Katja Heiskanen – laboratoriotekniikan opinnoista uudelle uralle
Kuka olet?
Olen Katja Heiskanen, 39-vuotias ja valmistunut TAMKin laboratoriotekniikan koulutuksesta keväällä 2020. Työskentelen Stora Enson Tampereen toimipisteen tuotekehityslaboratoriossa laboratorioteknikkona. Aiemmalta ammatiltani olen restonomi, työskentelin Tampereen kaupungin ravitsemispalveluilla kymmenisen vuotta.
Vapaa-aikani kuluu kolmen kissani sekä liikunnan parissa. Aioin myös aloittaa taas rakkaan harrastukseni karaten, kunhan koronaepidemia hellittää.
Mikä sai sinut hakemaan TAMKiin ja laboratoriotekniikan opintoihin?
Aioin ensin hakea farmasian opintoihin Helsingin yliopistoon, joten aloitin iltalukiossa kemian opinnot ravitsemuspalvelujen työn ohessa. Vähitellen kiinnostus farmasiaa kohtaan kuitenkin hiipui, joten aloin selvittää, mitä muita kemian alan opintoja on tarjolla.
Järjestelmällisenä ja ongelmia ratkaisevana ihmisenä kiinnostuin insinööriopinnoista. Laboratoriotekniikassa ajattelin voivani yhdistää tekniikan sekä kemian teorian ja käytännön opinnot. Sopiva koulutusohjelma löytyikin läheltä, alle kilometrin päästä kodistani! Hain TAMKin laboratoriotekniikan koulutusohjelmaan ja sain opiskelupaikan.
Opintojen alussa epäilin pärjäämistäni, sillä edellisistä opinnoistani oli aikaa. Pian kuitenkin huomasin, että ahkeralla asenteella selviän varsin hyvin. Olin vuosia haaveillut alanvaihdoksesta, joten opiskelumotivaatio oli kohdallaan. Kurssit olivat mielenkiintoisia ja opettajat osaavia ja mukavia.
Yllätyin myös, kuinka hyvin sopeuduin minua huomattavasti nuorempien opiskelutovereiden joukkoon. Luokkamme oli motivoitunut ja meillä oli hyvä yhteishenki, mikä varmasti antoi lisäpuhtia opiskeluun.
Mikä opinnoista jäi erityisesti mieleen?
Parhaiten mieleeni ovat jääneet laboratoriotyöt sekä niiden raportointi. Muistan onnistumiset (ja opettavaiset epäonnistumiset) kuten myös yhteistyön laboratorioparien kanssa.
Mieleenpainuvin kurssi oli Alankomaissa Bredassa suoritettu ympäristökurssi, jossa kolmen luokkatoverin kanssa perehdyin maaperä- ja vesinäytteiden ottamiseen ja tutkimiseen. Huikea kokemus oli myös pyöräretki Belgian puolelle, missä maistelimme luostarioluita.
Millainen nykyinen työsi on?
Olen työskennellyt Stora Ensolla laboratorioteknikkona helmikuusta 2020 lähtien. Tehtävieni pääpaino on fysiikassa, tarkemmin RFID-tekniikassa. Suunnittelemme ja valmistamme RFID-tekniikkaan perustuvia paperipohjaisia tunnisteita, tageja. Tuotekehityslaboratoriossa teen tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tehtäviä. Suoritan radiotaajuusmittauksia ja valmistan tunnisteiden prototyyppejä. Toivon tulevaisuudessa eteneväni laboratorioinsinööriksi.
Missä muissa työtehtävissä olet toiminut?
Olen työskennellyt tarjoilijana, kahvilatyöntekijänä, siivoojana, sairaaloiden ja koulujen ruokaloissa sekä henkilöstöravintoloissa ravitsemustyöntekijänä ja palveluvastaavana. Laboratoriotekniikan harjoittelut ja kesätyöt suoritin ympäristötutkimuksia ja laboratoriopalveluita tarjoavalla KVVY:llä sekä paperikemikaaleja valmistavalla Solenis Finland Oy:llä.
Avaako laboratoriotekniikan opiskelu monenlaisia uravaihtoehtoja?
Opinnoissa tutustuttiin moneen kemian- ja laboratorioalan osa-alueeseen, sekä teoriassa että käytännössä. Koulutus antaa hyvän osaamisen erilaisiin tehtäviin esimerkiksi kemian-, lääke- tai elintarviketeollisuuden tuotekehitys- ja laadunvalvontalaboratoriossa tai vaikka ympäristölaboratoriossa. Näkisin mahdollisuuksia myös laboratorion ulkopuolella, esimerkiksi tutkimuslaitteiden myynnin tai huollon parissa.
Mitä haluaisit sanoa laboratoriotekniikan opinnoista kiinnostuneille?
Kannattaa hankkia tietoa koulutuksesta ja miettiä, millaisiin työpaikkoihin sillä voisi hakeutua. Jos ala tuntuu sopivalta, suosittelen ehdottomasti hakemaan. Laboratoriotekniikan koulutus avaa monia mielenkiintoisia uravaihtoehtoja ja antaa erinomaisen pohjan jatkokoulutukselle.
Opinnoista ei kannata ottaa liikaa paineita, mutta tavoitteita on hyvä olla. Kannattaa olla aktiivinen ja rohkea ja nähdä haasteet mahdollisuuksina!