Tiimin osaamisen kehittäminen – katse kohti muuttunutta maailmaa yhdessä ohjautuen
Samalla organisaatioiden toimintaympäristöt muuttuvat nopeaan tahtiin (mm. koronan tuomat muutokset, digitalisaatio, ilmastonmuutos), uudet organisoitumisen ja yhteistyön muodot (itseohjautuvuus, yhteisöohjautuvuus, etätyöt, verkostot ja ekosysteemit) vahvistavat asemaansa ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on entistä tärkeämpää (mm.etätyön haasteet). Näillä kaikilla muutoksilla on vaikutusta organisaatioiden kyvykkyyksiin ja osaamisvaatimuksiin.
Kaiken kaikkiaan kyvykkyyksiä rakennettaessa tiimien monipuolinen kehittyminen, jokaisen tiimin jäsenen osaamisen hyödyntäminen ja yhdessä kehittäminen nousevat keskiöön. Tasapainoilussa jatkuvan oppimisen ja kehittämisen ja päivittäisen suorituksen johtamisen välillä merkityksellisiä ovat niin yhdessä sovitut toimintatavat (ja niiden pohjalta säännölliset rutiinit) kuin epämuodollisempi vuorovaikutus ja ennen kaikkea kyky kiinnostua ihmisistä yksilöinä sekä tilannetaju erilaisissa arkisissa johtamisen tilanteissa.
Tässä tiimien osaamispääoma ja osaamisen kehittymisen käytännöt näyttelevät keskeistä roolia. Tunnistatko sinä oman ja tiimin jäsentesi osaamisen? Onko teille muodostunut yhteisesti sovittu tapa ohjautua yhdessä tarvittavaan suuntaan? Rakennatteko systemaattisesti toimintaanne kunkin jäsenen osaamisen ja verkoston tietämyksen varaan niin että koko tiimin yhteinen osaaminen kasvaa?
Oman kokemukseni mukaan systemaattinen jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, niin yksilön kuin tiimin, puuttuu monesta organisaatiosta ja siten puuttuu pohja rakentaa yhdessä tiimin kanssa osaamisen kokonaisuutta eteenpäin. Tiedämme jo entuudestaan, että useimmiten ratkaiseva kilpailukyky syntyy tiimin osaamisen ja toimintatapojen kautta eikä yksittäisen, ehkä jopa työyhteisöstä irrallisen, työntekijän kautta.
Yksi hyvä työkalu tiimin osaamisen kehittämisessä on educoaching. Siinä tunnistetaan omat vahvuudet ja nykyosaaminen ja rakennetaan niiden pohjalta tiimin toimintatavat huomioiden oppimistavoitteet ja -keinot ja luonnollisesti huolehditaan oppimisprosessin arvioinnista ja kurssin korjaamisesta matkan varrella.
Kirjoittaja: Hanna Rinne, johtaja, työelämäyhteydet ja jatkuva oppiminen, Tampereen yliopisto
Kirjoitus on julkaistu aiemmin LinkedInissä (linkki vie toiselle sivustolle)