Taloustiede
Taloustieteen opinnot Tampereen yliopistossa antavat valmiudet vaativiin ekonomistin tehtäviin, taloustieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin johtotehtäviin sekä kyvyn osallistua alan tutkimustyöhön kotimaassa ja kansainvälisesti.
Tarjoamme kansainvälisen standardin mukaisen taloustieteen ohjelman, joka kattaa taloustieteen runkokurssien lisäksi sovelluskursseja taloustieteen eri osa-alueilta.
Tutkimuksessa keskitymme politiikkarelevanttiin soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen, ja opintosuunnan tutkimus on painottunut erityisesti julkisen talouden ja työn taloustieteen kysymyksiin.
Suomen Akatemia on valinnut opintosuuntamme vetämän ja johtaman konsortion huippuyksikköohjelmaansa vuosille 2022–2029. Huippuyksikkö keskittyy verotutkimukseen.
Lisätietoja Suomen Akatemian huippuyksiköistä löytyy täältä: https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/huippuyksikkoohjelmat/. Huippuyksikön omat sivut löytyvät osoitteesta https://verotutkimus.fi/.
Uutisia
Tapahtumia
Yleiskatsaus
Taloustieteen tutkimusohjelmamme keskittyy erityisesti julkistaloustieteen ja työn taloustieteen tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksemme kohdistuu sekä yksilöiden että yritysten päätöksentekoon. Opintosuuntamme vahvuuksiin kuuluu luonnollisten koeasetelmien sekä muiden kokeellisten menetelmien käyttö.
Tiedekuntamme johtama konsortio on valittu Suomen Akatemian rahoittamaksi huippuyksiköksi vuosille 2022-2029. Huippuyksikkömme keskittyy verotutkimukseen. Verotutkimuksen huippuyksikön oma sivu löytyy osoitteesta https://verotutkimus.fi/.
Teemme laaja-alaista tutkimusta monilla tutkimusalueilla ja tutkijamme osallistuvat sekä julkiseen että tieteelliseen keskusteluun kotimaassa ja kansainvälisesti. Osallistumme aktiivisesti useisiin tutkimusprojekteihin ja yhteistöihin. Opintosuuntamme tarjoaa myös mahdollisuuden jatkotutkintoon tähtääviin opintoihin ja väitöskirjan tekemiseen, ja jatko-opiskelijamme osallistuvat aktiivisesti moniin tutkimusprojekteihin tutkijoidemme ohjauksessa. Jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheisiin lukeutuvat esimerkiksi julkis- ja terveystaloustieteet, hyvinvointi, työn taloustiede, makrotaloustiede sekä keskuspankkipolitiikka.
Laitoksemme tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkimuksen tekemiseen monilla eri osa-alueilla. Meillä on läheiset suhteet moniin tutkimuslaitoksiin sekä tutkijayhteistyökumppaneihin Suomessa ja ulkomailla. Tutkijoitamme on jäsenenä kansainvälisessä CESifo Reseach Network -tutkimusverkostossa, ja tutkijamme ovat työskennelleet vierailevina tutkijoina ulkomaisissa yliopistoissa sekä muissa asemissa eri instituutioissa.
Taloustieteen opintosuunta on osa kauppatieteiden tutkinto-ohjelmaa.
Taloustiede tutkii ja arvioi talouden toimintaa mikro- eli talousyksikkötasolla ja makro- eli kokonaistasolla. Mikrotaloustiede keskittyy kuluttajien, yritysten ja muiden talousyksikköjen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon, markkinoiden toimintaan, sääntelyyn ja markkinoiden rajoitteisiin. Makrotaloustiede puolestaan keskittyy esimerkiksi rahatalouteen, talouskasvuun ja suhdannevaihtelujen selittämiseen sekä niihin liittyviin talous- ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin.
Taloustieteellä on tieteenalana pitkä perinne ja vahva asema yrityselämässä ja yhteiskunnassa (taloustiede on yksi Nobel-palkituista tieteenaloista). Kansainvälisesti tunnustettu taloustieteen tutkinto antaa erittäin hyvät työelämävalmiudet kotimaassa ja ulkomailla. Tampereella taloustiedettä opiskelleita on sijoittunut talouden ja taloudellisen vaikuttamisen huipputehtäviin.
Tampereen yliopiston taloustieteen opetuksessa painotetaan vahvan menetelmäosaamisen lisäksi lähestymistavan soveltamista käytännön kysymyksiin. Opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä mm. työmarkkina- ja henkilöstökysymysten, julkistalouden ja verotuksen asiantuntijaksi ja osaajaksi. Tampereen taloustieteen vahvuutena on myös behavioraalisen ja psykologisen taloustieteen näkökulman soveltaminen opiskeltaviin ilmiöihin.
Taloustieteen opintojaksot ovat avoimia kaikkien alojen opiskelijoille, joten sivuaineopiskelijat ovat tervetulleita taloustieteen kursseille. Valtaosa taloustieteen kursseista kuitenkin edellyttää tiettyjä pohjatietoja, joten opiskelijan on syytä tarkastaa kunkin opintojakson kohdalta suositellut edeltävät opinnot.
Opiskelijat valitsevat opintosuuntansa toisena opiskeluvuonna.
Tiedot taloustieteen opintojaksoista löydät myös opiskelijan oppaasta.
Oman opintosuunnan opintojen lisäksi voit hyödyntää laajasti kauppatieteiden ja koko Tampereen korkeakouluyhteisön opetustarjontaa.
Otteita taloustieteen kurssien opiskelijapalautteesta:
”Tähän asti parasta luennointia koko yliopistossa.”
”Kurssin vetäjät halusivat aidosti edistää opiskelijoiden ymmärrystä, mikä näkyi panostuksena, selkeytenä ja reippaana kohotuksena omassa arvosannassani”
”Harjoitustehtävät olivat laadukkaita, laittoivat pohtimaan aiheita ja niitä oli riittävästi”
”Luennoilla oli mukava käydä, opetus oli hyvä yhdistelmä teoriaa ja käytännön tutkimuksia”
”Luennoitsija oli äärimmäisen hyvä! Oli mielenkiintoista kuunnella, ja kiinnostusta heräsi tutkia kurssin asioita lisääkin.”
MGE – Master’s Degree Programme in Public Economics and Public Finance on kaksoistutkintoon johtava kansainvälinen taloustieteen maisteriohjelma. Sen toteuttavat yhteistyössä 5 eurooppalaista partneriyliopistoa: Tampereen yliopisto, Rennesin 1 yliopisto [Ranska], Fribourgin yliopisto [Sveitsi], Università degli Studi del Piamonte Orientale ”Amedeo Avogadro”, Alessandria [Italia] (englanninkieliset sivut Erasmus-opikselijoille) ja Masaryk yliopisto, Brno [Tsekin tasavalta]. Tutkinto-ohjelman tiedot opinto-oppaassa: https://www.tuni.fi/studentsguide/curriculum/degree-programmes/uta-tohjelma-1692?year=2023. Ohjelmasta kiinnostuneet opiskelijat voivat olla yhteydessä Hannu Laurilaan.
Taloustieteen tohtoriopintojen rungon muodostavat Kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman kurssit. Kursseja järjestetään myös pohjoismaisena yhteistyönä.
Jatko-opinnoista kiinnostuneiden opiskelijoiden kannattaa olla yhteydessä toivottuun väitöskirjaohjaajaan hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä.
Lisätietoa jatko-opinnoista Tampereen yliopistossa hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa löytyy koulutuksen kuvauksesta.
Uutiset ja tapahtumat
Ihana raha – tiedettä ja taidetta Tampereella 26.10.2023 (ennakkokutsu)
Ratkaiseeko raha kaiken – vai pilaako raha kaiken?
Verotutkimuksen huippuyksikön ja Tampereen Työväen Teatterin kattaus käsittelee talouden, ihmisluonteen ja verotuksen perimmäisiä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin. Varaa päivä kalenteristasi jo nyt!
FIT-kirjoitussarjassa: Liikenteen sähköistämisellä on kiire
Liikenteen sähköistämiselle ei ole vaihtoehtoja, jos liikenteen päästöjä halutaan alentaa kohti nollaa. Suomessa tulisi toteuttaa kokeiluja liikenteen sähköistymistä edistävistä keinoista, kirjoittavat Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat.
Valtiontalouden sopeutus vaatii sekä veronkorotuksia että menojen leikkauksia
Tuloveron korotukset ovat tehokas tapa tasapainottaa julkista taloutta, sanoo Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi Kauppalehden haastattelussa 27.3.2023.
Työelämäprofessori Marita Laukkanen vahvistaa ympäristötaloustiedettä: verotus ohjaa kohti fossiilitonta energiaa
Verovaroin paitsi rahoitetaan hyvinvointipalvelut, voidaan verotuksen ja tulosiirtojen avulla myös ratkoa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Suurimpia globaaleja ongelmia on ilmastonmuutos, jonka hillinnän taloudellisiin ratkaisuihin keskittyy ekonomisti Marita Laukkanen. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa pitkään työskennellyt Laukkanen aloitti maaliskuussa työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) työyhteisönään hän haluaa vahvistaa ympäristötaloustiedettä.
Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava
Julkisen talouden sopeuttaminen voidaan toteuttaa joko julkisen talouden tuloja lisäämällä, eli verotusta kiristämällä, tai menoja vähentämällä eli leikkaamalla sosiaaliturvaa tai vähentämällä julkisten palveluiden tarjontaa. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat, miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä.
Taloustieteen näkökulmia hyvinvointierojen kehitykseen
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä selvittää tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa raportissa vastauksia tulevaisuuden hyvinvoinnin ydinkysymyksiin taloustieteellisestä näkökulmasta. Väestötasolla hyvin- ja pahoinvoinnin samanaikaista kasvua ei ole ollut viime vuosina havaittavissa, mutta joitain yksilötason riskitekijöitä voidaan tunnistaa. Esimerkiksi pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti työttömien keskuudessa. Tämänhetkistä talouspoliittista keskustelua hallitsee valtion budjetin sopeuttamisen tarve ja sopeutuskeinojen valinnalla voi olla merkitystä myös hyvinvointierojen kehityksen kannalta.
Yksityiset lääkärit määräävät kalliita lääkkeitä potilaille edullisemmista vaihtoehdoista huolimatta
Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin diabeteksen ja korkean kolesterolin hoitoon lääkärien määräämiä reseptejä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tulokset ovat selkeät: yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräväät näiden sairauksien hoitoon merkittävästi useammin kalliita lääkkeitä, vaikka saatavilla on myös edullisempia, hyväksyttyjä lääkevalmisteita.
Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia
Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen.
FIT rekrytoi tutkijatohtoreita
FIT etsii motivoituneita, uran alkuvaiheessa olevia tutkijatohtoreita.
Tutkimusala voi olla joko perinteinen julkistalous tai jokin FIT:n tutkimusohjelman erityisiin aihepiireihin liittyvä.
Tutustu tarkemmin ilmoitukseen ja tutkimukseemme, kysy lisää ja hae 25.11. mennessä!
Suomen tuloverotus ei aja suomalaisia muuttamaan maasta
Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.
Tuotekysely
Osallistu anonyymiin tuotekyselyyn, jossa kartoitetaan suomalaisten kulutustottumuksia ja mieltymyksiä. Tuloksia käytetään vain tieteelliseen tutkimukseen. Kysely on osa Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimushanketta, jossa selvitetään kulutuskäyttäytymistä ja kulutusverojen vaikutusta siihen.
FIT-seminaarisarjassa 28.10.2022 vieraana Eliza Forsythe
Seminaarisarja jatkuu perjantaina 28.10. klo 13:00 Illinoisin yliopiston apulaisprofessori Eliza Forsythen esityksellä The Effect of Minimum Wage Policies on the Wage and Occupational Structure of Establishments.
Tilaisuus myös striimataan.
Tutkijat: Liikenteen päästötavoitteita ei saavuteta – tarvitaan lisätoimia ja kokeiluja
Suomessa liikenteen päästöt ovat viidennes kaikista päästöistä. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja päästä 2045 kokonaan päästöttömään liikenteeseen. Tutkimustiedon perusteella kaikki tavoitteet eivät tule toteutumaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia ja kokeiluita.
FIT-kirjoitussarja: käytännön teemoja taloustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta
FIT-kirjoitussarja tarjoaa selkeää ja kokonaisvaltaista tutkimustietoa päätöksentekijöille, medialle ja ylipäänsä kaikille talouspolitiikasta kiinnostuneille. FIT-kirjoitussarja on suunnattu ensisijaisesti tiedon kuluttajille. Sarjassa huippututkimusyksikön omat ja vierailevat kirjoittavat esittävät, mitä taloustieteellä on sanottavaa käytännön talouspolitiikan kannalta kiinnostavista aiheista.
VATT:n tutkimus: Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja, mutta vauhditti pienten osakeyhtiöiden kasvua
Suomessa alennettiin yhteisöverokantoja vuosina 2012-2014 yhteensä kuusi prosenttiyksikköä eli 26 prosentista 20 prosenttiin. Veronalennusten yhtenä tavoitteena oli lisätä investointeja, mutta VATT:n tutkijaryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tavoite ei toteutunut pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä, joita on yli 90 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä.
Vastuuprofessori
Henkilöstö
Muut jatko-opiskelijat:
- Veera Holappa, ekonomisti, Pellervon taloustutkimus
- Risto Rönkkö, ekonomisti, Suomen Pankki
- Allan Seuri, neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö