Työhyvinvointi saa muutoksissa uutta sisältöä
Työeläkeyhtiö Ilmarinen lahjoitti 2017 syksynä Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmälle 30 000 euroa yrittäjien työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämiseen. Summa käytetään 2018 vuoden alussa aloitettavassa tutkimuksessa, jolla hankitaan tietoa pienyrittäjien työhyvinvoinnista ja luodaan työkaluja sen tukemiseen.
Työelämän digitalisoituessa itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien määrä kasvaa voimakkaasti. Työtä tehdään yhä enemmän yksin tai yksilöllisesti erilaisilla alustoilla, sanoo tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi.
– Työn muuttuessa muuttuu myös työhyvinvoinnin sisältö. Pien- ja yksinyrittäjien työelämän laadun kehittämisellä on jo kiire. Tarvitaan uusia työkaluja, joilla he voivat tukea hyvinvointiaan.
Esimerkiksi työntekijän palautumista tukeva, helppokäyttöinen mobiilisovellus on syntymässä Promo@Work -hankkeessa, hän kertoo. Toimialojen murrosvaiheisiin yrityskoulutuksia ja kokonaisia ohjelmia kehittänyt asiantuntija Urpo Salkoaho Pirkanmaan ELY-keskuksesta kiinnostuu oitis uudesta tutkimuksesta. Yritysten digihämmennys tunnistetaan myös ELY-keskuksessa.
– Toistaiseksi olemme digimuutoksessa vielä alussa, sumeassa vaiheessa. Muutoksesta haetaan vasta ymmärrystä, ja käytännössä yrityksissä toimitaan pitkälti entiseen tapaan. Digitalisaatio kuitenkin etenee ja muuttaa toimintaa vääjäämättä. Seuraavaan digitalisaation kehitysvaiheeseen kuuluu vakiintuneiden toimintalogiikoiden hylkääminen, mikä koetaan tavallaan hyppynä tuntemattomaan. Kouluttajilla on haastetta, kun ne pyrkivät vapauttamaan ihmisiä vanhan ajattelun kaavoista, Salkoaho sanoo.
Lisääkö työhyvinvointi tuottavuutta?
– Muuttuva työelämä ja työn uudet muodot ovat jo keskeinen tutkimusaihe Tampereen yliopistossa, Kirsi Heikkilä-Tammi kertoo.Yleisesti ollaan tosiaan vielä digitaalisten välineiden ”addiktiovaiheessa”, jossa laitteiden käyttö koukuttaa ja kiehtoo. Seuraavassa vaiheessa teknologiaa toivottavasti käytetään hyödyksi eri tarkoituksiin monipuolisesti.
Urpo Salkoaho uskoo, että digitalisaation mukanaan tuomat uudet tekoälysovellukset tai mahdollisuus käyttää hyväksi esimerkiksi big dataa saattavat lisätä työn kiehtovuutta ja imua ja nostaa samalla henkilön energiatasoa.
Digitalisaatio ei lisää tuottavuutta automaattisesti, mutta digitalisaatio voi parantaa ihmisen työhyvinvointia ja sitä kautta kasvattaa myös tuottavuutta. Uskon, että digitalisoituneessa työelämässä työhyvinvoinnin sisältö muuttuu entistä monisyisemmäksi nykyiseen verrattuna, Salkoaho sanoo.
Kirsi Heikkilä-Tammi on samaa mieltä.
– Tutkimme parhaillaan Aalto-yliopiston kanssa Nordeassa työhyvinvoinnin, sosiaalisten verkostojen ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Tarkoituksena on selvittää, kulkevatko tuottavuus ja työhyvinvointi käsi kädessä, hän kertoo.
Osaaminen säilyy perustana
Tunteakseen hyvinvointia työssään henkilön on koettava, että hänellä on riittävästi osaamista työtehtävistä selviytymiseen.
– Tampereen yliopisto tuottaa eri henkilöstöryhmille laajasti työvoimapoliittisia ja muita koulutuksia osaamisen ylläpitämiseksi. Uutena koulutusmuotona kokeilemme verkkovalmennuksia, joita on suunniteltu varsinkin nuorille.
– Tarjoamme esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille nettivalmennusta psykologisen pääoman kehittämiseksi. Optimismi, sitkeys, joustavuus ja itseluottamus ovat monien yllätykseksi opittavissa olevia ominaisuuksia, Heikkilä-Tammi kertoo.
Työelämän uudistuksissa syrjäytyminen ja digitalisaation kelkasta putoaminen ovat ilmiöitä, joista Salkoahon mielestä pitäisi keskustella julkisuudessa nykyistä enemmän.
– Tunnen huolta syrjäytymiskehityksestä. On tosiasia, että digitalisaatiossa katoaa työpaikkoja, mutta mihin sijoittuvat ne ihmiset, joille ei löydy paikkaa työelämän uusjaossa? Mitkä ovat ihmisen mahdollisuudet olla aktiivinen ilman palkkatyötä? Asia laajenee kansalaispalkkaan ja kolmannella sektorilla tehtävään työhön ja muuttuu isoksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, Salkoaho sanoo.