Työvoimapoliittista koulutusta asiakkaan yksilöllisiä tarpeita kuunnellen, ketterästi kehittäen ja kokeillen
Syksyllä 2019 ensimmäinen Piece of Work -ryhmä aloitti opintonsa. 30 opintopisteen laajuinen, ELY-keskuksen rahoittama ohjelma on suunnattu korkeasti koulutetuille työttömille. TAMKissa opiskelevat suuntautuivat joko Digiajan teollisuus tai Liiketalous ja palvelumuotoilu -kokonaisuuksiin, ja Tampereen yliopiston puolella tarjolla oli Modernit ohjelmistoteknologiat ja Henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntija -kokonaisuudet. Vastasin ohjelmassa TAMKin ryhmille räätälöitävästä työelämävalmennuksesta.
Piece of Work on uudenlainen työvoimakoulutuksen malli, joka perustuu yksilön tarpeiden huomioimiseen ja työllistymistaitojen tukemiseen. Rakennamme kullekin osallistujalle oman lukujärjestyksen hyödyntäen korkeakouluyhteisön laajaa tarjontaa. Kaikille yhteisessä ryhmä- ja yksilövalmennuksessa täsmennämme osallistujien uratavoitteita ja sanoitamme kunkin vahvuuksia. Ryhmä toimii myös tärkeänä vertaistuen lähteenä läpi ohjelman. Lisäksi ohjelmaan kuuluu vaihtoehtoisesti joko työelämäjakso jossakin yrityksessä, tai oman tulevan liiketoiminnan rakentamista yrittäjyysvalmennuksesta. Lisää tietoa ohjelmasta löydät Piece of Workin verkkosivuilta.
Alku oli meille kaikille jännittävää, sekä ohjaajille että ohjattaville. Teimme työtä, johon ei ollut valmista mallia, ja muokkasimme valmennuskonseptia ohjelman edetessä. Kehitimme ohjelman palveluita sen ollessa käynnissä. Kehittäminen perustui asiakkaiden tarpeiden kuulemiseen ja niihin vastaamiseen. Onnistuneeseen kehittämiseen tarvittiin ryhmä aktiivisia opiskelijoita ja ketterästi toimiva monialainen tiimi.
Työttömän elinikäisestä oppimisesta
Sitran monipuolisessa ja mielenkiintoisessa raportissa työttömän elinikäisestä oppimisesta (Ranki toim. 2020) todetaan, että tulevaisuuden työ vaatii kaikilta jatkuvaa osaamisen uudistamista työuran aikana. Tämä koskee palkansaajien lisäksi mm. yrittäjiä, itsensä työlllistäjiä, keikkatyöntekijöitä ja freelancereita. Osaamisen kehittäminen ei lisää pelkästään taloudellisia tuottoja tai edistä työllistymistä vaan myös laajentaa sosiaalisia verkostoja, lisää yhteisöön kuuluvuutta, tuottaa oppimisen iloa ja oppimisen myötä vahvistaa itsetuntoa (mt. viitattu Manninen ym. 2019).
Edellä mainitun voi tulkita siten, että osaamisen kehittäminen lisää myös työhyvinvointia. Aina ei tarvita tutkintotavoitteista koulutusta, hyvin toteutettu täsmäkoulutus voi toimia tehokkaampana osaamisen jalostajana ja työn imun synnyttäjänä. Tarvitsemme koulutuksen järjestäjinä useita erilaisia malleja toteuttaa osaamisen kehittämistä tulevaisuudessa.
Raportissa nostetaan esille mm. seuraavia elementtejä työttömien osaamisen kehittämiseen tähtäävälle koulutukselle ja valmennukselle.
- Huomioidaan yksilön tarpeet
- Sisällytetään lyhyitä työelämäkokeiluja
- Valmennus perustuu dialogiin
- Jäsennetään oppimisympäristön määritelmä laaja-alaisesti
- Kehitetään ohjattavan asennetta ja parannetaan henkistä hyvinvointia
- Sisällytetään myös yksilöllistä ohjausta
- Tehdään yhteistyötä yritysten kanssa
- Yhdistetään opiskelua ja työssäoppimista
- Ohjauksessa tarvittava luottamus rakennetaan kohtaamisen ja kuuntelun kautta
- Kuljetaan ohjattavan rinnalla
Piece of Work uudenlaisena työvoimakoulutuksen mallina
Näitä ominaisuuksia lukiessani huomaan, että olemme vastanneet hyvin raportissa esitettyihin toiveisiin kuuntelemalla asiakkaitamme tarkalla korvalla. Keräsimme syksyn ohjelmaan osallistuneilta palautetta ohjelman eri vaiheissa kirjallisesti sekä pienryhmässä ja yksilöohjauksissa keskustellen. Kursiivilla olevat lainaukset on poimittu syksyn 2019 opiskelijoiden palautteista
Yksi tärkeä ohjelman voimauttava elementti liittyi opiskelijoiden statukseen. Moni opiskelija koki merkitykselliseksi oman itsetunnon kannalta sen, että he olivat ohjelman aikana “opiskelijoita, jotka hakivat töitä”. Työttömän statukseen liittyy monia ennakkoluuloja ja käsityksiä, jotka kuormittavat työttömiä. Ohjelma mahdollisti heille “puolen vuoden irtioton työttömyydestä” ja samalla hengähdystauon pohtia omaa seuraavaa ura-askelta rauhassa.
Osallistujat kokivat merkityksellisenä myös sen, että he saivat olla opiskelijana muiden opiskelijoiden joukossa, ilman “työttömän leimaa”. Lisäksi opiskelijat totesivat monesti, kuinka hienoa on opiskella kursseilla tiimissä ja oikeiden työelämä pulmien parissa.
“Oikeiden yritysten kanssa toimiminen on tuonut uskottavuutta kurssien sisältöön ja nautittavuutta todellisten haasteiden muodossa.”
Toinen merkittävä huomio liittyy oppimiseen ja oppimisympäristöön. Korkeakoulu oppimisympäristönä tarjoaa todella laajoja osallistumismahdollisuuksia sekä ilmaisiin asiantuntijatilaisuuksiin että monipuolisiin kehittämistapahtumiin. Ohjelman opiskelijat osallistuivat korkeakouluyhteisön kursseille “ihan tavallisina opiskelijoina” ja suorittivat kurssin tehtävät kurssin vaatimusten mukaisesti. Opiskelijat pääsivät tutustumaan eri-ikäisiin oppijoihin ja erilaisiin opetusmenetelmiin. Palautteissa korostui innostus uudenlaisiin opiskelumenetelmiin. Lisäksi opettajien pedagogisia taitoja kehuttiin. Osalla ohjelman osallistujista oli useita vuosia tutkintotavoitteisista opinnoista, opiskelussa ja opetuksessa tapahtunut muutos oli heidän mukaansa valtava.
“Sain nähdä hyvin selvästi (ja ilokseni) kuinka opiskelutavat ovat muuttuneet sitten kivikauden.“
“Aion selvittää mitä ja millä tavoin voisin kehittää itseäni opiskelemalla kaikkea mielenkiintoista lisää.”
Lähes kaikissa palautteissa kuvattiin itsetunnon kohentumista, oman osaamisen tunnistamisen syventymistä ja sen tärkeimmän: oman suunnan löytämistä. Ohjelman päätöstilaisuudessa maaliskuun 2020 alussa koossa oli rauhallinen ja tyyni joukko oman tiensä löytäneitä asiantuntijoita. Pienryhmätyöskentely työelämävalmennuksen parissa ja voimavaravalmennus koettiin tärkeiksi osaksi ohjelman kokonaisuutta.
“Työelämävalmennuksessa on ymmärtänyt, kuinka selvästi työn tekemisen tavat ja muodot ovat jo nyt muuttuneet ja tulevat muuttumaan.”
“Olen selventänyt omia tavoitteitani: mitä haluan ja mitä en halua.”
“Yhteisöllisyys. Kuinka hyvä ja mahtava henki ryhmän sisällä on syntynyt. Tämä on varmasti tukenut kaikkia omassa työnhaussa ohjelman aikana.”
Haluan kiittää mahtavia pilottiryhmän opiskelijoita ja TAMKin huikeaa tiimiä. Ilman opiskelijaryhmän rakentavaa ja monipuolista palautetta sekä ennakkoluulottoman ja nopeisiin käänteisiin kykenevän tiimin panostusta, tätä ei olisi syntynyt. Meillä oli loistava pilottiryhmä, joka ei turhaan hermostunut keskeneräisyyteen vaan luotti prosessiin. Uskon, että Piece of Work -ohjelman kaltaisella konseptilla voidaan kehittää toimivia kokonaisuuksia palvelemaan myös työssäkäyvien osaamisen kehittämistä.
Kirjoittaja:
Carolina Pajula
Mediatuotannon lehtori ja työelämävalmentaja
Työnohjaaja (STOry)
RMP/RSMP Motivaatiovalmentaja
TAMKin Piece of Work -tiimi syksyllä 2019:
Kristiina Lilja, Johanna Koivulampi-Howard, Anna Lappalainen, Jere Siivonen, Elina Merviö ja Carolina Pajula