Alumnimme Seppo Koho: Opinnoista hyvät pohjatiedot, loppu kiinni omista valinnoista ja omasta draivista
Valaisimien mukanaan tuoma tunnettuus ja kaupallinenkin menestys ovat antaneet Koholle tervetullutta valinnanvapautta myöhempiin töihin. Viime vuosina hän on hyödyntänyt inspiraatiotaan asiakastöiden ohella myös oman talonsa remontointiin, projektiin jota hän kutsuu leikillisesti ”tasakattotalon pelastusprojektiksi”.
Arkkitehdistä huonekalumuotoilijaksi
Seppo Koho on opiskellut suunnittelua niin Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä kuin Tampereella silloisen TTY:n arkkitehtilinjallakin. Hän kertoo päätyneensä Tampereelle osittain sattumankaupalla.
– Opiskelin 1990-luvun alulla taideteollisessa sisustus- ja huonekalusuunnittelua, mutta hurahdin samalla vähän arkkitehtuuriinkin, erityisesti pientalosuunnitteluun. Pyrin arkkitehtiosastolle piirustuskokeiden kautta, ja kilpailutuloksissa parhaiten menestyneet saivat paikan joko Espoon Otaniemeen, Tampereelle tai Ouluun. Oma polkuni johti tuolloin Tampereelle, Koho muistelee.
Kohon Tampereen-opintojen aikaan arkkitehtikoulu sijaitsi vielä kaupungin keskustassa, Tuomiokirkonkadulla. Koho asui itse kadun toisella puolella, ja kertoo nauttineensa tuosta ajasta paljon. Opetusta hän piti korkeatasoisena.
– Arkkitehtuurin opiskelu oli ihanaa. Saimme vapaasti unelmoida ja käyttää luovuutta, ja työtämme myös arvostettiin. Meidän annettiin etsiä vapaasti omia lähtökohtiamme suunnitteluun. Sain opinnoista hyvät pohjatiedot alalle, ja sen jälkeenhän loppu on ollut kiinni omista valinnoista ja omasta draivista, Koho toteaa.
Arkkitehtuurin opiskelu oli ihanaa. Saimme vapaasti unelmoida ja käyttää luovuutta, ja työtämme myös arvostettiin. Meidän annettiin etsiä vapaasti omia lähtökohtiamme suunnitteluun. Sain opinnoista hyvät pohjatiedot alalle, ja sen jälkeenhän loppu on ollut kiinni omista valinnoista ja omasta draivista.
Seppo Koho, arkkitehti, sisustusarkkitehti, muotoilija
Koho perusti oman toiminimen pian arkkitehtiopintojensa aloittamisen jälkeen, vuonna 1995. Käytännön työ alkoi pian viedä enemmän aikaa, Koho muutti takaisin Helsinkiin ja hän aloitti samalla pendelöinnin Tampereelle – kulkien väliä samoilla junilla yhdessä professorien ja opettajien kanssa.
Ajan mittaan Kohon työskentelyn painopiste alkoi siirtyä arkkitehtuurista yhä enemmän muuhun suunnitteluun.
– Siirryttyäni työelämään huomasin pian, että käytännön arkkitehtuurityö ei olekaan minulle se ykkösjuttu. Ensinnäkään en ole yhtään kilpailuhenkinen. Toisekseen pidän itsenäisestä työskentelystä, kun taas arkkitehtuuri vaatii mitä suurimmassa määrin yhteistyötä. Lisäksi ala näyttäytyy minulle yllättävänkin konservatiivisena, mielestäni pientalosuunnittelussa eteenpäin pyrkivää ja kokeilevaa otetta voitaisiin arvostaa nykyistä enemmän, Koho haastaa.
Materiaalina puu, tyylinä rikas neutraali
Kohon oma alue löytyi lopulta valaisin- ja huonekalusuunnittelusta. Hän työskentelee kotitoimistollaan Tuusulassa sekä protopajallaan Järvenpäässä. Materiaalien osalta Kohon työ alkoi jo varhain kietoutua puun ympärille. Koho muistaa viihtyneensä puupajalla hyvin jo opiskeluaikana, ja 1990-luvun loppupuolella hän oivalsi, ettei kukaan vielä tehnyt puisia valaisimia. Tämä oivallus on kantanut hänet pitkälle.
– Kun me Suomessa teemme jotain puusta, niin mielestäni sitä kannattaa työstää ja jalostaa pitkälle, ja myydä sitten valmiina tuotteina ulkomaille. Ulkomailla arvostetaan niin puuta raaka-aineena kuin myös muotoiluosaamistamme, ja niistä ollaan myös valmiita maksamaan, Koho toteaa.
Kohon töistä parhaiten tunnettu on hänen Secto Designille suunnittelemansa puisten valaisimien mallisto. Sekä julkisiin tiloihin että yksityiskoteihin soveltuvia valaisimia on myyty vuosien mittaan maailmanlaajuisesti yli 70 maahan. Tyyliään Koho kuvailee ”rikkaaksi neutraaliksi”, ja hän kertoo nauttivansa erityisesti yksityiskohtaisesta työskentelystä ja omilla käsillä tekemisestä.
– Arkkitehtuurissa on käytännössä mahdotonta tehdä prototyyppejä yksi yhteen -mittakaavalla, mutta kalusteissa se on kaiken A ja O. Pienikin halkaisijan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen, eikä tätä voi nähdä tietokoneen ruudulta. Prototyyppi on tarkoitukseen välttämätön, ja itselleni prototyöstö on itse asiassa osa suunnittelun jatkumoa, Koho kertoo.
Osa Kohon suunnittelujatkumoa on myös 2018 alkanut kunnostusprojekti, joka liittyy erääseen tasakattoiseen puoliatriumtaloon Tuusulassa, hänen nykyiseen kotiinsa.
– Olen käyttänyt viime vuosina paljon luovuuttani talomme kunnostamiseen. Vaimo sanoo leikillisesti minun suhtautuvan remontointityöhön samalla detaljitasolla kuin huonekalusuunnitteluun, ja talo onkin meille loppuelämän projekti. Myönnän kyllä, että se sisältää minulle ammatillisiakin ambitioita, ja myös vähän turhamaisuutta, Koho sanoo hymyillen.
Muotoilutyössä on Seppo Kohon mielestä parasta vapaus – se, että saa tehdä mitä, milloin ja miten itse haluaa. Työssä hankalimmalta tuntuu edelleen ”sen ykkösajatuksen” saaminen. Välillä ideoita ei vain tule, kun taas välillä niitä tulee niin paljon, ettei niitä kaikkia ehdi toteuttaa. Kolikon toisella puolella sama asia on työssä myös parasta: ideoiden pyörittely on hauskaa, kunhan sitä saa tehdä vapaasti, ilman rajoituksia.
Muotoilun maailma on kuin leikkiä, jota saa aina vain jatkaa ja jatkaa edelleen.
Seppo Koho, arkkitehti, sisustusarkkitehti, muotoilija
– Olen ollut muotoiluasioissa onnekas ja saanut osakseni menestystä, josta moni suunnittelija vain haaveilee. Isoja ambitioita riittää kuitenkin vielä, mutta nyt ne suuntautuvat myös taiteen tekemiseen ja kuvanveistoon. Muotoilun maailma on kuin leikkiä, jota saa aina vain jatkaa ja jatkaa edelleen.
Kuka: Seppo Koho
Tutkinto ja pääaine: arkkitehti, arkkitehtuuri
Valmistumisvuosi: 1993
Nykyinen työ: arkkitehti, sisustusarkkitehti, muotoilija, toimitusjohtaja, Secto Design Oy
Teksti: Tiina Leivo
Kuva: Uzi Varon