Suvi Saarinen: Muuttuva palvelujärjestelmä on mahdollistanut monipuolisen työuran
Kuka olet?
Olen 34-vuotias paljasjalkainen tamperelainen. Opiskelin molemmat ammattikorkeakoulututkintoni Kuntokadun kampuksilla. Taisimme olla viimeinen PIRAMKista valmistunut sairaanhoitaja (AMK) -ryhmä. Ainakin olin historian viimeinen opiskelijakunnan (PAKO) puheenjohtaja. Vapaa-ajalla minuun törmää erilaisissa järjestötoiminnoissa joko aktiivisena toimijana tai puolisoni rinnalla. Rennoimmillani olen liikkuessani luonnossa pienen koirani kanssa tai joogamatolla.
Millainen työhistoria sinulla on?
Työskentelen hankevastaavana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n ja Tampereen kaupungin Toivosta turvaa -hankkeessa. Matkani nykyiseen hanketyöhön on kiemurrellut julkisen ja yksityisen terveydenhuollon puolella, niin geriatrisesta laitoshoidosta aina mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoidon kentälle.
Työskentelin valmistumisen jälkeen Rauhaniemen sairaalassa, sillä halusin kasvattaa omaa ammatillista osaamistani mahdollisimman monipuolisesti. Siihen laaja-alainen gerontologinen hoitotyö antaa mielestäni parhaat mahdolliset opit.
Aloitin TAMKissa kliinisen asiantuntijan YAMK-opinnot vuonna 2013. Opintojen ajan työskentelin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen palvelussa. Sieltä siirryin Kangasalan mielenterveys- ja päihdepalveluihin, jossa minulla oli täysin uusi toimenkuva. Kehitimme asiakasohjauksen mallia vahvistamaan sairaalan ja avohoidon yhteistyötä sekä tukemaan asiakkaiden palvelupolkuja hoidon nivelvaiheissa. Vuonna 2019 siirryin nykyiseen työpaikkaani, jossa työni päättyy piakkoin. Kohta olen taas uuden edessä. Innostun helposti uusista mahdollisuuksista. Muuttuva palvelujärjestelmä on mahdollistanut monipuolisen työuran, vaihtelevia työpaikkoja ja upeita kohtaamisia.
Mikä sai sinut innostumaan opiskelusta?
Olen aina ollut utelias oppimaan uutta. Haluan ymmärtää asioita monista eri näkökulmista. Kun aloitin tuetun asumisen avokuntoutuksessa sairaanhoitajana, se oli uusi palvelu. Toimenkuvani oli hyvin itsenäinen. Huomasin kaipaavani keinoja kuvata palveluita ja omaa toimintaani osana kokonaisuuksia sekä ymmärtää yleisesti palveluiden rakenteita. Tähän tarpeeseen kliinisen asiantuntijan opinnot olivat luonteva valinta ja vastasivat kaikkia odotuksiani.
Ammatilliseen työkalupakkiin jäi paljon tietoa mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmästä, keinoja näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamiseen, mutta myös kollegiaalisuutta. Parasta oli laajentaa omaa ymmärrystään monipuolisten asiantuntijoiden parissa. Monta tärkeää opiskelukaveria kulkee vieläkin rinnalla niin työ- kuin arkielämässäkin. Haastavinta oli sovittaa opinnot täysipäiväisen työn rinnalle. Jälkeenpäin ajattelen, että opintovapaa olisi voinut olla hyvä vaihtoehto, mutta erilaisilla palkitsemisjärjestelmillä ja tiukoilla rakenteilla selvisin opinnoistani.
Mistä teit opinnäytetyösi?
Tein opinnäytetyöni tuetun asumisen mielenterveys- ja päihdekuntoutujen tuen tarpeista. Työssä tarkastelin kuntoutumiseen liittyviä tuen tarpeita asiakkaiden, palvelun tilaajan ja -tuottajan näkökulmista. Opinnäytetyöstä on julkaistu artikkeli Kuntoutus-lehdessä. Tein sen yhdessä perusopinnoista tutun opettajani Nina Kilkun kanssa.
Asiakkaiden osallisuus ja arjen hyvinvoinnin tukeminen on aina kiinnostanut minua kliinisen hoitotyön rinnalla. Sitä kautta aihe oli mielessä jo opintojen alussa ja täsmentyi varhaisessa vaiheessa. Halusin kokeilla jotakin hieman erilaista ja tein työn määrällisenä tutkimuksena. Tilasto-ohjelmat tulivat tutuksi, ja ajattelen menetelmän avulla saaneeni paljon irti aiheesta, jota olisi voinut tutkia myös laadullisesti.
Mikä on opintojen merkitys omalla urallasi?
Kliinisen asiantuntijan YAMK-opinnot antoivat kehittämistyöhön vaadittavaa osaamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Musta tuntuu -ajattelu vaihtui näytön etsimiseen ja näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamiseen. Nykyään en jää epäkohtia huomatessani miettimään, miksi jotakin ei tehdä toisin. Enemmänkin pohdin, mitä aiheesta jo tiedetään, miten tämän voisi tehdä toisin ja miten muutos voidaan toteuttaa yhdessä. Yksin kehittäminen ei ole hedelmällistä, vaan tutkitun tiedon lisäksi tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä. Nykyisessä työssäni hienoutena on eri asiantuntijatasojen yhteistyö. Olen saanut mahtavia työpareja kokemusasiantuntijoistamme.
Asiakkaan osallisuus ja kokonaisvaltainen huomioiminen on ollut aina minulle pääasia. Olen löytänyt kliinisen asiantuntijuuden myötä oman tapani tuoda asiakkaan ääntä kuuluviin erilaisten julkaisujen muodossa. Toinen artikkelikäsikirjoitus on työn ajalla ja muutama pienempikin kirjoitus on nähnyt jo päivän valon. Hauska sattuma osallisuuteen ja huomioimiseen liittyy itseasiassa jo sairaanhoitaja (AMK) -opintoihin: Sairaanhoitajan opinnäytetyöni käsitteli perheen osallisuutta hoitotyön historiassa. Tässä nykyisessä lapsiperheiden tukimuotoja kehittävässä hankkeessa pohdin keinoja tukea perheiden osallisuutta nykyhetkessä.
Opintojen myötä palasin yhdistystoiminnan pariin ja olin perustamassa vuonna 2018 Kliiniset asiantuntijat YAMK KLIAS ry:tä. Valtakunnallisen hallituksen lisäksi meitä on hieno joukko jäseniä, joiden yhteisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä kliinisen asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen omalla urapolulla. Siellä saan toteuttaa intoani raportoida ja luoda erilaisia tilastoja sekä käppyröitä tuoreen yhdistyksen toiminnan tueksi.
Kenelle suosittelisit opintoja?
Suosittelen opintoja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa osaamistaan, ja erityisesti heille, jotka haluavat olla mukana kehittämässä sosiaali- ja terveysalan käytänteitä. Meissä kliinisen hoitotyön asiantuntijoissa on paljon tietoa ja taitoa käytettäväksi, sillä ymmärrämme mitä toiminnan jalkauttaminen vaatii.