Alumnimme Minna Kellomäki: Tutkijoilla on sydämen paloa

– Aloitin aikaan opiskelut silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa Hervannassa. Kuvittelin keskittyväni talousasioihin, mutta tekniikka vei mukanaan. Suoritin konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon, mutta hyvin vahvalla materiaalitekniikan painotuksella. Olen niin vanha, ettei materiaalitekniikan koulutusohjelmaa vielä ollut aloittaessani opintojani, Minna Kellomäki naurahtaa.

Tutkimusryhmän vetäjä on enemmän kannustava valmentaja kuin johtaja

– Valmistumisestani alkaen olen työskennellyt tiedeyhteisöissä erilaisia biomateriaaleja tutkien. Ennen väittelemistäni työskentelin vuoden Lontoossa University of London, Queen Mary Collegessa. Väitöskirjani tein biomateriaaleista kudosteknologiassa, ala oli silloin vielä lapsenkengissään. Tampereen teknillinen yliopisto oli kyllä jo 1980-luvulla kansainvälisesti vahva ja tunnettu biomateriaaliosaamisestaan, Minna muistelee.

– Tällä hetkellä oman tutkimusryhmäni työ keskittyy hyvin paljon pehmeiden materiaalien eli hydrogeelien tutkimuksen ympärille.

Minna mainitsee parhaaksi asiaksi työssään sen monialaisuuden ja erilaisilla rajapinnoilla liikkumisen. Myös uusien asioiden oivaltaminen ja niiden eteenpäin vieminen ovat tutkijan työn lähtökohtia – saa olla ihan luvan kanssa utelias ja kyseenalaistava.

– Meillä tutkijoilla on niin sanottua sydämen paloa omaan työhömme. Työ on useimmille meille elämäntehtävä ja -tapa enemmän kuin yhdeksästä viiteen -tyyppinen ratkaisu.

Oman tutkimusryhmänsä kanssa Minna peilaa ajatuksiaan ja toivoo olevansa enemmän kannustava valmentaja kuin jyrkkä johtaja.

– Koen, että minun tehtäväni on innostaa omaa ryhmääni, viedä ajatuksia kehittelyyn ja miettiä yhdessä tutkijoiden kanssa tapoja, miten etenemme. On tärkeää myös antaa tilaa ja mahdollisuuksia uuden ideointiin, vaikka toki välillä tutkimuksessakin tehdään rajaavia linjauksia siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, Minna miettii.

Tiede tarvitsee puolestapuhujia

– Osallistun yhteiskunnalliseen keskusteluun oman asiantuntijuuteni näkökulmasta. Olen antanut paljon haastatteluja medioihin ja ollut mukana erilaisissa tapahtumissa, missä vaikkapa tyttöjä ja nuoria naisia kannustetaan tekniikan alalle tai kerrotaan kansantajuisesti kudosteknologiasta koululaisille. Esiinnyn erilaisissa tiedefoorumeissa ja paneelikeskusteluissa ja avaan omalta osaltani tiedettä suurelle yleisölle.

– Oma vaiheensa on se, kun tutkimustuloksia ja konsepteja päästään viemään yhteiskunnan käyttöön ihmisten hyväksi ja kaupallisiksi tuotteiksi. Tämä vaihe vaatii tietysti omat panostuksensa. Ketju tutkimuksesta tuotteeksi ei ole vielä suoraviivainen tai selvä. Tärkeää meille tutkijoille on kuitenkin se, että tutkimuksemme hyödyttää ihmistä ja se löytää paikkansa, Minna painottaa.

Tieteen läpimurtojen takana on pitkäjänteinen perustutkimus. Vaikeat ja monimutkaiset asiat vaativat monialaisia tutkimusryhmiä, missä eri alojen asiantuntijat kohtaavat.

– Ilmiöiden takaa on tunnettava kokonaisuus, asioiden syyseuraus -suhteet ja perusteet. Tutkija ei voi hyväksyä ensimmäistä ilmeistä vastausta, pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa asioita.

– Tutkimusryhmämme saavat tällä hetkellä suurimman osan rahoituksestaan yliopiston ulkopuolelta. Ilman yliopistoa emme kuitenkaan voisi tehdä tutkimusta. Yliopisto antaa meille yhteisön ja yhteyksiä, tilat, laitteita, tukea ja siten mahdollistaa meille monia asioita, Minna selvittää.

Monikudosmallintamisen huippuyksikkö yhdistää teknologisten ja biologisten tieteiden osaamista

Minnan johtaman monikudosmallintamisen huippuyksikön tavoitteena on yhdistää teknologisten ja biologisten tieteiden osaamista uudenlaisen body-on-chip -konseptin eli monikudosmallialustan kehittämiseksi. Alustan perustana on mikrokanavisto, minkä avulla soluviljelyneste kiertää kudosmalleissa ruokkien kudosmallien soluja.

Kudosmallien solut erilaistetaan ihmisen kantasoluista, näin mallit ovat ihmisperäisiä. Tarkoituksena on muodostaa sydän-, maksa-, hermo, luu- ja rasvakudoksia, joissa toimivat myös verisuonet ja hermoradat. Solut ovat kolmiulotteisessa hydrogeelissä tai tukirakenteessa, jotta viljelmät mallittaisivat paremmin kudoksia. Tavoitteena on käyttää monikudosmallialustaa mallittamaan sekä tervettä että sairasta tai vaurioitunutta ihmisen kudosta.

– Näin opimme ymmärtämään esimerkiksi, miten vaurio sydänkudoksessa vaikuttaa sydänlihassoluihin sekä muihin kudoksiin. Monikudosmallialustalla voimme myös tutkia lääkevaikutuksia, ja tietokoneavusteisen mallinnuksen avulla soveltaa alustalla saatua tietoa ihmiskehotasolle. Tutkimuksemme vaatii eri tieteenalojen ja asiantuntijoiden saumatonta yhteistyötä, Minna painottaa.

Kuva Silja Viitala
Teksti Minna Puntila

Tutustu muihin alumnitarinoihin