Eetu-Hermanni Mäntykenttä: "Konetekniikan insinöörin opetuskokonaisuus TAMKissa on hurjan laaja"

Kuka olet?

Olen Oulusta kotoisin oleva, nykyisin kolmatta vuotta Tampereella opiskeleva ja asuva konetekniikan insinööriopiskelija. Omaan harrastuneisuutta kaksi- ja nelipyöräisten saralta niin rakentelun kuin myös kilpa-ajon puolelta ja soitan myös rumpuja vapaa-ajallani. Ikää on vasta 21 vuotta ja opinnoissani suuntautumispolukseni olen valinnut tuotekehityksen.

Miten päädyit opiskelemaan konetekniikkaa? Mikä alassa kiinnosti?

Kiinnostukseni mekaanisiin laitteisiin johtuu suurilta osin siitä, että olen ollut tekemisissä muun muassa autojen ja moottoripyörien kanssa aina pienestä lapsesta saakka. Ennen korkeakoulua pidin aluksi täysin varmana valintana ammattikoulun autoalaa toisen asteen koulutukseksi. Toisin tosin kävi, sillä vaikka olin aina ollut tekemisissä ajoneuvojen kanssa, en lopulta halunnut ajatella, että harrastuksesta tulisi työ. Lopulta päädyin opiskelemaan kone- ja metallialaa, koneistajan perustutkintoa.

Suoritin myös ammattikoulututkinnon ohessa lukion oppimäärän kaksoistutkinnolla. Päätin jo toisella vuodella kaksoistutkintoa suorittaessani, että en haluaisi jättää opiskelujani siihen. Olin saanut ammattikoulun kautta jo hieman työkokemusta metallialalta, mutta ajattelin, että haluaisin perehtyä enemmän valmistusprosessin takana oleviin asioihin – nimellisesti itse suunnittelutyöhön. Tykkäsin aina koneistuksesta ja kompleksien kappaleiden ja kokonaisuuksien valmistamisesta, mutta halusin tietää mikä käytännössä mahdollisti nämä eri kappaleet ja kokoonpanot.

Mistä sait kipinän hakea opiskelemaan TAMKiin?

Tämä oli puoliksi sattumaa. Kun hain yhteishaussa jatkokoulutukseen, laitoin kaikki suuremmat, tuolloista kotikaupunkiani Oulua etelämmässä sijaitsevat kaupungit vaihtoehdoiksi, kunhan niissä opiskeltiin konetekniikkaa. TAMK nousi hakulistani ensimmäiseksi peitoten kaupungit kuten Turun ja Jyväskylän tarjoamalla lentokonetekniikan suuntautumispolkumahdollisuuden, ja tarinoiden pohjalta Tampere sai mielessäni selkäänsä parhaan opiskelijakaupungin viitan. Omaksi yllätyksekseni haun jälkeen pääsin sisään TAMKiin ensimmäisellä hakukerralla enkä ole katunut päätöstäni.

Mikä on parhain muistosi/kokemuksesi opiskelusta TAMKissa?

Ensimmäisenä opintoihin liittyen mieleeni tulee matikan ja fysiikan opetus ja sen paljous, varsinkin kahtena ensimmäisenä vuonna. Aiemmin en ollut kyseisistä aineista piitannut juuri ollenkaan, mutta TAMKissa matikasta ja fysiikasta yksinkertaisesti tuli minusta hauskaa ja mielenkiintoista. Tämä voi johtua yksinkertaisesti siitä, etten ollut opiskellut aineita ”tosissani” aiemmin ja että aineiden tehtävät oli sovellettu asioihin jotka kiinnostivat minua.

Toinen mahtava kokemus on uusien ystävien saaminen. Se, että ympäri Suomea tulleet uudet opiskelijat hitsaantuvat yhteen samalla luokalla luo opiskelun kautta uusia ystävyyssuhteita, joita ei muuten edes syntyisi. Tämä ystävyyssuhteiden luominen vahvistuu entisestään esimerkiksi opiskelijatapahtumissa ja kerhotoiminnan kautta. Nämä kaksi ovat myös valtava osa opiskelijakulttuuria TAMKissa ja niihin mukaan lähteminen on tehty helpoksi kaikille.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

Nyt kolmannen opiskeluvuoden viimeisellä puoliskolla olen alkanut elättelemään ideaa, että jatkaisin opiskelujani vielä hieman pidemmälle ja suorittaisin maisterivaiheen tutkinnon yliopistossa. Tutkintoni tulisi olemaan sielläkin konetekniikka ja suuntautumiseksi olen miettinyt tuotekehitystä, koneensuunnittelua tai ehkä jopa lujuusoppia. Aiheesta pitää vielä kysellä lisää muilta opiskelijoilta ja punnita eri vaihtoehtoja.

Toinen mahdollinen jatkovaihtoehto TAMKista valmistumisen jälkeen on yksinkertaisesti insinöörin tutkinnolla töihin meno – mekaniikkasuunnittelua, tuotekehitystä tai jotain vastaavaa. Suhteiden ja työuran luonti suoraan TAMKista valmistumisen jälkeen kuulostaa yhtä hyvältä kuin jatko-opiskelukin ja suurin osa valitseekin tämän polun, sillä valmistumisen aikaan suurella osalla on jo valmiiksi työpaikka. Aika näyttää, kuinka käy minun kohdallani.

Mitä haluat sanoa niille, jotka miettivät juuri tähän tutkinto-ohjelmaan hakemista?

Konetekniikan insinöörin opetuskokonaisuus TAMKissa on hurjan laaja – sen alla on jopa viisi eri suuntautumisvaihtoehtoa. Jokainen näistä on erilainen toisiinsa verrattuna ja jokaisesta näistä valmistuu oman alansa ja osa-alueensa ammattilaisia. Jos laitteiden toimintaperiaatteet, tuotannon optimointi ja suunnittelu tai esimerkiksi robotiikka kiinnostavat sinua, on konetekniikka juuri se oikea ala sinulle.

Yhteishakuaikana ei kannata niinkään edes miettiä suuntautumiskysymystä (vaikka moni siihen sortuu, myös minä mukaan lukien), sillä mielipiteet tulevat varmasti muuttumaan opintojen aikana useaan otteeseen. Ennemminkin kannattaa valmistautua siihen, että TAMKilla on tarjota kattava tietotaito liittyen konetekniikan kaikkiin osa-alueisiin ja se oma juttu tulee erittäin suurella todennäköisyydellä löytymään opintojen edetessä, jos mielenkiintoa riittää alaa kohtaan. Pitää vain pitää silmät auki ja olla valmis oppimaan uutta myös osa-alueilta, jotka ovat alun perin tuntemattomia.

Kuva: Inka Jouhikainen

Tutustu tarkemmin Konetekniikan tutkinto-ohjelmaan.