muihin ihmisiin. Kyse on oikeastaan samanlaisesta näkemysten myymisestä kuin nykyisessä työssäni, jossa pyrin voimaannuttamaan niin potilaita kuin koulutuksiini osallistuvia lääkärikollegojakin, Vadén kertoo.
Opiskeluaikansa Atte Vadén kuvaa olleen hyvää ja täyttä elämää. Arki oli hauskaa ja monipuolista, ja välivuotensa ansiosta hän pääsi tutustumaan kahden eri vuosiluokan opiskelijakollegoihin.
– Tunnen ylpeyttä Tampereen yliopistosta, ja lääkiksen ja ylioppilaskunnan yhdistelmä oli kaikkineen hyvä kokemus. Molemmat kasvattivat minua ihmisenä ja opin arvostamaan erilaisia näkemyksiä. Lääkäreitä joskus moititaan siitä, että he elävät omassa poroporvarillisessa kuplassaan. Tässäkin mielessä pidän tärkeänä, että hankimme opintojen ohella kokemusta myös muita elämänpiireistä. Näin oppii katsomaan asioita vähän laajemmasta perspektiivistä.
Puhdasta likaa
Jos Vadén saisi Suomen kansan hetkeksi kuulolle diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä asioista, hän korostaisi elinikäisten valintojen merkitystä. Sairastumisen todennäköisyys lähtee kumuloitumaan itse asiassa jo epigenetiikassa, äidin raskausaikana.
– Ensinnäkin on totta kai huomioitava, että diabeteksestä on olemassa kaksi täysin eri sairautta, tyyppi 1 ja tyyppi 2. Molemmissa on kuitenkin merkittävä rooli terveellisellä ja monipuolisella ruokavaliolla. Ravintomme painotus saisi siirtyä prosessoidusta pikaruuasta huonommin sulavaan ruokaan. Puhun myös niin sanotusta ”puhtaasta liasta”, eli liian steriili ja suojeltu elämäntapa ei ole meille hyväksi. Vähän karrikoiden voidaan sanoa lastemme immuunijärjestelmän hyötyvän siitä, jos he syövät välillä vähän kukkamultaa tai nuolaisevat kengänpohjaa, Vadén toteaa.
Parhaana puolena työssään hän pitää työn merkityksellisyyttä ja aitoa vaikuttamismahdollisuutta.
– Pidän lääkärin ammattia hienona työnä, en vaihtaisi sitä pois. Joka päivä kokee tehneensä hyvää. Erityisen hienoja hetkiä ovat ne, kun ensin kylvää viljaa ja sitten pääsee puimaan satoa. On hienoa nähdä, kun potilaan hoito menee eteenpäin ja hänen vointinsa ja työkykynsä paranevat.
Teksti: Tiina Leivo
Kuva: Atte Vadén