Hyppää pääsisältöön

Osaavia hygieniayhdyshenkilötä tarvitaan niin epidemia-aikana kuin sen jälkeenkin

Julkaistu 15.6.2020
,
päivitetty 23.10.2020
Tampereen ammattikorkeakoulu
TAMK kouluttaa osaavia hygieniayhdyshenkilöitä.
Monen terveydenhoidon yksikön aseptisissa käytänteissä olisi vielä parantamisen varaa. Viimeistään koronakevät on osoittanut, että terveydenhoidolta vaaditaan valmiutta mukautua muuttuviin infektiotilanteisiin.

Tänä keväänä infektioiden torjunta on ollut monen mielessä päällimmäisenä niin terveydenhoidon yksiköissä kuin niiden ulkopuolellakin. Sen vuoksi syksyllä järjestettävä Hygieniayhdyshenkilöiden täydennyskoulutus tuntuu nyt ajankohtaisemmalta kuin koskaan.

Hygieniayhdyshenkilön tehtävä on varmistaa, että oman terveydenhoidon yksikön arjen toimintatavat perustuvat näyttöön. Hän toimii linkkinä hygienia- ja infektiontorjuntatiimin ja muiden työntekijöiden välillä.

– Yksi keskeisimmistä tehtävistä on toimia mielipidejohtajana, vaikuttajana ja roolimallina yksikössä, kertovat täydennyskoulutuksen vastuuopettajat, TAMKin lehtorit Ida Nikkola ja Gitte Taulo.

Ajantasaista ja tutkittua tietoa infektioiden torjunnasta ja aseptisesta toiminnasta kyllä on, mutta kaikissa terveydenhoidon yksiköissä ei ole selkeitä ohjeita niistä. Kuten tämä kevät on osoittanut, maailman infektiotilanteet myös muuttuvat nopeasti, mikä edellyttää terveydenhoidolta kykyä mukaantua.

– Osaamista yksiköissä on varmasti jo paljon, mutta tiedon soveltaminen erilaisiin muuttuviin tilanteisiin saattaa olla kuitenkin hankalaa, Ida ja Gitte summaavat.

Hygieniayhdyshenkilö toimii usein asiantuntijana, jonka puoleen kollegat kääntyvät pulmallisissa tilanteissa. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi oman yksikön covid-19 -pandemiatilanteen varotoimivälineistön ja toimintaohjeiden ajantasaisuudesta huolehtimista. Etenkin epidemian keskellä yksiköissä tulee varautua monenlaisiin tilanteisiin. Infektioiden ehkäisystä ja henkilökunnan turvallisuudesta täytyy huolehtia esimerkiksi tehdessä suuhun kohdistuvia hoitotoimenpiteitä ja elvyttäessä potilaita.

Aseptisen toiminnan kehittämisessä ei ole kyse vain epidemioista ja niiden torjunnasta, vaan sillä on laajemminkin vaikutusta hoitotyön laatuun, kustannuksiin ja inhimilliseen kärsimykseen. Ida ja Gitte muistuttavat, että Suomessa kuolee vuosittain hoitoon liittyviin infektioihin ilman pandemioitakin 5000 ihmistä.

Syksyllä järjestettävä Hygieniayhdyshenkilöiden täydennyskoulutus tuo syvempää osaamista ja ymmärrystä infektioiden ehkäisyn menetelmistä. Koulutuksen käytyään hygieniayhdyshenkilöllä on entistä paremmat edellytykset kehittää yksikkönsä ohjeistusta ja edistää sen toteutumista. Koulutus muodostuu asiantuntijaluennoista, tiedonhaun käytännön harjoituksista, mahdollisesta opintokäynnistä ja oppimistehtävästä, jonka opiskelija voi tehdä omaan yksikköönsä. Lähipäiviä on neljä, mutta opettajat ovat valmistautuneet myös korvaamaan ne tarvittaessa verkko-opetuksella, mikäli poikkeusolot jatkuvat.

Koulutukseen ovat tervetulleita hygieniayhdyshenkilöinä toimivat, mutta myös muut, jotka haluavat kehittää omaa aseptista osaamistaan.

– Nyt ja tulevaisuudessa aseptinen osaaminen on yhtenä keskeisimpänä tekijänä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa, Ida ja Gitte korostavat hymyssä suin.

Tutustu Hygieniayhdyshenkilöiden täydennyskoulutukseen