Sosiaaliantropologia

Sosiaaliantropologia tutkii ihmisyhteisöjen sosiaalista ja kulttuurista moninaisuutta. Antropologinen näkökulma yhteiskuntaan ja sen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään on globaali: lähtökohtana on ymmärrys maailman kulttuurisesta kirjosta ja inhimillisen kulttuurin rikkaudesta, tehtiinpä tutkimusta Suomessa tai kaukana maan rajojen ulkopuolella. Klassinen antropologia keskittyi Euroopan ulkopuolisten kulttuurien havainnointiin; nykyantropologi tekee tutkimusta yhtä hyvin urbaanissa Etelä-Suomessa, Lähi-Idässä, Latinalaisessa Amerikassa, Saamenmaalla kuin terveyden, koulutuksen, ympäristökysymysten tai museotoiminnan parissa.

Sosiaaliantropologialle on ominaista etnografinen eli osallistuvaan havainnointiin perustuva tutkimusote. Siinä tutkija jalkautuu tutkimiensa ihmisten pariin pyrkien ymmärtämään ja tekemään näkyväksi heidän näkökulmiaan ja käytäntöjään. Paikallisen kulttuurisen elämän analyysi kytketään kuitenkin myös globaaleihin rakenteisiin ja prosesseihin. Antropologiselle tutkimukselle on tyypillistä yhtäältä rikkaan kulttuurisen kontekstin esilletuonti, ja toisaalta analyyttisten, kriittisten kysymysten esittäminen. Antropologinen tieto taustoittaa kulttuurisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Opetushenkilökunnan lisäksi oppiaineessa työskentelee aktiivinen joukko tutkijoita ja väitöskirjantekijöitä. Oppiala tuottaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason koulutusta. Yhdessä viiden muu oppiaineen kanssa toteutetaan yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, josta valmistuu vuosittain yhteensä 80 – 100 henkilöä. Maisterivaiheessa sosiaaliantropologian voi valita pääaineeksi, ja pääaineopiskelijoita hyväksytään vuosittain noin 10. Lisäksi sosiaaliantropologiasta voi suorittaa tohtorin tutkinnon, ja oppiaineen yhteydessä toimiikin aktiivinen ja vilkas tohtorikoulutettavien yhteisö.

Antropologit työskentelevät monenlaisissa asiantuntijatehtävissä yliopistojen ulkopuolella mm. kuntien ja valtion palveluksessa, Suomessa ja maailmalla toimivissa järjestöissä, museoissa ja kulttuuripalvelujen alalla, yrityksissä henkilöstöhallinnon tai markkinoinnin palveluksessa, kriisinhallinnassa, konsultointitoimistoissa, maahanmuuttotyössä ja mm. maahanmuuttajien oikeusavun piirissä.

Lähi-idäntutkijana suomalaisessa lähiössä. Marko Juntusen haastattelu

Jemenin sota ja rauhan mahdollisuudet. Susanne Dahlgrenin haastattelu

Taustakuva: Susanne Dahlgren