Päivi Mäkelä: Suunnistusta etätyön ihmeellisessä maailmassa kohti sekä että -työelämää

Kun niskaamme putosi Covid – yhtäkkiä ja tilaamatta

Etätyön määrä kasvoi yhtäkkiä ja tilaamatta myös niillä, jotka eivät olleet sitä tehneet ehkä ollenkaan aikaisemmin. Etätyövaiheen alkaessa ainakin itsellä oli ajoittain epätodellinen olo: voiko tämä olla totta? Puhuttiin paljon siitä, että onhan etätyötä tehty aikaisemminkin, eihän tämä mitään uutta siinä mielessä ole. Mutta vaikka niin onkin, hyvin harva meistä oli tehnyt pelkästään etätyötä.

Oltiin isosti uuden edessä, kun työpaikka siirtyi kotiin: keittiön pöydälle, olohuoneen nurkkaan - mihin itse kullakin. Ergonomia oli vähän niin ja näin. Lapsiperheissä vanhemmat alkoivat työn ohella käydä koulua, kokkauksen ja kaupasta tarvittavan ruuan määrä kipusi uusiin lukemiin. Monen ei ole viime maaliskuun jälkeen tarvinnut ostaa vessapaperia, kun sitä tuli hankittua epidemian alussa vähän enemmän. Viime kesänä varmasti moni meistä ajatteli, että lomalta palataan jo ainakin osin takaisin työpaikoille. Mutta niin ei käynyt, etätyö on tullut isosti jäädäkseen.

Digin kanssa kylki kyljessä

Digityökalujen kanssa päästiin kokovartalokosketukseen saman tien. Monella päivät alkoivat täyttyä Teamseista ja Skypeista ja mitä kaikkia muita niitä onkaan. Syksyllä Talouselämässä oli juttua henkilöstä, joka kertoi, että kuukauden aikana oli ollut mukana 130 Teams-kokouksessa. Aikamoinen elämys!

Tutuiksi tulivat myös työkaverien kodit, kotieläimet ja lapset. Paitsi tietenkin niiden osalta, jotka laittoivat sen hienon Golden Gate -taustakuvan, joka sai paikoin sillan edessä istuvan pään näyttämään huojuvalta ameebalta. Hämmentävää, mutta mielenkiintoista.

Työtyytyväisyys kasvaa kyllä, mutta...

Etätyön kasvu lisää työtyytyväisyyttä vain tiettyyn määrään saakka. Sen jälkeen työtyytyväisyys alkaa vähentyä, jos etätyön osuus kasvaa edelleen, Golden & Veiga 2005. Tehokkuutta ja työn tekemisen joustavuutta lisää osaltaan se, että työmatkat jäävät pois. Toisaalta, kun luonnolliset siirtymät jäävät pois, voi työstä tulla rajatonta. Työpäivä voi alkaa venyä, kun työpöydän ääreen on niin helppo palata katsomaan sähköpostit ja vastaamaan vain siihen yhteen viestiin.

Palaverien määrä kasvoi, porukan määrä palavereissa tuntui lisääntyvän. Dialogisuus väheni ja yksisuuntaisuus lisääntyi: yksi puhui ja muut parhaimmillaan kuuntelivat tai huonoimmillaan chattasivat keskenään tai tekivät jotain ihan muuta.

Esimiehet olivat alussa ihmeissään, miten johdan, kun porukka on hajallaan kuin varpusparvi. Olemmekin uudella tavalla myös luottamuksen äärellä. Harvard Business Review’n mukaan 38% esimiehistä oli sitä mieltä, että työntekijät suoriutuvat etätyössä heikommin kuin toimistolla työnsä tekevät. Ei eroa sillä, kuinka koulutettuja työntekijät ovat.

Tarvitsemme uusia taitoja

Etänä työskennellessä työ on rakennettava uudelleen. Se on vähän kuin lukujärjestyksen tekemistä itselle: mitä pitää saada tehdyksi, milloin aloitan, miten tauotan, miten on lounaan laita ja milloin on aika päättää työpäivä. Meidän pitää johtaa entistä paremmin itseämme.

Etätyössä kohtaamme erilaisia vaatimuksia kuin toimistolla tehtävässä työssä ja tarvittavat voimavarat voivat olla erilaisia: enemmän autonomiaa, vähemmän sosiaalista tukea ja palautetta. Etätyö itsessään ei tutkimusten valossa ole voimakas riskitekijä työuupumusoireilulle, mutta itsensä johtamisen merkitys korostuu etätyössä, koska se ehkäisee työuupumusta ja edesauttaa työn imun syntymistä, Mäkelä, Kemppinen, Kangas, Lehtimäki, Tanskanen 2020.

Tarvitsemme toisiamme ehkä jopa enemmän kuin aiemmin

Itseohjautuvuus työelämän uutena valtavirtana on ollut esillä pitkään, välillä vähän kritiikittömästikin. Ikään kuin se ratkaisisi kaikki pulmat hetkessä.  Parhaimmillaan se on vapautta ottaa ja kantaa vastuuta, päättää työn tekemisen aika ja paikka itsenäisesti, lisääntynyttä itsemääräytymisoikeutta ja kyvykkyyden tunnetta omassa työssä, sitouttavaa ja motivoivaa. Mutta ei automaattisesti. Tarvitaan uudenlaista ajattelua koko organisaatiossa: kirkas visio ja suunta, selkeät tavoitteet ja roolit, rakenteiden ja päätöksentekomekanismien selkeyttä ja läpinäkyvyyttä ja paljon hyvää yhteistyötä, Savaspuro 2020.

Itseohjautuvuuden rinnalle on tullut keskustelu yhteisöohjautuvuudesta Yhteisöohjautuvuus tarkoittaa ilman johtajia toimivaa yhteisöä, jolla on omanlaisensa periaatteet hedelmällisen yhteisön järjestämiseksi. Sen rakenne ja toimintatavat tukevat yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden toteutumista, Salovaara 2020. Yhteisöohjautuvuus tuo keskiöön tiimin: se on tiimin kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolista ohjausta ja kontrollia, Martela 2020.

Etätyö on tullut jäädäkseen. Se muuttaa työn tekemistä monella tapaa. Vähäisin ei ole kysymys: miten käytämme ehkä kaikkein arvokkaimman laatuajan eli ajan, jonka olemme toimistolla yhdessä? Mitä silloin tehdään? Miten esimiestyö muuttuu? Lähdetäänkö työtiloilla tukemaan tai ehkä jopa luomaan uutta tapaa tehdä työtä? Kuka tietää. Odottamaan ei kannata jäädä, vaan lähteä sukeltamaan uuteen maailmaan jo nyt. Me tarjoudumme mukaan kumppaniksi.