Hoitotiede

Hoitotieteen tutkimus keskittyy Tampereen yliopistossa neljään pääteemaan: Hyvinvoiva perhe ja yksilö, Hyvinvointia tuottava palvelujärjestelmä, Johtamisella hyvään hoitamiseen sekä Osaamisella hyvään hoitamiseen. Tutkimus perustuu perhehoitotieteelliseen ymmärrykseen siitä, että yksilö on aina osa sosiaalista läheisverkostoaan, perhettään. Tutkimukselle on ominaista menetelmällinen monipuolisuus, kansallinen verkostoituminen, kansainvälisyys ja monitieteinen yhteistyö. Tutkimuksella tuotetaan näyttöön perustuvaa tietoa terveydenhuollon ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön.  

Hyvinvoiva perhe ja yksilö  

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa perheen ja yksilön elämästä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemisesta sekä vaikuttavista hoitotyön interventioista. Perhe ja yksilö nähdään aktiivisina oman hyvinvointinsa asiantuntijoina ja edistäjinä.   

Läheisen kuolema, suru ja selviytyminen  

Tutkimushanketta johtaa TtT, dosentti Anna Liisa Aho  

Tutkimushankkeessa kuvataan läheisten suru- ja selviytymisprosessia eri kuolinsyiden ja kulttuurien näkökulmasta sekä kehitetään surevien selviytymistä edistäviä tuki-interventioita ja arvioidaan niiden vaikutuksia.   

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:   

1) suru ja selviytyminen eri perheenjäsenten / läheisten ja eri kuolinsyiden näkökulmasta  

2) surevien tarvitsema ja saama tuki sekä surevien selviytymistä edistävät tuki-interventiot   

3) läheisen kuoleman jälkeiset seuraukset ja elämänmuutokset  

4) vertaistuki ja sen vaikuttavuus surevien selviytymisprosessissa sekä kokemusaisantuntijakoulutuksen merkitys yhteiskunnassa  

5) saattohoidon laatu ja lasten saattohoito  

6) hyvä elämä ja kuolema eri kulttuureissa  

7) perhesurmien motiivit ja taustatekijät 

8) vanhempien kokemuksia sikiöperäisestä raskauden keskeytyksestä, tuesta ja elämänmuutoksista

Online-tukisovelluksen kehittäminen traumaattisen lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille

Johtava tutkija: Dosentti, Anna Liisa Aho ja post doc tutkija: Nur Atikah Mohamed Hussin 

Hankkeen tarkoituksena on luoda kattava online-surutukijärjestelmä traumaattisen lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille.  Tutkimuksessa aineistoa kerätään sekä vanhemmilta että suruasiantuntijoilta.

Eu rahoitteinen hanke https://projects.tuni.fi/pcare/

Imetysohjaus  

Tutkimushanketta johtaa professori Marja Kaunonen ja TtT Riikka Ikonen.   

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään eri-ikäisten vauvojen ja lasten imetystä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä imetysohjausta perheiden, ammattilaisten ja vertaistukijoiden näkökulmista.  

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:  

1) imeväisikäisten ravitsemukseen yhteydessä olevat tekijät   

2) yli 1-vuotiaan imetykseen liittyvät tiedot, taidot ja asenteet  

3) mobiilisovelluksen avulla annettu imetyksen vertaistuki (johtaa Turun yliopisto)  

Näyttöön perustuva palliatiivinen hoito  

Tutkimushanketta johtaa professori Elina Haavisto.   

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään hyvä palliatiivinen hoito (ml. saattohoito) ja sen edellyttämä hoitohenkilökunnan osaaminen (tiedot, taidot, asenne, arvot), sekä arvioidaan palliatiivisen hoitotyön toteutumista ja osaamista. Lisäksi tutkimushankkeessa kehitetään hoitotyön ja osaamisen vahvistamisen mittareita ja interventioita sekä arvioidaan interventioiden vaikuttavuutta.   

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:   

1) Potilaan hoito  

• Päätöksenteko ja hoidon suunnittelu  

• Eettiset kysymykset hoidossa  

• Potilaan psykososiaalinen tukeminen  

• Mittareiden ja interventioiden kehittäminen  

2) Perhe osana potilaan hoitoa  

• Perheen psykososiaalinen tukeminen  

• Perheen osallistuminen potilaan hoitoon  

• Perheen selviytyminen ennen/ jälkeen potilaan kuoleman  

• Perheen tyytyväisyys potilaan hoitoon  

• Mittareiden ja interventioiden kehittäminen  

3) Hoito-organisaatio  

• Hoitohenkilökunnan tieto, taito ja asenne   

• Moniammatillinen yhteistyö ja sen osaaminen  

• Hengenahdistuksen hoidon osaaminen

• Palliatiivinen sedaatio  

• Hoitohenkilökunnan uupuminen ja ammatillinen elämänlaatu

  • Mittareiden ja interventioiden kehittäminen 

Syöpää sairastavan potilaan hoito ja perhe

Tutkimushanketta johtaa professori Elina Haavisto.   

Tutkimushanke keskittyy 1) parantavaa ja jarruttavaa hoitoa saavan syöpää sairastavan potilaan ja hänen perheensä kokemuksien, elämänlaadun ja selviytymisen kuvaamiseen ja selittämiseen ja 2) palvelujärjestelmän toimintaan syöpää sairastavan potilaan hoidossa ja perheen kohtaamisessa. Lisäksi hankkeessa kehitetään mittareita ja interventioita.

Hankkeen tutkimusta tehdään yhteistyössä dosentti, TtT Eeva Harjun kanssa ja se kohdistuu seuraaville alueille:

1. Penissyöpää sairastavan potilaan elämänlaatu 

2. Syöpää sairastavan lapsen opiaattien käyttö ja perheen kokemukset 

3. Levinnyttä syöpää sairastavan potilaan liikunta- intervention vaikutukset elämänlaatuun 9 kuukauden seurantatutkimuksessa 

4. Syöpää sairastavan potilaan psykososiaalisen tuen mittarin kehittäminen 

5. Erikoissairaanhoidon ja Syöpäyhdistyksen yhteistyö potilaan psykososiaalisessa tukemisessa 

Mielen hyvinvointi ja psykiatrinen hoitotyö  

Tutkimushanketta johtaa FT, professori (tenure track) Jari Kylmä   

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä, kehitetään mielen hyvinvointia edistäviä interventioita sekä arvioidaan niiden vaikuttavuutta eri konteksteissa.   

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:   

1) positiivinen mielenterveys  

2) mielenterveyttä edistävät interventiot ja psykiatrisen hoitotyön interventiot  

3) toivo positiivisen mielenterveyden elementtinä  

4) toivoa vahvistavat interventiot eri konteksteissa.  

Seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien moninaisuus ja terveys  

Tutkimushanketta johtaa FT, professori (tenure track) Jari Kylmä  

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään erilaisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien omaavien ihmisten terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä, kehitetään terveyttä edistäviä interventioita ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta eri konteksteissa.  

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:   

1) seksuaaliterveyden edistäminen  

2) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden elämä ja terveys  

3) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perheiden elämä ja terveys   

4) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.  

Väkivaltaa kokeneet lapset ja nuoret   

Tutkimushanketta johtaa TtT Riikka Ikonen.   

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään vanhempien taholta väkivaltaa tai toimimattomia kasvatuskäytäntöjä kokeneille lapsille ja perheille suunnatun intervention kokemuksia ja vaikuttavuutta.  Tutkimus on osa STN:n rahoittamaa ACElife-konsortiotutkimusta: www.acelife.fi  

Hyvinvointia tuottava palvelujärjestelmä  

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa palvelujärjestelmästä, sen toimivuudesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä terveydenhuollossa ja sen rajapinnoilla, erityisesti asiakkaiden, potilaiden ja perheiden näkökulmasta.  

Human-centered solar smart technology design for healthy aging (SOL-TECH)  

Tutkimushankkeen PI: Tenure track professori Paola Vivo  

Osahankkeen johtaja: professori Marja Kaunonen, yhteistyössä TtT Mira Palonen.  

Monitieteisessä tutkimuksessa kuvataan ikääntyneiden arjen tarpeita ja toiveita sekä kehitetään valoteknologiaa käyttävä apuväline kaatumisen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi. Tavoitteena on yhteistyössä terveyden, yhteiskuntatutkimuksen, arkkitehtuurin ja teknologian asiantuntijoiden kanssa tukea ikäihmisten turvallista asumista kotona. Keskeistä on tehdä kehittäminen yhteistyössä kotona asuvien ikääntyneiden, heidän läheistensä ja kotihoidon ammattilaisten kanssa.   

Yksilön ja perheiden terveyden vahvistaminen palveluissa  

Tutkimushanketta johtaa TtT, dosentti Anja Rantanen  

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään erilaisissa elämän muutostilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden elämän laatua ja terveyttä sekä tuentarpeita. Lisäksi kehitetään tuki-interventioita terveyden vahvistamiseksi. 

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille: 

1) pitkäaikaisen terveysongelman kanssa elävien terveyden vahvistamainen 

2) nuoret, joiden vanhemmalla vakava sairaus

3) kokemukset tuen tarpeesta.  

Lapsiperheiden arki, haasteet ja palvelut  

Tutkimushanketta johtaa professori Eija Paavilainen  

Tutkimushankkeessa kuvataan lapsiperheiden arkea vaativissa tilanteissa, erityisesti perheväkivaltaan liittyvissä, sekä etsitään vaikuttavia keinoja riskiolojen lieventämiseen, lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä moniammatillisten lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. 

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:  

1) Perheväkivallan muotojen tutkimus  

2) Lasten kaltoinkohtelun ehkäisyn moniammatilliset interventiot  

3) ERICA 2019-2021, jatkuu mobiilisovelluksen testauksena 2022-  

4) Lapsiperhepalvelut Japanissa ja Suomessa 2018-  

5) Kansainvälinen pitkäaikaissairaan lapsen perheen arki –tutkimus 2020- 

6) Vanhempien tekemä emotionaalinen kaltoinkohtelu: Voidaanko sitä vähentää virtuaalitodellisuuden avulla? STOPCEM_VR 2024-2027 Rahoitus Suomen Akatemia, tutkijatohtori Pia Keiski 

Terveydenhuollon veto- ja pitovoima

 Tutkimushanketta johtaa professori Elina Haavisto  

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään eri terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden sekä koulutukseen pyrkivien veto- ja pitovoimaa eri konteksteissa. Tutkimushankkeessa kehitetään myös aiheeseen liittyviä mittareita.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:  

1. Eri tasoisen terveydenhuollossa toimivan hoitohenkilökunnan veto- ja pitovoima, kuten opiskelijat, valmiit hoitajat, esihenkilöt, hoitotyön johtajat sekä kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoiset opiskelijat ja hoitajat

2. Tutkimuksen kohteena on halu hakeutua koulutukseen, halu opiskella ja tehdä työtä, lähteminen terveydenhuollon ammatista, uran vaihtaminen terveydenhuoltoon

3. Halu tehdä hoitotyötä - mittarin (Desire to work as a nurse; DeWoNu-I) edelleen kehittäminen ja testaaminen eri konteksteissa

Monialaiset palvelut hyvinvointialueella, peruspalveluissa

 Tutkimushanketta johtaa TtT Minna Koskimäki

 Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia seurauksia monialaisella asiakastyöllä on esihenkilöiden, ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamiselle ja osaamisen rakentumiselle; miten monialaisuutta opitaan ja miten monialainen osaaminen rakentuu esihenkilöiden, ammattilaisten ja opiskelijoiden kuvaamana sekä millaista osaamista monialainen työskentely edellyttää. Hankkeessa tuotetaan tietoa myös monialaisen identiteetin kehittymisestä; sen kehittymisestä terveysalan opiskelijoiden käytännön harjoittelussa sekä ammattilaisten informaalissa/formaalisessa oppimisessa työssä.

Johtamisella hyvään hoitamiseen  

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa terveydenhuollon johtamisesta ja hoitajien työhyvinvoinnista sekä organisaatiokulttuureista. Hyvä johtaminen vahvistaa työhyvinvointia, edesauttaen hyvää hoitamista. 

COVID-19 pandemia terveydenhuollon johtamisen haasteena 

Tutkimushanketta johtaa professori Marja Kaunonen   

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa organisaatiokulttuurin eettisyydestä terveydenhuollossa sekä henkilöstön työhyvinvoinnista erityisesti organisaatioiden muutostilanteissa. Hankkeessa keskitytään myös tuottamaan tietoa sairaalan sisällä uuteen työyksikköön siirtyneen ja omaan työyksikköön jääneen henkilökunnan henkisestä hyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana. Sairaalahenkilöstön henkistä hyvinvointia tarkastellaan ahdistuneisuuden, työhön liittyvän stressin ja COVID-19-viruksen tarttumisen pelkojen, sekä uuteen työyksikköön siirtymisen aiheuttamien kokemusten näkökulmista.  

Arvostava johtaminen   

Tutkimushanketta johtaa postdoc-tutkija, TtT Merja Harmoinen yhteistyössä TtM Mervi Roosin kanssa.   

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa arvostavasta johtamisesta, työstä ja ammatista lähtemisestä sekä terveydenhuollon pito- ja vetovoimaisuudesta kansallisesti ja kansainvälisesti.   

Z-sukupolven työntekijöiden johtaminen terveydenhuollossa

Tutkimushanketta johtaa dosentti Satu Kajander-Unkuri

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa Z-sukupolven työntekijöistä terveydenhuollossa, heidän työelämään suhtautumisestaan ja sitoutumisestaan ja odotuksistaan esihenkilötyölle ja miten heitä tulisi johtaa terveydenhuollossa

Osaamisella hyvään hoitamiseen  

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa terveydenhuollon koulutusjärjestelmästä sekä johtajien, opettajien, opiskelijoiden ja ammatissa toimivien oppimisesta ja osaamisesta sekä niiden arviointimenetelmistä eri konteksteissa. Tutkimuksessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa kuten simulaatiopelejä ja virtuaalitodellisuussovelluksia.  

Simulaatiopelit ja virtuaalitodellisuussovellukset hoitotyön koulutuksessa ja kliinisessä toimintaympäristössä   

Tutkimushanketta johtaa dosentti FT Jaana-Maija Koivisto yhteistyössä professori Elina Haaviston kanssa.  

Tutkimushankkeessa kehitetään simulaatiopelejä ja virtuaalitodellisuussovelluksia kliinisten päätöksentekotaitojen, tietoperustan ja vuorovaikutuksen ja empatian oppimisessa ja osaamisessa sekä selvitetään niiden käytön vaikuttavuutta, hyödyllisyyttä ja käyttäjäkokemusta.   

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:   

1) Simulaatiopelin vaikuttavuus hoitotyön opiskelijoiden kliinisiin päätöksentekotaitoihin ja tietoihin kirurgisen potilaan hoitotyöstä   

2) Virtuaalitodellisuus moninpeli hoitotyön opiskelijoiden yhteisen päätöksenteon oppimisessa   

3) Digitaalinen oppimisympäristö sairaanhoitajien tiedon, taidon ja asenteen vahvistamisessa palliatiivisessa hoidossa   

4) Simulaatiopeli hoitotyön opiskelijoiden loppukokeessa peruselintoimintojen ja kliinisten päätöksentekotaitojen arvioinnissa    

5) Pelimekaniikka simulaatiopeleissä ja virtuaalitodellisuussovelluksissa  

6) Hoitotyön opiskelijoiden skenaarioiden suorittaminen kliinisten päätöksentekotaitojen oppimisessa    

7) Hoitotyön opiskelijoiden ja ammattilaisten kliiniset päätöksentekotaidot virtuaalitodellisuussovelluksissa   

8) Hoitotyön opiskelijoiden ja ammattilaisten simulaatiopelien ja virtuaalitodellisuussovellusten käyttäjäkokemukset   

9) Empatian ja vuorovaikutuksen oppiminen virtuaalitodellisuussovelluksissa  

Measuring and comparing achievements of learning outcomes in Higher education, Phase 2 (CALOHE2)   

Tutkimushanketta johtaa professori Robert Wagenar, University of Groningen, Tuning Academy;   

TAU vastuussa: professori Marja Kaunonen   

Tutkimushankkeessa kehitetään eurooppalainen osaamisen arviointimenetelmä, jossa arvioidaan ja arvostellaan mitattavissa olevia osaamisen tuloksia. Tavoitteena on ylittää kulttuurien, tieteenalojen ja koulutuksen erityispiirteitä.  

Lisäksi hankkeessa päivitetään aiemmissa projekteissa (TUNING, CALOHE) kehitetty koulutuksen tuottama osaamisen määrittely ja oppijan kompetenssit sekä kuvataan covid-19 pandemian aiheuttamat muutokset osaamistarpeissa.   

Aprendizaje Centrado en el Estudiente en América del Sur – ACE   

Tutkimushanketta johtaa professori Robert Wagenar, University of Groningen, Tuning Academy;  

TAU: hoitotieteen eurooppalainen asiantuntija: professori Marja Kaunonen   

Tutkimushankkeessa kehitetään neljän tieteenalan (Environmental Engineering; Education Sciences/Teacher training, Nursing, History) korkeakoulutuksen kehys, jossa kuvataan koulutuksen tuottama tieto, osaaminen ja laajempi yhteiskunnallinen osallistuminen. Työ rakentuu aikaisemman Tuning-Latin America –projektin (2017) tuloksiin. Projektin tavoitteena on lisäksi uudistaa koulutusta ja henkilöstön kehittämistä. Tuloksena on opiskelijalähtöiset ohjelmat, joissa opiskelijat huomioidaan opetussuunnitelmatyössä, sen toteuttamisessa ja syventämisessä tuoden esimerkkejä oppimisen, opettamisen ja arvioinnin hyvistä käytännöistä.  

Terveysalan koulutus ja näyttöön perustuvan osaamisen kehittäminen

Tutkimushanketta johtaa Dosentti Anna Liisa Aho, dosentti Anja Rantanen, TtT Minna Koskimäki

Hankkeessa tehdään terveydenhuollon koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen liittyvää tutkimusta, jonka avulla voidaan kehittää koulutuksen sisältöä sekä opettajien ja opiskelijoiden jatkuvaa oppimista. Hankkeessa tuotetaan myös ajankohtaista tietoa hoitotyön opiskelijoiden, opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja täydennyskoulutuksesta. Koulutukseen liittyvä monikulttuurisuus on keskeinen osa tutkimushanketta.

Tutkimus keskittyy seuraaviin alueisiin: 

1) Monikulttuurisuus terveydenhuollossa ja opetuksessa 

2) Terveydenhuollon opettajaopiskelijoiden ja opettajien näyttöperusteinen osaaminen 

3) Hoitotyön opiskelijoiden ohjaaminen ja kiusaaminen

4) Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen erilaisin pedagogisin menetelmin

5) Opettajaopiskelijoiden mentorointi ja ammatillinen kehittyminen

6) Opettajien täydennyskoulutustarpeet 

7) Opettajien esihenkilöiden näkemys systemaattisesta osaamisen kehittämisestä

8) Terveysalan opiskelijoiden (amk + ao) mielenhyvinvointi ja sen tukeminen pedagogisin keinoin

Terveydenhuollossa työskentelevien hoitajien näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen  

Tutkimushanketta johtaa professori Elina Haavisto  

Tutkimushankkeessa 1) arvioidaan kansallisella tasolla terveydenhuollon ammattilaisten näyttöön perustuvan toiminnan osaamista (tieto, taito, asenne) ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä, 2) kehitetään tietotesti näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen arvoimiseksi terveydenhuollon käyttöön, ja 3) kehitetään interventioita näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen vahvistamiseksi. 

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:  

1) terveydenhuollossa toimivan hoitohenkilökunnan (potilashoidossa olevat hoitajat, hoitotyön opiskelijat, esihenkilöt ja hoitotyön johtajat) näyttöön perustuvan toiminnan tiedon, taidon ja asenteen arvioiminen terveydenhuollon eri konteksteissa 

2) näyttöön perustuvan toiminnan tietotestin kehittäminen ja testin psykometristen ominaisuuksien arvioiminen   

2) näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen vahvistaminen digitaalisen oppimisympäristön avulla. 

Veto- ja pitovoimaa vanhustyöhön 

Tutkimushanketta johtaa TtT, dosentti Sirpa Salin yhteistyössä professori Eija Paavilainen  

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selvitetään tulevien terveydenhuollon ammattilaisten sekä alalla työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä ikääntyvien palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on edistää vanhustyön veto- ja pitovoimaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille: 

1. sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologiseen osaamiseen liittyvät tiedot, taidot ja asenteet. 

2. sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisen päätöksenteon kehittyminen – tutkimus 2023–2025 Japanissa ja Suomessa. 

3. Vanhustenhuollon toimintaympäristöjen työyhteisöt – tutkimus 2022–2025

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssi Euroopassa (COMPEUnurse)

Tutkimushanketta johtaa dosentti Satu Kajander-Unkuri.

Tutkimushankkeessa arvioidaan ja verrataan sairaanhoitajien kompetenssitasoa valmistumisvaiheessa ja uran ensimmäisinä vuosina Euroopassa heidän itsearviointinsa perusteella sekä tunnistetaan ja analysoidaan kompetenssitasoon yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi hankkeessa arvioidaan käytettyjen tutkimusinstrumenttien psykometrisia ominaisuuksia eri EU-maissa. Hankkeessa on mukana kuusi EU-maata (Espanja, Italia, Portugali, Slovakia, Suomi ja Tsekki) ja 10 korkeakoulua.

Tutkimus kohdentuu seuraaville osa-alueille:

1) Sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssitaso valmistumisvaiheessa

2) Kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen laadun yhteys kompetenssitasoon valmistumisvaiheessa

3) Sairaanhoitajaopiskelijoiden alanvaihtosuunnitelmien yhteys kompetenssitasoon valmistumisvaiheessa

4) Sairaanhoitajaopiskelijoiden itseohjautuvan oppimisen taitojen yhteys kompetenssitasoon valmistumisvaiheessa

5) Sairaanhoitajaopiskelijoiden valtaistumisen yhteys kompetenssitasoon valmistumisvaiheessa

6) Valmistumisvaiheen koulutukseen tyytyväisyyden ja työuran ensimmäisen vuoden työtyytyväisyyden yhteys

7) Sairaanhoitajien valtaistuminen uran ensimmäisen vuoden jälkeen 

8) Sairaanhoitajien kompetenssitason kehittyminen uran kahtena ensimmäisenä vuonna Euroopassa ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Terveysalan koulutuksen sovittaminen globaaleihin terveydenhuollon kompetenssivaatimuksiin: Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien arviointi tulevia sukupolvia varten (ANGEL)

Tutkimushanketta johtaa dosentti Satu Kajander-Unkuri

Tutkimushankkeessa kuvataan ja arvioidaan sairaanhoitajien kompetenssivaatimuksia terveydenhuollon globaalien haasteiden kontekstissa, jotta tulevaisuuden hoitotyön koulutus vastaa alan ammatillisia vaatimuksia. Lisäksi hankkeessa arvioidaan sopivia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä Z-sukupolveen kuuluville terveysalan opiskelijoille ja heidän näyttöön perustuvan toiminnan kompetenssia. Tutkimushanke on kansainvälinen.

Tutkimus kohdentuu seuraaville osa-alueille:

1) Sairaanhoitajien kompetenssivaatimukset valmistumisvaiheessa terveydenhuollon globaalien haasteiden kontekstissa (erityisesti, mutta ei rajoittuen: ilmastonmuutos, Covid-19, väestön ikääntyminen)

2) Z-sukupolveen kuuluvien terveysalan opiskelijoiden oppiminen ja kompetenssin kehittäminen

3) Z-sukupolveen kuuluvien terveysalan opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan kompetenssi 

4) Virtuaalitodellisuuden opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt korvaamassa potilashoidon todellisuutta ja kehittämässä Z-sukupolveen kuuluvien terveysalan opiskelijoiden oppimista ja osaamista
 

Tutkimussivua päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Tutkimussivu on päivitetty 6.11.2024.