Mieli tarvitsee treeniä yhtä lailla kuin kehokin
Moni meistä tietää ainakin periaatteen tasolla, mitä konkreettisia tekoja voimme tehdä oman fyysisen kuntomme ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Vaan kuinka tietoisia olemme mahdollisuuksista treenata psyykkistä kuntoamme?
– Lisääntyneet vaatimukset ja kasvava tahti tarkoittavat, että meidän pitää entistä paremmin ymmärtää, kuinka mieltä ravitaan yhtä lailla kuin kehoa, kommentoi psykologi Tony Dunderfelt.
Dunderfelt ja yliopettaja Päivi Mayor luotsaavat tänä keväänä ensimmäistä kertaa TAMKilla järjestettävää Mielen hyvinvointi ja motivaatiotreenit -koulutusta. Koulutus tarjoaa osallistujilleen sekä teoriaa oman mielen toiminnasta että menetelmiä mielen treenaamiseen. Yksi koulutuksen tavoitteista on lisätä osallistujiensa itsetuntemusta.
– Moni luulee tietävänsä, mikä itseä motivoi, mutta arki voi turhauttaa ja ärsyttää. Tällöin kirkastettu kuva omasta motivaatiosta voi auttaa priorisoimaan asioita itselle sopivammalla tavalla. Jos esimerkiksi liikunta on vahva motivaatiotekijä, kannattaa kiinnittää huomiota työpäivien aikaiseen liikkumiseen ja asentoihin, Mayor selittää.
Omia motivaatiotekijöitä kirkastetaan koulutuksessa tehtävällä REISS-motivaatioprofiililla. Omien motivaatiotekijöiden tunteminen toimii tärkeänä taustatietona muita koulutuksen harjoitteita tehdessä. Osallistuja saa oman profiilinsa mukaansa koulutuksesta lähtiessään.
Mielekkäiden asioiden priorisoiminen vaatii myös jämäkkää itsensä johtamista. Dunderfelt toteaa, etteivät itsensä johtamisen tavat ole vielä vakiintuneet monenkaan arkielämään.
– Tietoa ja teoriaa aiheesta alkaa olla jo paljon, mutta vähemmän on osaamista käytännön harjoitteiden tekemiseen. Pelkkä aiheen tiedostaminen ei vielä yksin riitä.
Tiedostamisen lisäksi omiin tunteisiin ja toimintoihin pitäisi saada aktiivinen ote. Moni meistä toimii reaktiivisesti suhteessa omaan mieleemme: kun suututtaa, vihoittelemme ja syyttelemme. Sen sijaan vihainen tunne ja vihainen käytös pitäisi pystyä erottamaan toisistaan.
Siinä, missä omat tunteet voi nöyrästi kohdata ja hyväksyä, omaan ilmaisuun tulee ottaa aktiivinen ohjausote. Esimerkiksi samalla, kun hyväksyy kollegan toiminnan aiheuttavan itsessä vihaisia tunteita, voi aktiivisesti ohjata itseään keskustelemaan aiheesta rakentavasti huutamisen ja kiroilun sijasta.
Römpiöksi Dunderfelt kutsuu kehää kiertäviä tunteita, jotka alkavat elää mielen sisällä omaa elämäänsä. Vihan tunne voi liittyä suoraan vaikkapa kollegan epäasialliseen käytökseen, mutta vihan römpiö taas kasvaa ja vyöryä yksilön mielessä omia ratojaan irroten alkuperäisestä tunteesta ja sen aiheuttajasta. Olisikin tärkeää osata erottaa römpiöt tunteista, jotta niitä voi työstää ja käsitellä.
Mayor näkee samanlaisia piirteitä myös ihmisen motivaatiossa. Se, että jokin motivaatiotekijä on vahva, ei vielä suoraan ohjaa sitä, kuinka ihminen toimii ja vaikuttaa.
– Esimerkiksi yksilölle, jolle johtaminen on vahva motivaatiotekijä, voi tulla palaverissa vahva kontrolloimisen tarve. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hänen täytyisi automaattisesti toimia kontrolloivasti, vaan hän voi tunnistaa tarpeensa ja aktiivisesti johtaa omaa toimintaansa, Mayor kertoo.
Vaikka kaikki ihmiset ovat yksilöitä, on käyttäytymismalleissa, tunteissa ja motivaatiossa paljon yhteisiä lainalaisuuksia. Oma sisäinen maailma ei välttämättä ole niin mystinen, kuin moni uskoo, vaan psykologisten perusasioiden ymmärtäminen voi jo auttaa toimimaan paremmin itseään ja muita kohtaan monissa arkisissa tilanteissa. Jo pieni panostus mielen hyvinvointiin voi hyödyttää myös työyhteisöjä parantamalla työpaikkojen henkeä ja vähentämällä sairauspoissaoloja.
Dunderfeltin ja Mayorin Mielen hyvinvointi ja motivaatiotreenit -koulutuksessa tutustutaan psykologisiin perusasioihin paitsi teoriassa, myös monipuolisilla harjoitteilla. Koulutuksen aikana oppii esimerkiksi tekemään 30 sekunnin harjoitteita, joita ehtii toistaa vaikkapa työpäivän aikana tai perheaterian kokkaamisen keskellä. Korkeakoulukentältä vastaavia käytännönläheisiä psykologisia koulutuksia löytyy vasta varsin vähän.
– TAMK on edelläkävijänä kiinnittämässä huomiota mielen hyvinvointiin. Olen ollut kentällä 30 vuotta, mutta vasta hyvin vähän on tehty käytännön koulutustyötä näistä teemoista, Dunderfelt kommentoi.
