Tietojenkäsittelyä vai tietotekniikkaa, yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa?

Alan hakukohteet ja tutkinnot Tampereella ovat: 

Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteet
- luonnontieteiden kandidaatti (180 op, 3v)
- filosofian maisteri (180+120 op, 5v)

Tampereen ammattikorkeakoulu, Tietojenkäsittely
- tradenomi (210 op, 3,5v)

Tampereen yliopisto, Tietotekniikka, Tieto- ja sähkötekniikan koulutus
- tekniikan kandidaatti (180 op, 3v)
- diplomi-insinööri (180+120 op, 5v)

Tampereen ammattikorkeakoulu, Tietotekniikka
- insinööri (240 op, 4v)

Yliopistoon haettaessa haetaan suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Ammattikorkeakoulussa suoritetaan ensin alempi korkeakoulututkinto. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja hakemalla joko yliopiston maisteriohjelmiin tai kahden vuoden työkokemuksen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon ammattikorkeakoulussa. Molemmilla taustoilla on mahdollista edetä aina tohtoriksi asti. 

Työtehtävät ja -nimikkeet voivat valmistuneilla olla hyvin samankaltaisia. Tyypillinen työura alalla alkaa ohjelmoijana, ”koodarina” ja työpaikat löytyvät tyypillisesti teknologiayrityksistä. Tietotekniikasta voi valmistua myös painottumalla laitteiston kehittämiseen tai tietoverkkoihin, mutta kaikki tarvitsevat silti perustaidot ja -tiedot ohjelmoinnista. Vastaavasti tietojenkäsittelyn puolella mielenkiinto voi suuntautua enemmän käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, mutta silloinkin tärkeää on ymmärrys ja osaaminen ohjelmoinnissa. 

Sovellusalueet tuovat eroja työtehtäviin

Eroja mahdollisiin työtehtäviin tuovat sovellusalueet, joilla toimitaan. Tietotekniikan opiskelijoilla on valmius soveltaa osaamistaan muiden tekniikan alojen projekteissa ja työnkuva löytyy usein teollisuuden puolelta. Tietojenkäsittelyn puolella sovellusosaaminen kohdistuu usein liike-elämän puolelle, niin järjestelmiin kuin sähköisiin palveluihin. Kaikista tutkinnoista on myös mahdollisuus harvinaisempiin valintoihin oman mielenkiinnon mukaan, sillä digitalisaatiota sovelletaan lähes kaikilla aloilla.

Tehtäviä voidaan tehdä jako ylläpito-, asiakaspalvelu-, tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Yliopistotutkinto antaa laajan teoreettisen pohjan, mikä näkyy siinä, että tutkimustehtävissä on yleensä yliopistotutkinnon suorittaneita. Ammattikorkeakoulussa painottuu käytännönläheinen tekeminen yhteistyössä yritysten kanssa, jolloin syntyy vahva käytännön osaaminen. 

Diplomi-insinööreillä on teknologiaosaamista ja usein painotusta suurien projektien ja järjestelmien suunnitteluun ja läpiviemiseen.

Filosofian maisterin tutkinnossa taas on tyypillisesti enemmän alan yleisiä teoriaopintoja, joka luo kyvyn ratkaista hankaliakin ongelmia.

Insinööri (AMK) -tutkinto antaa valmiudet toimia esimerkiksi ICT-alan asiantuntijatehtävissä, suunnittelutehtävissä ja teollisuuden tuotekehitystehtävissä.

Tradenomin tutkinto antaa ohjelmoinnin opetuksen painotuksella hyvät valmiudet ohjelmointi- ja projektiosaamiseen, tiimityöhön ja asiakasrajapinnassa toimimiseen.

Kehitystehtävissä eli uusien tuotteiden tekemisessä on mukana henkilöitä niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopistotaustallakin.

Asiantuntijaksi tai johtotehtävin

Työura voi alkuvaiheen jälkeen lähteä etenemään kahteen suuntaan: asiantuntija- tai johtotehtäviin, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia. Asiantuntijatehtävissä kehitytään jonkin tietyn alan erityisosaajaksi, jota käytetään konsulttina yrityksen eri projekteissa ja yleisessä kehittämistyössä. Johtotehtävien ensimmäinen aste on usein projektipäällikkö.

Johtotehtäviin yliopistotausta antaa pienen edun, mutta yleisesti opiskelutaustaa enemmän vaikuttavat henkilön muut ominaisuudet – esimerkiksi johtamiskyky tai sosiaaliset taidot. Yleisesti yliopistotaustainen odottaa etenevänsä niin sanotussa koodarivaiheesta eteenpäin nopeammin kuin ammattikorkeakoulun käyneet. Tämän takia yrityksiin, joissa on paljon koodaustyötä, voidaan palkata mieluummin ammattikorkeakoulutaustaisia henkilöitä.

Ammattikorkeakouluopinnoissa työhön sijoittuminen tapahtuu jo opintojen aikana, sillä AMK-tutkintoihin sisältyy viiden kuukauden pakollinen työelämäharjoittelu.

Teksti: Hannu-Matti Järvinen, professori, ohjelmistotekniikka, Tampereen yliopisto
Mira Grönvall, osaamispäällikkö, teollisuusteknologia, TAMK

Kuva: Jonne Renvall